Read Ebook: Tulenkantajat: Nuoren Voiman Liiton kirjallisen piirin albumi. 1924 by Various

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 901 lines and 38806 words, and 19 pages

TULENKANTAJAT

Nuoren Voiman Liiton kirjallisen piirin albumi

Porvoossa Werner S?derstr?m Osakeyhti?, 1924.

SIS?LLYS:

Uuno Kailas: Me. Ilmari J??maa: Nuori virta. Elina Vaara: Kaksi runoa. Elsa En?j?rvi: Nuoria lyyrikoita. Lauri Viljanen: Poppelit. Arvi Kivimaa: Saaressa. Martti Haavio: Sininen purje. Katri Vala: Kolme runoa. Yrj?n? Vilho: Hullu huilunsoittaja. Lauri Viljanen: Ruotsin vanha ja uusi lyriikka. Lauri Viljanen: Ruotsin nuorta lyyrillist? taidetta. Uuno Kailas: Nelj? runoa. H. Ahtela: Kertomus Io-huista. E. A. Saarimaa: Romanttinen kaipaus. Olavi Eauri: Kaksi runoa. Jaakkima Pura: Kuningaskunnan virkaheitto py?veli. Erkki Wadenstr?m: Punap??. Antero Kajanto: Nuolisade. Lauri Viljanen: Ajomies. Pentti Haanp??: Viimeinen hauta. Joh. Edv. Lepp?koski: Rannalla. Onni Halla: Karitsa Siinain vuorella. Yrj? Jylh?: Tyrm?st? tullut. Ilmari Pimi?: Kaksi runoa. Sulho Kanta: Kolme uusinten suuntain s?velt?j??mme. Kirjava viitta. Aarni Penttil?: Rytmist? ja rytmitt?myydest?. Ensio Hiitonen: Huonon osajaon pilaama n?ytelm?. Niilo Wadenstr?m: Kalle Kankaisen k?rsimykset.

ME.

Me, tomun tomu, saimme el?m?n. suin, sieraimin ja silmin yh? juomme sit? kuin mehil?inen yrtin mett? juo, vaikk' yrtin okaat punertuvat verest?mme.

Ah, suurin kipumme on t?ynn? siunausta, tuo syv? arpi meiss?, kallis todistus: me suutelimme suulle polttavalle h?nt, ainoata, jota rakastamme.

Ja kun me l?hestymme syd?nt el?m?n kuin pisarainen h?nen suonissaan, koht oma valtimomme t?ys' on el?m?? ja oomme rikkaat lailla Jumalan.

Me maata kosketamme sormin, ja se kukkii. Ja ihmisveljiemme tomusyd?miin me puhallamme, ja ne ihanasti v?r?ht?vat kuin syd?n ensi ihmisen, kun sieraimissaan h?n tunsi hengityksen jumalallisen.

Uuno kailas.

NUORI VIRTA.

Hiukan Nuoren Voiman Liitosta.

L?HTEENSILM?T.

"Tulenkantajat", Nuoren Voiman Liiton kirjallisen harrastuspiirin albumi -- monelle outoja sanoja, olemattomuudesta esiin nousseita, yksi haara siin? kymmenlatvaisessa nuoressa virrassa, jonka alkul?hteist? ja juoksusta lienee mielenkiintoista kuulla pieni tarina.

Jokainen lehti -- eik? nuorisolehti siin? suhteessa tietystik??n tee poikkeusta -- kokoaa v?hitellen ymp?rilleen suuremman tai pienemm?n vapaaehtoisen avustajain joukon. Siten Nuori Voimakin, joka alkuaan koulunuorisoliiton ??nenkannattajasta oli laajentunut v. 1910 varsinaiseksi yleiseksi nuorisolehdeksi, taivallettuaan nuorison rientoja ajaen aina vapaussodan aikoihin saakka, oli saanut ymp?rilleen nuorisoparven, jonka mielenilmaisuna voidaan pit?? pient? toimitukselle tullutta avointa kirjett?. Se saapui jo ennen Suomen itsen?iseksi tulemista, mutta julkaistiin lehden 3:nnessa numerossa 1919 Eero Paavilaisen nimell?, ja se kuului seuraavasti:

