Read Ebook: Musta hepo: Kertova saaristolaisrunoelma by Larin Ky Sti

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 309 lines and 15889 words, and 7 pages

kuussa, oivan muonan saat, kyll? meri huuhtoo polton pois, ilmaa riitt?? Tulimaasta aina Pernanpukkoon."

Laivuri noin seuloi sanojansa, kaatoi pikariin ja piipun t?ytti. "Sanan sanoit, laita kirjat, valmis oon, terve laivuri, no, Matsas juo, vapaa oon kuin merikotka kuohun kuninkaana!"

Kirjat laitettiin ja malja juotiin; oven suulta kuului K?rtsin ??ni, Riston kasvot l?pi sauhun haamoitti. "Kurja poika, karkaat kotoas, Risto raataa, sin? tanssit ristituulten mukaan!"

"Riitt?? is?, taidan tiell? olla kodin kynnyksell?, nyt sen tied?n, hamehoukko Risto on kai rakkaampi, l?hden merille jo huomena, j?t?n kotitarpeet, maat ja laineet, joilla lauloin!"

"Varo kielt?si", puuttui Risto, "muuten... pilkkas viilt?? niinkuin veitsi nilkkaasi" Iikka: "sameassa veess? kalastat, taidat samaa pyyt? pyydyst??!" Risto kivahti, mut vanha Matsas v?liin astui.

Kotiin soutivat he ankein mielin, vaiti s?iv?t miehet atriansa, katuvaiset katseet h?myyn harhaili, l?mmin sana nieltiin; -- illalla Iikka Iinen nouti "Toivon ankkurille."

Kalkin kirjaellun paaden luona kuiskas Iikka syd?n palavana: "rakas Iine, Iine, l?hden kauvas pois, meri kutsuu, veri vaati niin, kultaa koota tahdon, tahdon muuttaa Niklaan mielen.

Kolme vuotta! Palaan silkkipurjein, kultanastat keulan kaaripuissa, valtamerill' illoin sua ik?v?in, kirjelehdet sulle lenn?t?n, jollet viesti?ni saa, niin tied?t kuolleheksi.

Meren ??rihin kun mastot vaipuu nelj??n juovaan, hiivi silloin t?nne, p?iv?n sammuessa paina paateen p??s, silloin tied?n: Iine rakastaa, Iine katsoo merta, oottaa, itkee merimiest??n."

Huomenissa l?hti parkkilaiva kohti p?iv?n v?lkkyv?t? v?yl??, raikas lounastuuli puhui purjeisiin, Iikka k?iss??n piti solkea, k?lyn lahjaa, miss? kiilsi ?idin vihkisormus.

Sinikirstultaan h?n katsoi rantaan, K?rtsi ny?kk?s, kevein rinnoin Risto vieress' seisoi; "Toivon ankkurilta" p?in Iinen liina liehui ilmassa kilvan lokkiparven kanssa yli vaahtop?iden.

Viides laulu.

Viikot vieri, vaihtui luode vuoksi, Iine k?vi "Toivon ankkurilla" laivain tullen mennen taivaan rantaa, kotiin kulki neito miettien punapurjein saapuvata sulhoansa.

Pertti renki hiihti mantereelle, samos sauvoillansa meren j??t?, vaarin tiet?m?tt? kirjeet kantoi, mutta kolmannen h?n avasi, k?tki kademielin lahon ruuhen pohjaan.

Musta lempi kalvoi Pertin rintaa, varjona h?n Iinen teit? seuras, mutta Iine luki h?m?riss? k?lyn kanssa Iikan kirjeit? K?rtsin tuvassa ja heltyi, vuoroin nauroi.

K?py k?iss? istui Risto yksin nurkassaan ja kutoi verkkojansa, neuloi purjeet, veisti k?linpuuta, kun h?n Iineen katsoi yli ty?n, syttyi silmiin miehek?s ja l?mmin liekki.

Iine tunsi, kuinka tuvan l?mp? kietoi unelmiin ja ?isiin usviin, niinkuin n?yss? h?n n?ki Iikan maston alla --, niin h?n havahti, Riston kumma katse veti h?nt? luokseen.

