Read Ebook: Hiljaisina hetkinä: Toinen kokoelma laulurunoja by Kianto Ilmari
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page
Ebook has 361 lines and 12417 words, and 8 pages
Koivu nuori, joka kasvat Ailin akkunoita kosketellen, Suhise, oi koivu, lempe?sti Suomen armautta kuiskiellen!
Pohjatuuli, joka rienn?t Ailin koivupuuta ravistellen, Liiku, liiku tuuli lauhkeasti, Viestin h?lle kaukaa kiid?tellen!
?lk??n syksyn kalman kelta Vetreytt? sulta varastelko! ?lk??n syksyn synkk? vihma Ailin koivahaista karistelko!
Koivu nuori, joka laulat Ailin kanteletta s?estellen, Olkoon s?velesi suloraikas Syksyn kuutamossa kuljeskellen
Idylli.
Sininen sauhu se taivaalle kiirii, P??skyset lentelev?t. Tyyni on lahti, vaiti on viiri, Haavat vain hiljaa lipisev?t.
Oi mik? ilta, Unelmain ilta, Tuutunen tunnelmain! T??ll? m? tahdon El?? ja kuolla Maailman unhoittain!
Pikku-Inkerin laulu.
Tiu tau tilhi! Mamman ryytimaassa, Jokos sin? lensit Sy?m?h?n taas!
Sy?, sy? tilhi Punapihlajaani, Heit? Inkerille Pikkuisen my?s!
Onko sulla kylm?? ?l? lenn? poikkeen: Min? haen vanttuut, Turkinkin tuon!
Heisi nuori.
Heisi nuori rannallaan Versoo viherrellen, Aalto ainut toveri Sen ruokkii huuhtoellen.
Ymp?rill' on hiljaisuus, Aalto juurta kaulaa -- Eip? mailma aavista, Mist? laine laulaa.
Tulee, tulee syksy-y?, Tulee myrskyn kanssa, Heisipuun jo riuhtaisee, Viskaa vihassansa.
Tyynen tullen verkkomies Siihen souteleepi: Heisi, voi, on kaatunut! H?n nyt havaitseepi.
Huokaus.
Oi el?m?in sa erheinen, Sa utupilvi y?n, Sa heelm? heikkoin voimien Ja tulos turhan ty?n!
Ah raskasta on olla mun Ja tieni vaikeaa, Kun alla vaivan kirotun Nuor' elo katkeaa!
Rantakoivulleni.
Rantakoivu, ritvakoivu, Tuuletarten tuutima, Vienon illan vilvehess? Voi, kuin sua lemmin ma!
Sin? mulle riemujani Kes?-illoin soittelit Sin? mulle murheitani Syksy-?in? s?istelit!
Rantakoivu, lemmenkoivu, Suomen surumielen puu, Riemun ritva, kaihon katve, Kauniimpi kuin kaikki muu!...
Muu se t??ll? maailmassa Murtuu, j??htyy, unhoittuu -- Eip? murru muistoistani Kotirannan koivupuu!
Kotoa pois.
Ja koski se kohisi hiljakseen Kuu poikanen kotoa l?hti, Ja hongat ne huuasi taivaalleen Ja ilmeni illan t?hti.
H?n ajeli kankaalla yksin vaan Ja kyynel sen silm?ss? hohti, -- H?n ajeli matkalle maailmaan, Sen outoja oloja kohti.
Niin y? h?net yll?tti joutuisaan Ja pimeni ilman pieli, H?n muisteli mennytt? lapsuuttaan Ja oli niin kaihomieli...
Mut aamu kun liikahti lintuineen Ja urkeni usvasta p?iv?, H?n palttua antoi jo tunteilleen: Pois, pois sin? huoleni h?iv?!
T?htiy?n?.
Taivaalla on kummat tulet ja sikermi? monta -- Maailmassa on mustat y?t ja monta onnetonta.
Ihmislapsi illan tullen t?htien tarhoihin huokaa: Oi te t?hdet ikuiset, lepo mulle suokaa!
Ei voi t?hdet lohduttaa, ei tietoa mulle antaa: Miksi olen syntynyt ja minne mun kohtalo kantaa?
Taivaalla on kummat tulet ja sikermi? monta -- Maailmassa on mustat ty?t ja monta onnetonta.
Inarin immelle.
Tytt? tumman tunturin, Impi inhan Inarin, Miks et j??nyt Pohjolaasi, Miksi heitit kotomaasi?
Eik? taivas Lapinmaan Viel? muistu mielees vaan, Eik? t?htein ?inen valo, Eik? revontulten palo?
Siell? sullen lasna jo Soitti aallon huuhtelo, Kun sa rantakoivun alla Istuit nurmen kumpuralla.
Siell? hongat humisi, Lumikummut kumisi, Kun sa riensit pulkassasi Nimikolla porollasi?
Eik? mieles sinne vie, Minne hupis heitit sie: Illan hennot sounti-hetket, Virran hurjat koskiretket!
Oisit sinne tyytynyt, Siell? oisit viel? nyt Viiman lailla liit?m?ss?, Tuulen kanssa kiit?m?ss?!
Siell? vain sun onnes ois, Sielt? kaihot oisi pois, Etk? tuntis maailmata -- Sivistyksen laatimata.
Etk? tiet?is kuinka on Neidon syd?n rauhaton, Kun se lent?? lemmen mailla, Aina, aina yht? vailla...!
L?hde siis jo kotihin, Liid? laelle tunturin, Siell? pohja puhaltaapi, Poskes j?lleen ruusut saapi!
Siell? silm?s kirkastuu, Vartes nuori norjistuu -- Siell? sun on tuttu seura: Tundran tuuli, pulkka, peura!
Iltalaulu pohjanmaalla.
Vaipui jo hetkeksi vaarojen helmaan P?iv?t?r hohtavan Pohjolan y?n, Aallot ne uinahti sileten pintaan Syvien vetten p?ilyv?n vy?n...
Hiljaa, oi katso, siell? h?n nukkuu Kuin punapumpulin peitossa vain! Hengitys vienona tuoksuna huokuu Salmia, saaria uinuttain.
Pappilan tiell?.
Pappilan tiell? on punainen silta Ja korkea kuusikko-m?ki Muistatko, muistatko, kes?- oli ilta Ja kukkui se kultainen k?ki?
Pappilan tiell? on punainen silta Jo hiukkasen kallellansa Siell? oon tanssinut joka pyh?-ilta Mun nuoren neitoni kanssa.
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page