"Eik? olisi syyt? lehtemme lukijain keskuuteen perustaa toveriliitto, jonka j?senet aina toimisivat edistyksen puolesta? T?rke?t? olisi my?s maalais- ja kaupunkilaisnuorison l?hent?minen, ja koska N:n V:n lukijoita on kumpiakin, niin l?hent?isi t?llainen toveruus heit? toisiinsa. Olen tiedustellut useilta Nuoren Voiman lukijoilta heid?n mielipidett??n, ja he ovat ehdotukseen hyvin innostuneita. Liiton s??nt?in? ei olisi muuta kuin: 1:seksi, ett? sen j?senten tulisi levitt?? lehte??n, 2:seksi; koettaa omasta puolestaan l?hesty? tovereita, 3:nneksi: edist?? sivistyst? paikkakunnalla ja 4:nneksi: lunastaa Liiton merkki, jonka avulla j?senet tuntevat toisensa."

Tuota korutonta kehoitusta voidaan pit?? Nuoren Voiman Liiton ensimm?isen? alkuna. Toimitus sai sen johdosta my?hemmin joitakuita kirjeit?, jotka kannattivat tehty? ehdotusta, ja saman vuoden syyskuun toisessa numerossa kirjoitti silloinen nimimerkki Kerttu Suomenlinna :

"Koska toveriliiton perustaminen kaikkien suureksi iloksi nyt on otettu vakavan pohdinnan alaiseksi, pyyd?n muutamin sanoin esitt?? vaatimattoman ehdotukseni Liiton kokoonpanon ja johtavan aatteen suhteen; 1. Nuoren Voiman toveriliiton teht?v?n? on kasvattaa kutakin j?sent??n h?nen kykyjens? ja mahdollisuuksiensa mukaan ty?h?n rakkaan is?nmaamme hyv?ksi. 2. T?m? k?y p?ins? ahkeran, Liiton j?senten harrastusten mukaan j?rjestetyn harjoituksen avulla. 3. Toiminnan helpottamiseksi tulee samojen asiain harrastajain liitty? ryhmiksi eli osastoiksi , joiden johtajat yhdess? Liiton puheenjohtajan kanssa neuvotelevat Liiton asioista ja panevat kokousten p??t?kset t?yt?nt??n kukin omassa osastossaan. 4. Yhteys eri paikkakunnilla toimivien liiton osastojen kesken perustuu ennenkaikkea vilkkaaseen kirjeenvaihtoon. 5. Liiton j?senten velvollisuus on tehd? parhaansa sen hyv?ksi, sek? 6. levitt?? ja kaikin tavoin palvella lehte??n, Liiton aatteiden julistajaa ja ??nenkannattajaa Nuorta Voimaa."

Perustava kokous on varmasti el?v?n? viel? niiden 32 miehen -- sill? naispuoliset eiv?t olleet uskaltaneet tulla -- mieless?, jotka silloin olivat l?sn?. Nuorekasta innostusta, rohkeita tuumia ei puuttunut. ??nenkannattajansa mukaan nimens? saaneen Nuoren Voimaa Liiton perustamisp??t?s oli yksimielinen. V?liaikainen Liittohallinto valittiin valmistamaan Liiton j?rjestely- ja s??nt?ehdotusta ja n?ytteit? hyv?ksym??n, Liiton kuin itsekseen muodostunut suunnitelmaluonnos vahvistettiin ja t?sm?llistettiin kaikkine merkkiasteineen ja lopuksi keskusteltiin viel? Joh. Edvard Ruotsalaisen kirjeen johdosta t?llaisen albumin julkaisemisesta. Ja n?in oli l?hteensilmist??n alkanut vieri? nuori virta tuntemattomia kohtaloita kohti, kaikesta p??tt?en elinvoimaisena ja toiminnanhaluisena.

P??M??R?, J?RJESTELY.

T?m? toiminnanhalu kohdistui ensimm?isen? p??m??r?n selvittelyyn ja sis?isten asiain j?rjestelyyn. Nuori virta ei tyytynyt vain solumaan ep?m??r?isesti ja kuvitelluin p??m??rin edelleen. Se tiedusteli yh? uudelleen tarkoitusta ja juoksunsa suuntaa. Eik? noihin kysymyksiin en?? ollut vaikeata vastata: oli tarkoituksena koota hajallaan olevat voimat yhteen, ja yhdyssiteen? oli oleva vakava ja kehitt?v? mieliharrastus, mielity?, ja toveruus, mink? saman asian harrastaminen toi tullessaan. Kaupungissa, maalla, korpien yksin?isyydess? oli sellaisia, joiden syd?n sykki samoille aatteille tai joiden mieli paloi samanlaisiin pyrkimyksiin ja k?yt?nn?llisiin saavutuksiin kuin satojen muiden, joista he eiv?t mit??n tienneet. Edistyminen, kehittyminen, arvostelu ja suuremmat aikaansaannokset olivat monessa tapauksessa mahdollisia vain toverijoukossa ja yhteisess? liitossa. Sellaisten harrastustovereiden Liitto piti t?m?n yhtym?n olla, ja kerhotoiminnalla, saattamalla eri paikkakunnilla olevat harrastelijat tuntemaan ja avustamaan toisiaan, yhteisill? juhlilla ja n?yttelyill?, harrastamisen tuloksia arvostelemalla, harrastusv?lineit? hankkimalla, stipendeill? y.m. oli sen toteutettava tarkoitusper??ns?. Ja yksityisten j?senten edist?mist? ja edistymist? varten olivat harrastuksellisen ty?n eri saavutukset: j?seneksi p??semis- eli kuparimerkkiaste, taito-, kehitys- ja harrastuksen kest?vyytt? osoittavan n?ytteen aste n.s. hopeamerkkiaste ja lopuksi mestaruusaste, kun kultamerkkin?yte oli tullut hyv?ksytyksi.

Liiton ulkonaisen kehyksen muodostivat paikalliset kerhot, jotka yhdess? saman alan yksityisten harrastajien kanssa muodostivat m??r?tyn harrastuspiirins?. Harrastuspiiri saattoi my?s muodostua yksinomaan yksityisist? yli maan hajallaan olevista j?senist?. Harrastuspiireill? oli kullakin oma kokenut ja innostunut johtajansa, ja n?m? johtajat yhdess? muodostivat Liiton hallituksen, mestarineuvoston, johon kultaj?senet my?s itseoikeutettuina kuuluivat ja jonka puheenjohtajana oli Liiton vuosikokouksen valitsema Liiton ylijohtaja. Vuosikokous oli yleinen kaikkien Liiton j?senten kokous.

AIKAANSAANNOKSET, TULEVAISUUS.

Nuoren Voiman Liitto, jonka el?m?nsatu varsinaisesti alkoi tammikuun 9:nnest? 1921, on siis ollut olemassa jo miltei nelj? vuotta. Aika on siksi pitk?, ett? se voi osoittaa, onko nuori virta p??ssyt l?hemm?ksi p??m??r??ns? ja onko se juoksullaan voinut toimittaa mit??n siit?, mit? se taipaleelle l?htiess??n toivoi, onko se pystynyt yhdist?m??n harrastajia, onko se kyennyt viem??n heit? eteenp?in ja tukemaan heit? ja onko se saanut jotakin ulosp?inkin n?kyv?? aikaan.

Katkeamattomasti kuin salaisena sivul?hteiden virtana on harrastusn?ytteit? tulvinut n?iden vuosien aikana Liiton hallinnon kautta harrastuspiirien arvostelijoille, niin ett? t?h?n menness? on voitu Liittoon hyv?ksy? 950 j?sent?. Useat ovat j?tt?neet hyvinkin huomattavia ja kauniita n?ytteit?. Muutamilla Liittoa tuntemattomilla tahoilla on se hyvin kernaasti leimattu lasten, ylen nuoren v?en tai koululaisten Liitoksi. Jos kuitenkin silm?ilee hyv?ksyttyjen j?senluetteloa, huomaa, ett? varsinainen Liiton perusaines on 20-30 v?lilt?. Sadasta aakkosellisessa j?rjestyksess? otetusta j?senest? olivat nuorimmat 16-vuotiaita, 17-vuotiaita oli 8, 18-vuotiaita 10, 19-vuotiaita 11, 20-vuotiait? 13, 21-vuotiaita 17, 22-vuotiaita 9, 23-vuotiaita 7, 24-25-vuotiaita 13, 26-30-vuoti?ita 8 ja yli 30 vuoden vanhoja loput. Niin kirjavaa j?senten luetteloa voinee harva Liitto n?ytt??, j?seni? kun on miltei kaikilta ik?vuosilta, aina 12 yl?sp?in, ja kaikista mahdollisista ammateista, sanomalehtipojista aina professoreihin saakka, eri yhteiskuntaluokista ja eri puolilta maata. Sadasta umpim?hk??n valitusta oli koululaisia 33, ylioppilaita 30, kansakoulunopettajia 3, liikemiehi? ja kauppa-apulaisia ja konttoristeja 11, pankkivirkailijoita 1, teknikkoja 2, hammasteknikkoja 2, montt??rej? 2, ty?miehi? 2, ty?njohtajia 1, posteljooneja 1, maanviljelij?it? 2, piirustajia 3, maanviljelysharjoittelijoita 1, insin??rej? 1, maistereita 2, toimittajia 1, farmaseutteja 1, sanomalehtipoikia 1. Siis koululaisia tarkalleen 1/3. Liiton j?senten eteenp?inpyrkimyst? osoittavat t?n? aikana saavutetut hopeamerkkiasteet. Hopeamerkin on nimitt?in v?hint??n 6 kk. Liittoon kuuluttuaan saanut 26 j?sent?. Koska n?iden saajien nimet puolestaan parhaiten ilmaisevat, keit? ja mink?laisia aktiivisia j?seni? Liitossa on, mainitsemme hopeamerkkij?senet t?ss? siin? j?rjestyksess? kuin he ovat saaneet merkkins?; Leo Lindell , Olli A. Wuorinen , K. Raf. Wiherkoski , Hjalmar Nieminen . Uuno Kailas , Hannes Teppo . Sulho Ranta , Kerttu Sir?n . Karin Wadenstr?m , Lauri Viljanen , V?in? Krohn , John M. Angervo , Antero Kajanto . Toivo H. Viitanen , Ensio Hid?n , Eino Salmelainen , Sirkka Aarne , Eero Salola , Tarmo Hirsj?rvi , Vilho Set?l? , Ilmari J??m?? , Arvi Kivimaa , Kosti Hyp?n , Ilmari Hid?n , Into Hietaranta , Juho Tepponen .

Hopeamerkkivaatimukset ovat varsin ankaria, esim. kirjalliselta alalta on p?tevyysehtona painettavaksi kelpaava teos, luonnontieteelliselt? alalta laaja omaper?inen tutkimus, kotiseuduntutkimusalalta parin vuoden ty?n tulokset j.n.e. Viimekev?nn? julkaisivat hopeamerkkij?senet Kerttu Sir?n ja Lauri Viljanen kumpikin esikoisrunokokoelmansa, ja nyt syksyll? ilmestyi laaja antologia "Nuoret runoilijat", jossa esiintyj?t kaikki yht? lukuunottamatta ovat Liiton piiriin kuuluvia. Kaikki julkaisut ovat saaneet osakseen eritt?in suosiollisen arvostelun.

Kultamerkin on Liiton toiminta-aikana saanut yksi ainoa j?sen toht. V?in? Krohn.

Hyl?ttyj? n?ytteit? on ollut keskim??rin n. 50 %.

Kerhoja, jotka ovat miltei kaikki syntyneet omasta aloitteestaan, on Liitolla ollut eri puolilla maata. Niist? mainittakoon Turun kolme , Helsingin viisi , Hangon kaksi , Tampereen , Viipurin kaksi , Kouvolan , Jyv?skyl?n , Rauman seitsem?n , Haminan , Tikkurilan , Porvoon , Oulun . Lahden , Sortavalan , Kotkan . Joensuun kaksi , Kajaanin , Lietteen Kuopion . Yksityisten kerhojen aikaansaannoksista mainittakoon erikoisesti Turun teknikkojen aikaisempi uuras ty?, Helsingin radiokerhon suuri yleisradioasema Radiola-yritys, joka jo yksin ansaitsisi laajan kirjoituksen, monet luennot ja kokoukset, Tikkurilan komeat messun?yttelyt, Tampereen radiokerhon yleisradioasema. Hangon kerhon komea radioasema, Helsingin s?veltait. kuoro j.n.e.

Harrastuspiirej? on Liitossa ollut kirjallinen, n?yttelij?in ja lausujain, kuvaamataiteilijain, s?veltaiteellinen, teknillinen, radiomiesten, kemistien, luonnontieteilij?in, esperantistien, mehil?ishoitajain, voim. ja urheilijain, valokuvaajain, ongelmainratkaisijain, kotiseuduntutkijain, postimerkkienker?ilij?in, pikakirjoittajain ja k?sity?nharrastajain harrastuspiirit. Suurimpia ja toimivimpia n?ist? ovat olleet kirjallinen, radio- ja s?veltaiteellinen piiri. N?iden harrastuspiirien aikaansaannokset ovat suurimmaksi osaksi riippuneet niiden johtajien tarmosta ja innosta. Ellei sopivaa johtajaa ole ollut, on harrastuspiiri ollut vain nimellinen ja jonkun kerhon varassa. Harrastuspiirien aikaansaannoksista olisi paljonkin puhuttavaa, mutta tyydymme mainitsemaan vain tekn. ja my?hemmin radioharrastuspiirin suurty?n, kun se pani johtajansa Leo Lindellin johdolla radioamat??riliikkeen alulle Suomessa, hankki radioamat??rioikeudet valtioneuvostolta, j?rjesti radioamat??riliikkeen, perusti useita asemia ja ensimm?isen? m.m. pani toimeen radiokonsertteja Suomessa. N?yttelij?in ja lausujain harrastuspiiri j?rjesti kes?ll? 1922 johtajansa Kosti Hyp?nin johdolla koko Etel?-Suomen k?sitt?v?n kiertueen, joka esiintyi 57 eri paikassa ja jonka kokonaistulot tekiv?t 34.231:-. Kiertueen yksinomaisena tarkoituksena oli Liiton aatteen tunnetuksi tekeminen ja yhteisty?n merkityksen osoittaminen. S?veltaiteellinen harrastuspiiri on toiminut hyvin kiinte?sti johtajansa Hjalmar Niemisen johdolla, j?rjest?en kuoroja sek? juhlia, retki? y.m. Ja lopuksi mainittakoon kirjallisen harrastuspiirin aikaisempi n?ytelm?-kilpailu ja t?m? "Tulenkantajat"-albumi, jota ei my?sk??n liene katsottava aivan v?h?iseksi yhteisty?n, pyrkimyksen ja saavutusten ilmaisuksi.