Kahden talven lumi suli salmiin, kaksi kes?? kukki saarimaalla, meren kaukomailta viestit viipyi, harvemmin nyt itki impyinen, harvemmin h?n kuiskas Anna-Madlin kanssa.

Kevyt luonto, kepe?mpi jalka kiihtyi kisaan taas ja Riston seuraan, Iine ilkkui miesten juroutta; niin h?n kerran kesken katrillin vaihtoi paria ja Riston piiriin sulki.

Niinkuin sulku laukes Riston tielt?, Iinen hengityksen huumaamana unohti h?n Niklaan, Iikan, kaikki rakkauden mett? isoten Iinen viehkeen ruumiin vastaan laikkuessa.

Siit? illast' Iine harvoin k?vi kalliolla, nyt h?n rannall' istui katsellen, kun Risto nuottaa veti, mets?tiell? Riston n?hdess??n h?tk?hti h?n, kun h?n nauroi, nauroi Risto.

-- "Iine raukka!" soimas k?ly illoin, "ties on liukas, muisteletko Iikkaa?" -- "H?n mun unhotti tai l?ysi toisen", vastas tytt?, "ehk? meri vei. --" Niinkuin kuohun kupliin Iikan kuva haihtui.

K?ly y?h?n katsoi, Iikkaa itki, lehdist??n taas etsi lohdutusta, mutta K?rtsi nauroi hyvin mielin, Niklaalle h?n Riston riemuksi riidan hyvitteeksi antoi ulkosaaren.

Vaari penkoi, puhkui itseksens?, verkot m?t?ni ja tuulaat ruostui, Iinen ilo poisti ep?luulot, yli aidan vaihtoi sanaa kaksi K?rtsin kanssa, h?h?tti ja syrj??n vilkui.

Kev?tj?iden l?hd?n j?lkeen Niklas siikalastin laittoi meren yli, k?ski Pertin salaa y?ll? tuoda, vaihtaa rahat "Riian palsamiin". Jaala viipyi, vaari hoippui huolissansa.

Ulkosaarille nyt Risto l?hti rihlapyssy kangaskotelossa, aamun sarastaissa n?ki jaalan ankkurissa; miehet nukkuivat, haahkat sukelsivat rannan sammallettoon.

Kiven taa h?n hiipi nelinry?min, kuului pauke, haahka veteen vieri, hienot unnut leijui meren liekoon, silloin tullipurren nokka nous saarten takaa, jaalaa kohden kaukaa pyrki.

Risto hoihotti ja jaalaan nousi, nosti ankkurin ja p??sti purjeet: "yl?s Pertti, toinen tonttu mastoon, jaalan kimppuun tullikoirat k?y, isot kivet mereen, pystyyn latvapurjeet!"

Risto vihelsi kuin tuulta ilkkuis, Pertti onnenrahan mereen heitti, musta viima kiiti vett? pitkin, puski, purskui, alus kallistui, kilpaa pursi luovi, kaikki liitteet ryskyi.

Ohi saarten hurja pako alkoi, telk?t, allit kimpos kiljahdellen, pursi l?heni ja kuohut kiehui, tuuli k??ntyi, yltyi yrin??n, jaala soljui niinkuin sotka niemen taakse.

Raunioon he lastin pikaa veiv?t aamu-usman suojass' salaa maihin, my?t?tuuleen taasen jaala laski, tullipursi eksyi v?yl?st??n, ylv?kk??n? Risto laski Niklaan rantaan.

Vaari kiitti, hieroi hyppysi?, kutsui naapurinsa vierastupaan, oluthaarikoita Iine t?ytti, miehet rattosasti rupatti, silloin K?rtsi ryki, veti esiin kihlat.

-- "Tied?t vaari, mull' on kaksi poikaa, toinen tuulen teill?, toinen t?ss?, viluinen on elo em?nn?t?n, Risto kaipaa vuoteen p?yhij??, Risto talon saa ja kirstun pohjan k?tk?t."

-- "Pontta pojass' on ja selv?? rautaa, kalliin lastin korjas, mies kuin kaksi, sent??n miehel??n on monta mutkaa, Iine nuor' on, raihnas, k?yh? oon, pes?st??n ei lenn? lintu h?yhenitt?.

H?h, h?h, kultaan hiukan untuvia, lent??, l?yt?? ehk?, neuvot n?hd??n!" sanoi saita ukko kaksimielin hyv?stellen viimein vieraitaan, Risto l?hti, katsoi Iineen iloisesti.

Majallensa souti Matsas, mietti ven??nlehti?ns? pureskellen: "naikko ruoriton on huvipursi, viepi minne hullu tuuli vie kompastuksen kiveen, pyh, ja -- lehm?nk??nn?s!"

Kuudes laulu.

"Puolipaaston" j?lkeen paukkui pakkanen sula vesi j??tyi meren j??ll?, kuulaan sinisin? loisti iljanteet K?rtsin, Niklaan v?ki l?hti talvikalaan turhaan varoitteli Anna-Madli.

K?rtsi j?ihin hakkas kala-avannot vapeen p??ll? painoi ruskeet verkot avannoiden v?liin alle j??n, verkot pujotti ja veti k?ydell?ns?; ulompana aava meri l?ikkyi.

Purjeteltat hohti huurteen helyiss?, miehet ruuhta veti j??t? pitkin, naiset sulloi kalat tynn?riin naurain supatellen lammasturkeissansa, vilkas Kille viuhtoi h?nn?ll?ns?.

Verkkopussit pulskui t?ynn? norsseja, miehet nosti, laski pitkin p?iv??, kintaat j??ss?, lakit korvalla, lumihileet kiiti pitkin j?ist? pintaa, Pertti, Iine hy?ri rannemmalla.

Muista et??ll? ja meren sulaa p?in valkein vaattein ry?mi Risto hiljaa ty?nt?in purjesuojaa edell??n, tiukkaan sormiensa v?liin pyssyn painoi punaposkin pyyntikiihkossansa.

P?iv?n paistehessa leikki iloissaan hyljeperhekunta poikinensa hiljaa ulisten ja sukeltain, ruskeet silm?t kiilui, kaankeet viikset v?lkkyi, Risto luikun nosti silmillens?.

Vonkui j?? ja kuului pamahdus, hylkeen silm??n sinkui harmaa lyijy, l?mmin veri lumen v?rj?si, ilon raikas huume t?ytti kyt?n rinnan, reippaasti h?n riensi saaliillensa.

Pertti rannall' ilkkui Iinelle: -- "tyhj? syd?n sull' on, kaksi mielt?, teirinpeliss? et arka lie; Risto, tied?n, toivoo Niklaan perinn?it?, voithan Riston heitt?? niinkuin Iikan."

-- "Mit? haastat, miksei Iikka kirjoita, kolme vuotta kului unhoon, umpeen, vapaa oon, lie vara valita! --" -- "Vaan jos Iikka vihin saa ja kohta palaa, Ristolle s? olet liian kaunis." --

-- "Sin?", nauroi Iine, "miesten mainio, ehk? kelpaisin ma, simppu, sulle!" -- "?l? pilkkaa, syd?n mullai on, syv?t salat tied?n, vaari h?psii yksin... h?myss? h?n hioo koukkujansa. --"

-- "Nytp? itse h?psit puita heini? viime kes?n j?lkeen vaari muuttui." -- "Muuttaa mielt? niinkuin riepujaan ole hyv? mulle, Iine... voin sun auttaa, ole rakas, joskus... oottaa tahdon. --"

-- "Hahhahhaa! Jo riitt??, korppi kuhertaa, voitko mustan tehd? valkeaksi, taidat korkealle kurkistaa." -- -- "?l? ilku! Naurus itkuks viel? vaihtuu, korpilla on kynnet, haaskaa vainuu.

Rakas Iine, ?l? hylk??, muista my?s: entisyyden varjo tielles lankee, sua varjelen ja varoitan, yksi sana vaan ja vaari n?yrtyy, suostuu mull' on keinot, jotka tarkkaan tepsii."

-- "Mene kiusan henki! Sua kammoan, Pertti, sano, ei, et puhu totta! Pois mun silmist?ni urkkija!" -- "Ei oo meri mykk?... kuules, kun se mylvii, kerran kuolleet nousee haudoistansa!"

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet