Homepage
Login
Profile
BookClubs
dmBox
Read Ebook: A House Divided Against Itself; vol. 3 of 3 by Oliphant Mrs Margaret
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page
Ebook has 1085 lines and 22862 words, and 22 pages
Translator: Eero Alpi
KOSTON HENKI
ROMAANI
August Blanche
Suomentanut Eero Alpi
Ensimm?isen kerran julkaissut Arvi A. Karisto Osakeyhti? 1916. Digitalisoitu vuoden 1922 toisesta painoksesta.
VENE
My?h??n er??n? iltana marraskuussa v. 1816 muuan keski-ik?inen mies enemm?n hiipi kuin asteli Nybron satamalaiturilla Tukholmassa, taluttaen k?dest? pient? poikaa, joka n?ytti noin kahdeksan vuotiaalta.
Hiipiv?ll? miehell? oli yll??n karvanuttu ja p??ss? verasta tehty lakki sek? toisessa k?dess??n ryhmysauva, ja h?n oli voimakkaan ja k?skev?n n?k?inen. H?n ei suinkaan n?ytt?nyt olevan vieras sattumalta vastaantuleville jaalojen miehille, sill? he nostivat h?nelle lakkiaan, vaikkakin h?n jotensakin kylm?sti vastasi kohteliaisuudenosoituksiin, ja tunnustettava on, ett? n?m? n?kyiv?tkin pikemmin johtuvan pelosta kuin mist??n leppe?mm?st? tai hyv?ntahtoisemmasta tunteesta.
-- Is? kulta, saanko hiukan juosta itsekseni? -- pyysi poikanen, koettaen irroittautua taluttavasta k?dest?.
-- Juoksehan nyt, mutta varo putoamasta mereen, -- vastasi mies, hellitt?en pojan k?dest?; -- niin, ?l? astu harhaan, rasavilli!
Mies pysytteli kuitenkin pojan rinnalla, kunnes h?n ?kki? seisahtui huomatessaan pienen veneen, joka juuri laski hieman ulohtaalle ankkuroineen jaalan viereen, muutaman sylen p??ss? laiturista.
Veneess? n?kyi naishenkil?, jolla oli liina p??ss?, ja muustakin puvustaan p??tt?en h?n n?ytti kuuluvan ty?l?isluokkaan.
-- Soutakaa vene t?nne, matami tai neiti tai mik? lienettekin, -- huusi satamasillalla seisova mies, ??ness??n j?lleen tuima s?vy.
Joko nainen ei t?t? k?sky? kuullut tai siit? v?litt?nyt, ainakaan h?n ei vastannut mit??n.
-- Oletteko te kuuro vai onko lempo tukkinut suunne? -- ?rj?isi mies kahta kovemmin, l?heten aivan sillan laitaan.
-- Kuka huutaa? -- kuului viimein kaunissointuinen nais??ni kysyv?n veneest?; -- kell? on minulle asiaa t?h?n aikaan illasta?
-- Sen saatte tiet??, kun soudatte t?nne, -- vastasi mies; -- mutta miksi ette tottele heti?... Ettek? kuule, mit? min? sanon?
-- Totteleko? -- toisti nainen; -- en tied? olevani velvollinen tottelemaan.
-- Ahaa! -- mutisi mies itsekseen; -- olisikohan se j?lleen sama nainen... H?n koettaa muuttaa ??nt??n, mutta minua h?n ei sill? pet?... T?ss? on tekeill? joku uusi kuje ... ent?p? jos...
-- Mit? tahdotte?... En tunne teit?, -- lausui j?lleen nais??ni, t?ll? kertaa kuitenkin hiukan alakuloisena ja vapisevana.
-- Ettek? tunne minua?... Hitto, kun se kuulostaakin hienolta!... Kuinka kauan minun t?ytyy odottaa teit?, kaunokainen?... Tahdotteko ehk?, ett? min? ty?nn?n, veneen vesille ja tulen teit? tervehtim??n... Miksi pysyttelette siell? jaalan suojassa?... Aiotteko kehvelt?? saaristolaiselta muutamia kunnon kahvipuita?
-- Minulla on rauhallisempi olo t??ll? aluksen vieress?, -- virkkoi nainen, nousten seisaalle veneess? ja katsoen satamaan p?in, ik??nkuin h?nkin olisi odottanut jotakuta.
Se ei j??nyt miehelt? huomaamatta, ja h?n mietti hetkisen.
-- Odotatteko jotain? -- kysyi h?n vihdoin.
-- Odotan.
-- Ket? tai mit?, jos saan olla nen?k?s kysym??n? H??...
-- Odotan tavaroita, jotka minun on soudettava kaupunkiin.
-- Mit? tavaroita?
-- Muuatta arkkua... Mutta tuohan on merkillist? uteliaisuutta, ja min? en k?sit?...
-- Kenen arkkua?
-- Er??n tyt?n, joka on asunut Ladug?rdslandetissa, mutta eilen muutti kaupunkiin... En kuitenkaan ymm?rr?, mit? herralla on sen asian kanssa tekemist?.
-- Miksi h?n ei itse tule hakemaan arkkuaan?... H??
-- Min? odotan h?nt? parhaillaan tulevaksi.
-- Ent? miten se saadaan alas veneeseen?
-- Arkun saavuttua min? tietysti soudan laiturin viereen.
-- Miksette souda t?nne ennemmin?
-- Siksi ett? ... yksin?isen tyt?n on vaarallinen joutua tekemisiin rantaj?tkien kanssa t?h?n aikaan vuorokaudesta.
-- Tytt?-parka!... Min? olen teid?n turvananne...
-- En ole mielell?ni tekemisiss? kenenk??n kanssa... Kiit?n kuitenkin hyv?st? tahdostanne... Jos saan olla rauhassa, on kiitollisuuteni kaksinkertainen.
-- Ei mit??n kiitt?mist?... Luulin teit? varkaaksi, joka tahtoi anastaa jaalasta jotain... Hyv?? y?t?, pikku neito tai matami!
-- Hyv?? y?t?!
Mies poistui silt? paikalta, miss? h?n ?sken oli seisonut, ja piiloutui l?himm?n halkopinon taa. H?nell? ei n?ytt?nyt olevan halua l?hte? rannasta niink??n pikaa.
-- Is?, is?! -- huusi Albert, joka oli j??nyt paikalleen; -- veneess? on my?skin pieni tytt?, melkein yht? iso kuin min?kin... Is? rakas, katso, katso!
-- Tule t?nne, Albert! -- kutsui is?, joka nyt vasta huomasi kaivata poikaa ja astui muutaman askeleen rantaan p?in.
-- H?n makaa ja nukkuu is?, ja h?nell? on p??ss??n pieni keltainen hattu, -- jatkoi poika, kuulematta is?n k?sky?; -- min? n?en h?net, vaikka h?n makaakin veneen pohjalla.
-- Tule t?nne, Albert, etk? kuule!
-- Heti, is? kiltti!... Voi, is?, auta, auta!
-- Taivaan nimess?! Poika putosi mereen! -- huudahti is?, sy?ksyen laiturille.
Miehen ja lapsen huutoihin vastattiin veneest?, joka heti l?ksi jaalan kupeelta ja muutamin reippain aironvedoin p??si laiturin luo.
Mies heitt?ytyi pitk?kseen laiturille ja kurkoitti k?tt?ns? alas, mutta h?n ei ylt?nyt veteen, vaan ep?toivoisissa ponnistuksissaan repi sormensa verille lankkunauloihin. Mutta veneess?oleva nainen osasi k?siksi pojan pitkiin kiharoihin juuri kun t?m? oli vaipua toisen kerran upoksiin, ja sai h?net t?ten vedetyksi veneeseen.
Add to tbrJar First Page Next Page