Homepage
Login
Profile
BookClubs
dmBox
Read Ebook: Hirsipuumies: Sydäntalven tarina by Schildt Runar Ahma Ilmari Translator
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page
Ebook has 209 lines and 7941 words, and 5 pages
EVERSTI . Saadaanpa n?hd?. Mutta t??ll? on aivan liian pime?, emme voi n?hd? toisiamme niin selv??n kuin ehk? pit?isi. Enemm?n valoa. Ei ei, istu sin? hiljaa, min? kyll? hoidan t?m?n asian. Nyt sin? olet ollut kolme kuukautta palveluksessani, ja min? olen tuskin vaihtanut kymment? kunnon sanaa kanssasi. Kuinka se on k?sitett?v??
MARIA. Pit??k? minun tiet?? se?
MARIA. Ihminen n?kee ja kuulee.
MARIA .
MARIA .
MARIA. Niin, min? olen kuullut kaiken.
MARIA .
MARIA. Ei.
MARIA. Min? olen hyvin kiitollinen, kun olen p??ssyt t?nne palvelukseen. Mihin min? olisinkaan mennyt, kun en voinut en?? olla R?nnvikiss?. Min? en koskaan unohda, ett? eversti ajatteli minua.
MARIA. Onko eversti ollut tyytyv?inen minuun? Vai eik? minusta ole mihink??n?
MARIA .
MARIA. Kyll?. Joskus tosin vitkastelevat, mutta lopuksi sent??n k?y minun k?skyni mukaan.
MARIA . Ei ole valittamista.
MARIA. Eiv?t, luullakseni. Ei ainakaan Sigrid eik? Elin.
MARIA. Samaa tiemm? kuin kaikilla muillakin pit?j?l?isill?.
MARIA. Ett? min? olen is?t?n ja kuitenkin tahdon olla muka -- tahdon pit?? itseni -- "Suottary?kkyn?ksi" ja "Piikakamari-armoksi" he minua nimittelev?t.
MARIA. Selk?ni takana he vain niin sanovat. Mutta min? olen kumminkin saanut tiet?? sen.
MARIA. Lapsena ollessani n?in h?net usein naapurien luona.
EVERSTI . Min? olin silloin Kaukaasiassa, kun h?n kuoli. Sain kirjeen vasta kahta kuukautta my?hemmin. Kun min? sit? luin siell? savimajassani, olivat seppeleet jo aikoja sitten kuihtuneet h?nen haudallaan.
MARIA . Miksi eversti pani kolme kynttil?? p?yd?lle? Se tiet?? kuolemaa.
EVERSTI . Kuolemaa?
MARIA. Niin vanhat ihmiset sanovat.
EVERSTI . Sin? se olet oikea sanakirja kaikessa mik? koskee taikauskoa, olen huomannut sen jo ennenkin.
MARIA, Minulla on oma uskoni.
MARIA. Aidin?itini. H?n eli minun viidenteentoista ik?vuoteeni asti, ja min? k?vin usein h?nen luonaan. H?n asui mets?m?kiss? kaukana pit?j?n pohjoisrajalla, ei osannut lukea eik? kirjoittaa, ei ollut koskaan n?hnyt kaupunkia, mutta yhdell? tapaa h?n tiesi maasta ja taivaasta enemm?n kuin kaikki herraskartanonherrat ja kaupungin maisterit yhteens?.
EVERSTI . Vai niin. Niink? sanot. Kertoiko h?n sinulle koskaan Hirsipuumiehest??
MARIA. Hirsipuumiehest?? Ei, ei koskaan.
MARIA. Mik? olento se on? Hyv? vai paha?
MARIA. Mink? n?k?inen se on?
MARIA. Piru joka tuottaa onnea?
MARIA. Sep? ihmeellist?...
MARIA . Mutta miksi kukaan tahtoisi heitt?? pois tai myyd? sellaista, mik? tuottaa onnea? Tai suorastaan h?vitt?? sit??
EVERSTI . Katsos, kerrotaan ett? Hirsipuumiehest? pit?? p??st? eroon ennen kuolemaansa. Muuten ei saa rauhaa haudassaan. J?? vaille iankaikkista autuuttaan. Niin kuuluu olevan.
MARIA. Onko eversti n?hnyt Hirsipuumiest??
MARIA. Min? vain ajattelin ett? eversti, joka on matkustanut niin monissa maissa ja kokenut sellaisia tavattomia asioita --
EVERSTI . Johan min? olen sanonut sinulle etten ole koskaan n?hnyt mit??n Hirsipuumiest?. Jutun olen kuullut sotilailta nuotiolla. Sodassa pit?? valvoa paljon, ja silloin tarinoidaan kaikenlaista h?lynp?ly?. Onko kukaan hakenut minua poissaollessani?
MARIA. Kyll?, kauppias ?kerblad k?vi t??ll?.
MARIA. Sit? min? en tied?.
MARIA. H?n kielt?ytyi sanomasta asiaansa.
MARIA. Emme voi tulla toimeen ilman h?nen tavaroitaan.
MARIA . Ei ole niink??n varmaa ett? eversti saa luottoa.
EVERSTI . Jos min? tahdon, niin saan koko sen kauppasaksa-roskav?en nuolemaan saappaank?rki?ni, mutta min? vannoin kerran valan -- Me saamme tulla toimeen ilman kauppiaantavaroita.
MARIA. Huomisp?iv?n? tarvitaan uusia posliineja. Ei ole edes yht? ehytt? kahvikuppia, eversti on ampunut ne kaikki pirstoiksi.
MARIA . Pian lakkaa viimeinen lehm? lyps?m?st?. Meill? kun ei ole heini?.
MARIA .
MARIA. Koska saan, niin kysyn -- mink?t?hden pyynnin k?vi hullusti?
EVERSTI . Mink?t?hden! Niin, piru ja h?nen enkelins?, mink?t?hden! Sano se. Miksi kaikki menee minulta pirstoiksi t?h?n aikaan? S?? oli kuin tilattu sudenhoukuttelua varten. T?ysikuu, ei pilvenhattaraa taivaalla, hiljainen tuuli. Min? l?hden liikkeelle oikeaan aikaan. Jo Myllym?ell? kuulen susien ulvontaa. Puolta tuntia my?hemmin olemme j??ll?. Min? poljen ja nipist?n porsasta, kunnes se kiljuu t?ytt? kurkkua. Ajelemme edestakaisin vanhoilla paikoilla. Ei yksik??n h?ntyri suvaitse n?ytt?yty?: hiljaa ne my?skin pysyiv?t. Min? poljen enemm?n, ja nassu panee parastaan: se oli surkea ??ni, jonka olisi pit?nyt kuulua peninkulman p??h?n joka taholle. Mutta ei. Sudet olivat kuin poispuhalletut -- n?ytti meist?, kunnes yht?kki? n?imme niit? viisi tai kuusi kappaletta aivan kintereill?mme. Olimme l?hell? rantaa, ja puiden alla oli h?m?r??, mutta joka tapauksessa min? sain yhden niist? kirotuista pedoista varmasti t?ht?imeeni. Silloin -- Juuri kun minun piti laukaista, tuli pime?. Niinkuin kynttil? olisi puhallettu sammuksiin. Pilvi oli noussut ja peitti kuun.
MARIA . Oi, kuinka ik?v??. Ehk? huomenna on parempi onni.
MARIA. Eversti on voinut erehty?.
MARIA . Ei pitemm?lle, eversti.
EVERSTI .
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page