Ent? mit? on Liitto sitten kokonaisuudessaan kymin? kymmenlatvana saanut aikaan. T?ll?in on velvollisuutemme ensi sijassa mainita Turun, Helsingin ja Tampereen suuret kolmip?iv?iset talvijuhlat, Tampereen t?m?n vuoden alussa, Helsingin viime- ja Turun toissavuonna. Ne ovat kaikki olleet tilaisuuksia, jotka erikoisella, voipa sanoa suorastaan valtavalla tavalla ovat todistaneet, mit? mahdollisuuksia Liitolla tosiaankin on ja miten paljon vakavaa ja taitavaa harrastusta on olemassa. Vuosijuhlien yhteyteen j?rjestetyt messun?yttelyt suurine n?yttelyhuoneineen ovat osoittaneet yleis?lle, ett? Liitto on todellinen harrastuksellisen ty?n liitto. Teknillinen ja luonnontieteellinen osasto radio- y.m. koneineen ovat olleet laajat ja monipuoliset ja taiteellinen osasto tauluineen, taidevalokuvineen y.m. on antanut aavistuksen siit?, miten suuri hiljaisuudessa kasvavan ja varttuvan harrastuksellisen ty?n m??r? on. Sanomalehtien laajat kiitt?v?t arvostelut ovat yksimielisesti omistaneet hyvin suurta huomiota n?ille messun?yttelyille, ja harrastajat ovat saaneet niist? olla todella ylpeit?. Sit? paitsi juhlien yhteydess? olleet illanvietot ovat tarjonneet tilaisuuden runoilijoille, lausujille, soiton harrastajille y.m. n.s. vapaaseen esiintymiseen. Viel? kannattanee Liiton saavutuksena mainita, ett? se sai viime vuonna Kordelinin rahastosta 10.000 mk apurahan pyrint?jens? edist?miseksi ja ett? Liitto on ollut edustettuna Saksan suurilla maailmannuorisop?ivill? Helleraussa kes?ll? 1923.

Tietysti ei Liiton toiminta my?sk??n ole ollut ilman varjopuolia. Moni harrastuspiiri on hajanainen ja toimeton, toveruuskin on silloin t?ll?in pett?nyt ja sen on ollut pakko v?isty? kateuden, ylpe?n itsetietoisuuden, suuttumuksen tai kaikkea halveksivan ylimielisyyden tielt?. Mutta kuitenkin ovat Liiton j?senet kokonaisuutena katsottuna osoittaneet niin suurta aatteeseensa innostumista, harrasta kiintymyst? ty?h?n, aulista, uupumatonta uhrautuvaisuutta, toveruutta, yksimielisyytt?, eteenp?inpyrkimyst?, taitoa ja voimaa, ett? rohkenemme uskoa, ettei se ty?, mit? Nuoren Voiman Liitto tekee ja on tehnyt, ole ollut aivan merkitykset?nt? Suomen nuorisolle ja sivistyksemme, is?nmaamme ja kansamme menestykselle.

Sen nuorvoimalaisen ty?n merkkin? ja n?ytteen? on meill? t?ss? t?m? kirjallisen harrastuspiirin "Tulenkantajat". Se on saanut nimens? kauniista muinaisaikaisesta tarusta, joka kertoo palavaa soihtua eteenp?in kuljettaneista soihtumiehist?: toiselta toiselle siirtyen kulki el?m?n soihtuviesti eteenp?in. Sellaisena n?yr?n? ja vaatimattomana, mutta tulimielen lahjana is?nmaalle ja sen kirjallisuutta rakastaville nuorille voimille tahtoo t?m? kirjanen olla.

Ilmari J??maa.

KAKSI RUNOA.

Elina Vaara.

Tui, tui, tumma lintu, tumman ikkunalla! Sis?ll? on murheen mustat j?ljet, ulkona hiipii halla.

Tui, tui, tumma lintu, min? olen yht? tumma. Kerran, ah, valkea olla tahdoin -- suru tuli siit? summa.

Ei sovi lent?? tummin siivin kirkasta p?iv?? vastaan: aurinko ampuu tuliset nuolet ja kostavi taivahastaan.

Eik? ne tunne valkeat linnut tumman linnun mielt?: jos menet vaikeitten lintuin lehtoon, pois ne sun h??t?? sielt?.

Tui, tui, tumma lintu, pysy sin? varjon puolla. Parempi on tumman tummana el?? ja tummahan mets??n kuolla.

On tullut syksy viileess? siunauksessaan, ja kukkaset on kuolleet jo ammoin. Mut vaahterat ne muhkeina juhlaviitoissaan nyt vallihautaan katsovat kammoin.

Niin k?ypi neito valkea tornin ikkunaan, kun varjot y?h?n synkimm?t lankee. "Ken puki puiston kultaan ja k??ri purppuraan?" Soi ??ness?ns? ahdistus ankee.

N?in lausui muuan l?hteiss? kaukosotihin: "Sua muistan maassa loitossa palmuin, kun salamoivat s?il?t! Sa mua, armahin, takaisin vuota aikana valmuin."

"Mut jos ma yli kukkien kauden viipyisin ja vaahteroissa v?ikkyy jo kulta, niin juoksi hurme hiekkahan ristiritarin, haaveensa nieli armoton multa."

"On tullut syksy viileess? siunauksessaan, ja kukkaset on kuolleet jo ammoin. Mut vaahteratpa muhkeina juhlaviitoissaan miks yli muurin katsovat kammoin?"

"Ah, kaikki kullat, purppurat parmahille maan nyt kavalan ja mustan saavat ent??!" Ja neito nuori itkevi painaen poveaan. Syyslebdet it?tuulessa lent??.

NUOREN VOIMAN LYYRIKOITA.

Elsa En?j?rvi.

Yst?v?ni! Tilille Sinut oikeastaan pit?isi vet??, senkin veitikka, tilille, jollei Sinulla sent??n, Jumala paratkoon, olisi viattomuutesi anteeksiantoa takanasi. Tied?nh?n min?, ett? Sin? sulassa hyv??tarkoittavaisuudessa teit ehdotuksesi, toivotit "Tulenkantajiin" kirjoitusta Nuoren Voiman runoilijoista eik? muusta. Ja onhan semmoinen aihe t?ss? albumissa toki vallan paikallaan. Luulithan Sin? sit?paitsi sill? tarjouksella palvelevasi paitsi yleis?? ja minua, itse runoilijoitakin. Niin uneksit, mutta luuletko, ett? me heit? t?ll? teolla tyydyt?mme? Viel? mit?! Ja tajuatko edes oman asemamme kieroudenkaan? Etk? huomaa, ett? esit?mme j?nnitt?v?? nuorallatanssia, katsojakuntana se mainittu yleis? ja toisella puolen itse rakkaat runoniekkamme. K?sit?tk?, kuinka v?h?iset mahdollisuutemme ovat? Etk? havaitse, ett? allamme on vain hienonhieno rihma, sellainen heiver?inen s?ie, olematon kuin paradoksin ajatus; vallan liukas luiskauttamaan jalan, yht? nopsa katkeamaan olemattomaksi. Havaitsethan, ett? mahdollisuutemme luoda ikuisesti paikkansa pit?v? kuva vain yhden kokoelman kirjoittaneesta runoilijasta, jolla viel? on toivonsa vuodet edess??n, ovat t?sm?lleen yht? suuret kuin on nuorten jalkapohjaimme herkkyys tunnustella silkkis?ikeen laatu ja pingoituspaikka ja kuin on ruumiimme tasapainon hallitsemiskyky n?in liev?ll? pohjalla. N?eth?n, ett? suurin mahdollisuutemme kerta kaikkiaan on pudota ja taittaa niskamme! Ja onpa vainenkin meid?n oltava silm? kovana, ettemme edes yrit?k??n suorittaa ohjelmaamme sellaisen langan varassa, joka ei kannata mit??n esityst? ollenkaan. Aavistathan, ett? j?lkimm?isess? tapauksessa kuperkeikkamme saisi osakseen yleis?n ilkamoinnin, edellisess? taas, jos s?ie kest??, mutta sen olemuksen harhaan tunnustelemme, meid?n h?r?npylly?mme seuraa runoilijoitten raivoisa ilkku. H?pe?n paikka! Totisesti, veljeni, muurahaispes??n olemme k?p?l?mme pist?neet!

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet