Homepage
Login
Profile
BookClubs
dmBox
Read Ebook: Nick Carter Stories No. 140 May 15 1915: The Melting-Pot by Carter Nicholas House Name Waddell C C Charles Carey
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page
Ebook has 855 lines and 35060 words, and 18 pages
Mutta tuolla, katsos, katsos! Kappelista torin luota Lailla luodelainehien Sy?ksyy kansaa kirjavana.
Ritareita rouvinensa, Juhlallisin joukkoinehen, Helkkyin heille kellot soivat, Uhkuu urkuin harras ??ni.
Mutta kunnioittain kaikki V?istyy v?en keskustasta, Jossa astuu nuori pari, Donna Clara, Don Fernando.
Sulhon palatsihin saakka Vy?rii viljo v?entungos; Siell? alkaa h?idenvietto, Uljas, vanhan tavan lainen.
Ritarleikit, riemupidot Vaihtelevat vuoroitellen; Joutuisasti ent?? aika, Kunnes ilta h?m?rt?vi.
Salihin nyt tanssiin ty?ntyy Juhlap?iv?n ylh?t vieraat; Lampunvaloss' ?ilehtiv?t Heid?n loistovaattehensa.
Arvo-istuimille sitten Istuu morsian ja ylk?, Donna Clara, Don Fernando, Vaihtain lemmenlauseitansa.
Iloisissa lainehissa Liikkuu salin sorja seura, ??nekk?in? p?rr?? rummut, Sek? torvet toitottavat.
"Miksi, kaunis puolisoni, Tuijottavat yh? silm?s Tuonne juhlajoukon taakse?" Urkkii h?mill?ns? ylk?.
""Etk?s n?e, Don Fernando, Miest? mustakauhtanaista?"" Hymy ellen sulho vastaa: "Tuohan tuolla on vain varjo."
Mutta l?hemm?s k?y varjo, Mies se onkin kauhtanainen; Ja Ramiron kohta tuntein Terveht??pi h?nt? Clara.
Tanssi on jo alkanunna, Hilpe?sti helkkyy soitto, Valssi vy?rii vilkkahasti, Jalkain alla silta notkuu.
""Mielell?ni, Don Ramiro, Tahdon tanssiin kanssas k?yd?, Mutta mustin kauhtanoisi Et sa oisi saanut tulla.""
Ter?v?sti tirritt?vi Nyt Ramiro kaunokaista, K?tens' ymp?r kietoin virkkaa: "K?skith?n mun tulla t?nne!"
Hurjaan tanssinhy?rin?h?n Tunkee kilvan kumpainenkin; ??nekk?in? p?rr?? rummut, Sek? torvet toitottavat.
""Onhan kalpeat sun poskes!"" Kuiskaa Clara vavistuksin. "K?skith?n mun tulla t?nne!" Soi Ramiron onsi ??ni.
Vahakynttil?t vain v?ippyy V?list' ahun aaltoilevan; ??nekk?in? p?rr?? rummut, Sek? torvet toitottavat.
""Niinkuin j??t on k?tes kylm?t!"" Kuiskaa Clara kauhistuksin. "K?skith?n mun tulla t?nne!" Ja he hy?rii py?rtehess?.
""P??st? minut! Don Ramiro! Ruumiinhaisua on henkes!"" Taaskin synk?t sanat vastaa: "K?skith?n mun tulla t?nne!"
Silta ry?ppy?? ja hohtaa, Rattoisasti raikkuu soitto; Hurjan loihtupiirin lailla Kaikki hy?rii huonehessa.
""P??st? minut! Don Ramiro!"" Vaikeroipi donna Clara. Don Ramiro taaskin toistaa: "K?skith?n mun tulla t?nne!"
""L?hde nyt jo Herran huomaan!"" Huusi Clara kuuluvasti; Juur kun sai sen lausutuksi, Kadonnunna on Ramiro.
Clara kalvas kankistuvi Kauhusta ja eksyy y?h?n; Tainnostila kuulaan kuvan Otti synkk??n sylihins?.
Viimein havaa horroksista, Viimein auki luomet luopi; Mutta kummastus on taasen Painaa kiinni sulot silm?t.
Sill? tanssin telmiess? H?n ei ollut liikkunutkaan, Vaan h?n istuu sulhon luona, Joka huolissansa urkkii:
"Virka, miks' on kalvas poskes, Miksi katse synkk? sulla?" -- ""No, Ramiro?"" -- ?nkk?? Clara, Jolta kauhu kiinsi kielen.
Silloin uurtaa one kurttu Sulhon otsaa ja h?n vastaa: "?l? urki verity?t?, -- P?iv?ll? jo kuol' Ramiro".
BELSAZAR.
Y? puolittain jo mennyt on, Ja levollaan on Babylon.
Vaan linnassa kuulun kuninkaan Hovijoukkio jatkavi meluaan.
Belsazarin salissa soitto soi, H?n vierainensa nyt aterioi.
Rivi loistava miehi? istuilee Ja jaloa viini? maistelee.
Niin kiikkuvat maljat ja riemu k?y; Se ruhtinan mielt? ei h?iriv?n n?y.
Mut ruhtinan poskuset hehkun saa, Jalo juoma se uljuutta innostaa.
Miel' yltyvi h?ll?, ja rohkeuttaan Jumaluutta nyt k?ypi h?n herjaamaan.
Ja p?yhkien julkea herjailee! Koko joukkio my?nt?en ny?kk?ilee.
Kun uhkea ruhtina ??neen huus, Ees takasin riensihe passari uus.
T?? kulta- ja hopia-kaluja tuo; Oli Jehovan temppelin ry?st?? nuo.
Ja ruhtinan k?tehen julkeaan Pyh? pikari, t?ytetty, tarjotaan.
Sen pohjahan kohta h?n tyhjent??; Suu vaahdossa sitte h?n r?yh?ht??:
"Jehovah! miss' on sinun valtikkasi -- Its' olen ma Babelin kuningas!"
Mut tuon oli lausunut julmuri juur, Niin pelkohon uupui r?ykkeys suur.
Nyt naurukin vaikeni kerrassaan; Koko seura on vait kuni haudassaan.
Ja katso ja katsos! sein?llen Tuli silmihin ihmisk?t?nen;
Ja piirteli, piirteli sein?llen Tulikirjoitusta -- he n?kiv?t sen.
J??j?ykk?n? istuvi kuningas, Ja muoto on kalman kalvakas.
Hovijoukkio kaikk' oli kauhuissaan. Ei tohtinut kenk??n liikkuakaan.
Tuli tiet?j?it?kin, vaan ei n?? Punakirjaimia voi selvitt??.
Belsazarin, ennenkun loppuu y?, Oma palvelusv?kens? hengilt? ly?.
PYH?RETKI KEVLAARIIN.
Luon' akkunan on ?iti Ja poika vuoteellaan, "Sa etk? nouse, Vilhelm, Jo saaton katsontaan?"
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page