Read Ebook: Pustan poika by Orczy Emmuska Orczy Baroness Nyman V In Translator

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 1697 lines and 74351 words, and 34 pages

Translator: V?in? Nyman

Release date: August 22, 2023

Original publication: Jyv?skyl?: K. J. Gummerus Oy, 1921

Credits: Juhani K?rkk?inen and Tapio Riikonen

PUSTAN POIKA

Kirj.

Paronitar Orczy

Englanninkielest? suomentanut

V?in? Nyman

Jyv?skyl?ss?, K. J. Gummerus Osakeyhti?, 1921.

SIS?LLYS:

ENSIMM?INEN OSA.

Kyl? tasangolla. Kaikkien suosikki. Sukuylpeytt?. Rahanlainaaja. Vanha saituri. Kisfalun vuokraaja. Lainaaja ja korko. Ensimm?iset vieraat. Kaunis Ilonka. Rakkauden idylli. Uhkaava myrsky. Herra ja talonpoika. Kosto. Suuri onnettomuus. Hyvitys.

TOINEN OSA.

P??si?isaamu. K?yhtynyt kreivi. Juutalainen Rosenstein. Kansan poika. Vastaus. Jalosukuinen neito. Unelma. Kuinka kyl?l?iset suhtautuivat uutisiin. H??t. Kangastus. Talonpojan vaimo. Auttamaton asia.

KOLMAS OSA.

Rakkauden surua. >>Kunnioita is??si ja ?iti?si!>> Rakkauden hauta. Rakkaus riemuitsee. Loppulause.

ENSIMM?INEN OSA.

KYL? TASANGOLLA.

Rakastatko vuoristoa, englantilainen lukijani, pid?tk? noista Rein-virran varrella olevista romanttisista kukkuloista ja Alppien jylhist? huipuista, vai ovatko oman is?nmaasi etel?osissa olevat loivat ja aaltoilevat rinteet sinulle mieluisammat? Omasta puolestani on minun tunnustettava, ett? rakastan intohimoisesti tasankoja, jotka valloittavat mieleni kokonaan, noita Unkarin villej? ja salaper?isi? aavikoita, jotka sijaitsevat syv?ll? Danubin ja Theisz'in v?liss?. Aina kun n?en noita autioita pustia , tuntuu minusta, ett? mieleni vapautuu, katseeni saadessa esteett?m?sti mitata kaukaista taivaanrantaa, joka omalla viehkeydell??n kiinnitt?? ihmisten huomion puoleensa.

Katsokaa, kuinka kaukana taivaanranta n?ytt??k??n olevan tuolla, miss? maa ja taivas tapaavat toisensa sulautuen yhteen sinest? ja punertavasta hiekasta muodostuneeksi pehme?ksi purppuraiseksi juovaksi. Ilma v?reilee ??rett?m?st? kuumuudesta, ja kun katse koettaa saada selville, mit? tuon salaper?isen autiuden takana piilee, ilmestyykin ?kki? kaukaiselle taivaanrannalle valkoisia ja elottomia torneja, minareetteja ja kirkon kupooleja, jotka kuvastuvat johonkin et?iseen lumoavaan lammikkoon tuolla, jonka toiselle puolelle silm?kin voi n?hd?. Sopusuhtaisesti yhtyy se tuohon oikullisen kangastuksen lumoavan k?den siniselle kankaalle maalaamaan petolliseen ja salaper?iseen kuvaan, noihin hurmaaviin kuviteltuihin torneihin ja minareetteihin, joissa oleskelee jonkun toisen puoleksi maallisen ja puoleksi taivaallisen maailman asukkaita, olentoja, jotka ovat samaa alkuper?? kuin nuo ??rett?m?t et?isyydetkin, jotka alkavat sielt?, mihin harhakuvat haihtuvat. Sokaistuina sulkeutuvat silm?t hetkiseksi kuin lyk?t?kseen tuon kultaisen n?k?harhan katselemisen tuonnemmaksi, mutta kun ne j?lleen avautuvat, ovat tornit ja minareetit kadonneet n?kyvist?, ja vain muutamat et?isyydess? olevat surulliset ja nuokkuvat pajupensaat tahi solakat poppelit rikkovat taivaan purppuraisen rannan. Ajatukset viipyv?t silloin mielell??n noissa kuvitteluissa, uskaltamatta oikein uskoa todeksi tuota kaukaista vaimennettua ??nt?, tuota satojen kavioiden aiheuttamaa kapsetta, joka kuuluu pehme?lt? kuivalta maalta. Ehk? tuo lumoava ??ni onkin kuvittelua ja ehk? tuo t?misten ohitse laukkaava villi hevoslauma, jonka harjat hulmuavat ja h?nn?t heiluvat, onkin noiden kangastuksen kaukaisten minareettein henkiolentojen omistama hurmaava el?injoukko. Tuo ??ni on kumminkin todellinen, ja hevoset laukkaavat hurjasti tiehens? satulattomilla tammoilla ratsastavien paimenten ajamina, joiden valkoisten palttinapaitain hihat liehuvat tuulessa kuin siivet, kun he ohitse kiit?ess??n ja ajaessaan laumaa edell??n l?j?hdyttelev?t suopunkiaan. Hetkisen tuntuu tasangolla olevan vain el?m??, sill? sek? oikealta ett? vasemmalta pys?htelee s?ik?htyneit? lintuja lentoon, ja kirkkaanv?riset sisiliskot sy?ks?htelev?t pel?stynein? sinne t?nne kolosta koloon. Sitten h?ipyy v?hitellen kavioiden kapse et?isyyteen, paimenten suopunkien l?j?htely lakkaa kuulumasta, linnut laskeutuvat taasen maahan lep??m??n ja ajatukset alkavat arvailla, oliko tuo palanen levotonta el?m?? toinen unelma, jonka mielikuvitus ensin v?ritti ja sitten haihdutti.

J?lleen vallitsee hiljaisuus, joka voittaa ehdottomasti kaikkien keskip?iv?n kuumuudessa torkkuvien el?inten ??net. Oikealle ja vasemmalle levenevill? rajattomilla kentill? kasvavat vesimelonit ty?nt?v?t korkeita smaragdinviheri?it? runkojaan polttavaa aurinkoa kohti, ja niiden takana kullanv?rinen vehn? ja maissin vapisevat latvat heiluvat ja ny?kkyv?t ohitse kiit?viss? tuulenpuuskissa, sulotuoksuisen rosmariinin muuttaessa kaikkialla maan hehkuvan v?rin harmaanvihert?v?ksi. Kaukana tuolla matkojen p??ss? ojentelee muudan tuulimylly pitki? siipi??n kuin saalistaan vaaniva j?ttil?islintu, ja suoraan tasangon poikki johtaa py?rien j?lkien uurtama korkea tie pohjoiseen Kecskem?t'iin p?in. Mutta siin? onkin sitten kaikki. Mit??n muuta ei ole kuin taivasta, maata ja autiutta -- tuota rajatonta autiutta -- kaikkien omaa, joka on luotu valloitettavaksi, ymm?rrett?v?ksi ja rakastettavaksi.

Noiden kukoistavien maalaiskaupunkien, Kecskem?t'in ja Gy?ngy?s'in, keskiv?lill?, juuri tuon laajan N?dasdy-tasangon rajalla, sijaitsee Aroksz?llas'in mit?t?n kyl? muutamine olkikattoisine taloineen ja vanhoine keskiaikaisine kirkkoineen, joka n?ytt?? viile?lt? ja harmahtavalta keskip?iv?n auringonpaisteessa. L?heisyydess? on kirkkaan keltaiseksi maalattu pappila silm??npist?vine smaragdinviheri?ine ikkunanluukkuineen ja pienine puutarhoineen, jonka samettihaapojen ja resedapenkereitten v?liss? arvokas vanha is? Ambrosius k?velee kuumina kes?iltoina nukkavierussa kuluneessa kauhtanassaan mumisten rukouksiaan unisin ??nin.

Tien vieress? on sit?paitsi pieni ravintola olkikattoineen, joka on kallellaan toiselle puolelle kuin humalaisen talonpojan hattu. Siell? tasankojen paimenet kohtaavat t?itten loputtua illan viileydess? kyl?ss? asuvat yst?v?ns?, tupakoivat varjoisien raitojen juurilla ja kuuntelevat vaatimattoman mustalaissoittokunnan sulosointuisten viulujen ja surisevien s?kkipillien s?veli?.

Silloin, ellei ravintoloitsija ole saapuvilla ja jos h?nen nuori kaunis vaimonsa suhtautuu suopeasti kosiskeluun ja juoruihin, keskustellaan Bideskut'in herran viimeisist? omituisuuksista ja ryypiskell??n hyv?? viini?.

Mist? Heven maakunnan talonpojat keskustelivat, ennenkuin kartanonomistaja hullaantui koneihin ja rakentamiseen, j?? varmasti arvoitukseksi, sill? sitten kun nuo huomattavat puusta ja raudasta kyh?tyt koneet, jotka leikkasivat maissin ja sitoivat sen lyhteiksi ihmisten avutta, ilmestyiv?t Bideskut'iin, kiinnittiv?t ne niin kaikkien huomion puoleensa, ettei muusta en?? puhuttukaan.

Tasangoilla asuva unkarilainen talonpoika on hidas, laiska, iloinen ja tavallisesti hyv?luontoinen olento, joka on hyvin tyytyv?inen t?m?n runsauden maan ja Jumalan antamiin lahjoihin, mutta kartanonomistajan maataloudellisten uudistusten vuoksi olivat mielet alkaneet kiihty?, ja huolimatta siit?, ett? Kem?nyn Andr?s, tuo kaikkien tuttu ja maakunnan rikkain talonpoika, oli kielt?ytynyt hyv?ksym?st? sellaisia toimenpiteit?, kokoonnuttiin ravintolaan iltaisin juttelemaan ja tuomitsemaan yhteisesti kartanonomistajan pahoja tekoja.

Vas Berczi, joka oli kerran matkustanut junassa Kecskem?t'ist? Gy?ngy?s'iin ja palannut taas kotiin turvallisesti ja terveen?, ja jota senvuoksi pidettiin jonkunlaisena asiantuntijana, melkeinp? Kemenyn Andr?ksen veroisena, oli ly?nyt suuren ahavoituneen nyrkkins? kumahtaen p?yt??n ja yskitty??n tarpeekseen todellisin taikauskoisen pelon ilmein selitt?nyt voimakkaasti, ett? maissin jauhaminen jauhoiksi ei voi tapahtua myll?rin avutta, ellei piru itse sekaannu leikkiin.

>>Mutta et suinkaan tarkoita, Berczi>>, sanoi muudan nuori talonpoika, jonka p?ivettyneet kasvot olivat kalpeat pelosta, >>ett? kartanon herra aikoo tehd? tuollaista tuossa rakennuksessa?>>

Berczi ny?k?ytti p??t??n.

>>Sanon sen teille, lapseni, ett? olen kuullut sen J?nkolta itselt??n, herramme palvelijalta. H?n kertoi minulle, ett? tuossa rakennuksessa, jonka Jumala tuhotkoon, ennenkuin sit? k?ytet??n sellaiseen jumalattomaan tarkoitukseen, kaikki Bideskut'in maissi jauhetaan jauhoiksi ihmisten avutta>>.

Seurasi muutamia hetki? kest?v? painostava vaitiolo, mustalaiset lopettivat soittonsa ja kaikki tuijottivat suunniltaan pelosta n?iden erikoisten uutisten viisaaseen kertojaan.

>>Sitten kertoi kai J?nko my?skin, mihin tarkoitukseen tuo hirve? savupiippu on rakennettu?>> uskalsi vihdoin joku peloissaan kysy?.

>>J?nko valehtelee varmasti>>, sanoi kyl?n oraakkeli ytimekk??sti, >>tahi sitten on h?n suuri tyhmeliini. Mit? luulette h?nen sanoneen tuosta piipusta?>>

Kukaan ei kyennyt arvaamaan ja kaikki pudistivat synk?sti p??t??n ollen suunnattomasti peloissaan. Berczi odotti, kuten suurten puhujain tapa on silloin kun he aikovat sanoa jotakin hyvin vaikuttavaa, sitten h?n nojautui karkeasti tehtyyn puup?yt??n ja viittasi ymp?rill? olevia tulemaan l?hemm?ksi, sill? nyt oli puhe sellaisista asioista, joista ei voitu kertoa muuten kuin kuiskaillen.

>>J?nko selitti, ett? suuri tuli, jota varten tuo hirve?n pitk? piippu on rakennettu, sytytet??n panemaan k?yntiin muudan kone, kuten h?n sit? nimitti, joka sitten jauhaa maissin jauhoiksi. J?nko valehtelee>>, toisti h?n, nyt kumminkin v?hemm?n tehostavasti ja niin levottomin ilmein, ettei se ollenkaan sopinut Aroksz?llas'in viisaimmalle miehelle. Kaikkien kasvot kalpenivat kuitenkin kovasti eik? kukaan uskaltanut julkilausua ajatuksiaan, joita risteili jokaisen tuossa joukossa olevan tyhm?n ja taikauskoisen talonpojan aivoissa.

>>En pid? tuollaisesta ollenkaan>>, sanoi er?s nuori paimen vihdoin ja kohotti viinimaljan huulilleen vapisevin k?sin.

>>Ei suinkaan kukaan muu kuin piru voi k?ytt??k??n sellaista tulta hyv?kseen, joka kykenee t?ytt?m??n tuon pitk?n piipun savulla?>>

>>Paha t?st? tulee ennemmin tahi my?hemmin, lapseni>>, lopetti kyl?n oraakkeli vakavasti.

>>Ja sill? aikaa>>, sanoi er?s tummaverinen j?ttil?inen nojatessaan voimakkaita kyyn?rp?it??n p?yt??n, >>kuin piru apulaisineen toimittaa kaiken ty?n pelloilla, k?y varmasti niin, ett? poikamme saavat laiskoitella ja rupeavat juomaan kunniallisen ty?n puutteessa>>.

>>Sellainen voi olla kyll? hyvinkin mahdollista>>.

>>Ent? mihin me sitten joudumme? Kuka meille palkan maksaa ja miten voimme tulla toimeen?>>

>>Niin, miten todellakin?>>

>>Bideskut'in herra on sopinut t?st? kaikesta pirun kanssa!>> jyrisi j?ttil?inen. >>Kuinka me voimme tiet??, eik? h?n sitten kuin olemme kuolleet n?lk??n ole sitoutunut luovuttamaan sielujamme yst?v?lleen pirulle?>>

Nuoret miehet ristiv?t nopeasti silm?ns? ja heid?n pelokas katseensa kiersi taikauskoisesti paikasta paikkaan. Kapea rauhallinen maantie, jonka hiljaisuutta ei mik??n h?irinnyt, alkoi kadota illan varjoihin. Sen takana olevasta ravintolan avonaisesta ovesta kuului ahkeran em?nn?n ??ni, kun h?n siistiess??n keitti?t? ja seurusteluhuonetta p?iv?n liikkeen tauottua hyr?ili jotakin laulua. Harmaanviheri?n vilpoisen raidan riippuvat oksat humisivat hiljaa vienossa kes?tuulessa. Mink??n ei varmastikaan olisi pit?nyt h?irit? n?iden yksinkertaisten talonpoikien mielen onnellista rauhallisuutta, mutta kumminkin tuntui taikauskoinen pelko v?ijyv?n joka nurkassa eik? kukaan uskaltanut katsoa aavikolle ja taivaanrannalle p?in, josta viel?kin siinti h?m?r?sti tuo suuri rakennus korkeine savupiippuineen.

>>Pyyd?n is? Ambrosiusta lukemaan jonkun erityisen messun pirun karkoittamiseksi>>, vihjaisi muudan nuori paimen vihdoin.

>>Is? lupasi minulle siunata tulevana sunnuntaina paljon vett?, jota tulemme nyt tarvitsemaan kodeissamme>>, sanoi Vas Berczi koettaen heikosti lohduttaa muita.

>>Minulle on kerrottu, ettei piru pelk?? mit??n niin kauheasti kuin pyh?? vett?>>, kuiskasi j?ttil?inen.

>>Pyyt?k??mme, ett? is? Amrosius ruiskuttaisi pyh?? vett? koko rakennukseen>>, vihjaisi muudan mies.

>>Mielest?ni pit?isi is?n siunata ensimm?inen sade, jolloin piippuun tunkeutuva pyh? vesi voi sammuttaa pirun sytytt?m?n valkean>>.

>>Viimeisen? pyh?n Swithin'in p?iv?n? ei satanut ollenkaan>>, sanoi Berczi ollen hyvin synk?ll? tuulella, >>emmek? senvuoksi voi odottaa sadetta ainakaan kymmeneen p?iv??n>>.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet