Read Ebook: Pustan poika by Orczy Emmuska Orczy Baroness Nyman V In Translator

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 1697 lines and 74351 words, and 34 pages

>>Viimeisen? pyh?n Swithin'in p?iv?n? ei satanut ollenkaan>>, sanoi Berczi ollen hyvin synk?ll? tuulella, >>emmek? senvuoksi voi odottaa sadetta ainakaan kymmeneen p?iv??n>>.

>>Pirulla on siis tarpeeksi aikaa asettautua t?nne kyl??n asumaan, eik? silloin arkkipiispa eik? itse Rooman paavikaan voi sit? t??lt? karkoittaa>>.

>>Olemme kaikki suuria pelkureita,>> sanoi tuo mustahko j?ttil?inen nousten nopeasti seisoalleen ja herist?en suurta voimakasta nyrkki??n l?ntt? kohti. >>Olemme sallineet herramme liitty? saatanaan ja seisoneet toimettomina vieress?, kun tiili muurattiin tiileen tuota saatanalle vihitty? rakennusta rakentaessa. Nyt on meille kerrottu, ett? ylihuomenna kaikki helvetin pirut rupeavat ty?skentelem??n tuossa perkeleen myllyss? jauhaakseen kaiken Bideskut'in kauniin maissin mink??n muun avutta kuin suuren tulen, kauhean piipun ja jonkinlaisen rautaisen koneen, jota en voisi takoa alasimellani, vaikka olenkin aikoinani tehnyt paljon kunnollistakin sep?nty?t?. Aiotteko sanoa minulle, toverit, ett? meid?n on pysytt?v? toimettomina ja katseltava syrj?st?, miten leip? ry?stet??n suustamme ja sielumme luovutetaan ihmisten viholliselle?>>

>>Emme! Hyvin puhuttu, sepp? S?ndor! Emme aio k?rsi? sellaista!>> huusivat kaikki yhteen ??neen hyv?ksyv?sti, paitsi Berczi, joka ei hyv?ksynyt kenenk??n muun puhetta kuin omansa. H?n kohautti halveksivasti olkap?it??n ja sanoi: >>Olisimme pelkureita, jos pit?isimme sen hyv?n?mme>>.

J?ttil?isen puhe oli rohkaissut pel?styneit? mieli?. Kaikki kehoittivat nyt mustalaisia soittamaan, ja n?m?, huomattuaan muutoksen joukossa, alkoivat soittaa er?st? innostavaa unkarilaista marssia.

>>Hei, Lotti, enemm?n viini? ja nopeasti!>> huusi pari vanhempaa joukossa olevaa miest?. Toiset t?yttiv?t piippunsa ja valmistautuivat tarkkaavaisesti kuuntelemaan sepp? S?ndorin voimakasta puhetta.

Muutamien minuuttien kuluttua ilmestyi kaunis em?nt? pihalle tuoden tullessaan pari kolme pulloa viini? ja muutamia haarikoita, ja hymyillen niin iloisesti, ett? lumivalkoiset hampaat loistivat.

H?n v?isti ihmeellisen ketter?sti kaikki rohkeat k?sivarret, jotka ojentautuivat kierty?kseen h?nen solakan vartalonsa ymp?rille, ja niin pian kuin h?n oli asettanut pullot ja haarikat p?yd?lle, antoi h?n parille tyhm?nrohkealle ihailijalleen kaikuvat korvapuustit.

>>Miksi te kaikki rupesitte ?kki? niin kovasti el?m?im??n?>> kysyi h?n keikauttaen pient? tummaa p??t??n. >>Luulin teid?n suunnittelevan jotakin konnankujetta, koska olitte juuri ?sken niin hiljaa.>>

>>Suuria asioita on tekeill?, Lotti yst?v?ni>>, sanoi sepp? mahtavasti vasta saavuttamansa kansansuosion rohkaisemana. >>Keskustelemme juuri niin merkityksellisist? asioista, ettei niit? sovi naisten kuunnella>>.

Lotti katsoi h?neen veitikkamaisin, tummin, loistavin silmin. H?n kohautti lihavia olkap?it??n ja sanoi iloisesti nauraen:

>>Siunatkoon, S?ndor, kuinka mahtavasti me nyt puhummekaan, kun ei Kemenyn Andr?s satu olemaa t??ll?. Tied?n teid?n suunnitelmanne, vaikka en ollut niit? kuulevinanikaan. Tied?tte, ettei Andr?s lupaa teid?n puhua halveksivasti kartanon omistajasta eik? suunnitella mit??n konnant?it? h?nt? vastaan, mink? vuoksi odotatte, kunnes h?n on poistunut jonnekin saadaksenne sitten h?nen selk?ns? takana hautoa kaikkia ilkeyksi?. Mutta h?n ei olekaan nyt niin kaukana kuin luulette. H?n saa kyll? selville juonenne aivan varmasti ja silloin -- Tied?tte kaikki, ett? h?n on vihoissaan hirmuinen>>.

>>Niin olen min?kin, kaunis Lotti>>, vastasi j?ttil?inen nauraen, >>ja olet melko rohkea uskaltaessasi suututtaa sepp? S?ndorin. Luuletko meid?n olevan en?? lapsia pel?t?ksemme Andr?sta kuin opettajaa? Sinun on suudeltava minua, Lotti, tuon h?pe?m?tt?myytesi vuoksi, niin, sinun on suudeltava minua kolme kertaa tehd?ksesi miehesi ja herrasi niin mustasukkaiseksi, ett? h?n katkaisee uuden keppins? ly?dess??n sinua lihaville hartioille>>.

Ja antautuen kevyen unkarilaisen luonteensa johdettavaksi alkoi tuo mustahko j?ttil?inen, unhotettuaan paholaisen, t?m?n vehkeet ja Bideskut'in herran h?yrymyllyn, Iloisesti nauraen ajaa ravintolan kaunista em?nt?? p?yd?n ymp?ri, tilanteeseen, joka oli enempi heid?n laiskan aurinkoisen luonteensa mukainen kuin puheet pirusta ja salajuonien suunnitteleminen kartanon omistajaa vastaan, suhtautuvien nuorten paimenten ruvetessa joko h?nen tahi Lotin puolelle asettamalla k?sivartensa toisen tahi toisen tielle. Tummaveriset mustalaiset soittivat iloista cs?rd?sta ja iloinen h?lin? kuului kauas kyl??n.

Kuumissaan, huohottaen ja j?nnittyneen? juoksi kaunis em?nt? juoksemistaan raidan juurella olevan p?yd?n ymp?ri sepp? S?ndorin ajaessa h?nt? v?sym?tt? takaa. Sepp? oli kumminkin juonut jo niin paljon tuota hyv?? viini?, josta Heven maakunta on niin kuuluisa, ettei h?n pysynyt tarpeeksi vakavasti jaloillaan voidakseen onnistua takaa-ajossaan.

Em?nt? seisahtui p?yd?n toiselle puolelle ja painoi molemmin k?sin syd?nt??n, jonka hurja takaa-ajo ja nauru olivat panneet kovasti sykkim??n. Sepp? S?ndor oli pys?htynyt toiselle puolelle, ja molemmat katsoivat nyt toisiinsa ollen valmiit uuteen juoksuun, nuorten talonpoikien ly?dess? vetoa toisen tahi toisen puolesta ja kehoittaessa kumpaakin uudistamaan taistelun. Silloin kiertyi nopeasti, ennakolta ollenkaan varoittamatta, pari vahvaa k?sivartta kauniin Lotin ymp?rille ja pari ??nek?st? suukkosta painettiin h?nen hymykuoppaisille poskilleen nauravan ??nen huutaessa p?yd?n toisella puolella seisovalle j?ttil?iselle:

>>Aloitit aivan v??rin keinoin, yst?v?ni S?ndor. N?in sen pit?? k?yd?, eik? pid?kin Lotti?>>

Ja vastusteluista huolimatta onnistui uusi tulokas ry?st?m??n viel? suukkosen tahi pari kauniilta em?nn?lt?. Sitten nosti mies h?net kokonaan maasta, kantoi h?net ravintolan ovelle ja saatettuaan h?net turvallisesti seurusteluhuoneeseen sulki h?n oven ja k??ntyi iloisesti nauraen sepp??n p?in, joka mukaantui nurkumatta tappioonsa.

>>Tule juomaan pullo viini? kanssani, S?ndor, tuon menett?m?si suukkosen korvaukseksi>>, sanoi uusi vieras hyv?ntuulisesti. >>Lotti, kyyhkyseni>>, huusi h?n koputtaen oveen, >>niin pian kuin pieni syd?mesi on hieman tyyntynyt, tuo t?nne niin paljon viini?, ett? sit? riitt?? kaikille. Ja te, mustalaiset, soittakaa joku niin iloinen s?vel kuin suinkin vain osaatte meid?n muiden juodessa malja hyv?n toveruuden, kauniiden naisten ja rakastamamme Unkarin, jota Jumala siunatkoon ja varjelkoon, kunniaksi>>.

Nuorten talonpoikien iloisessa puheessa ja tarttuvaisessa naurussa ei voitu huomata mit??n vastustavaa. Lotti ilmestyi pian n?kyviin nyrpe?n?, mutta siev?sti, tuoden mukanaan puoli tusinaa uusia pulloja, jotka h?n asetti p?yd?lle, varoen kumminkin joutumasta mieluisan vastustajansa l?heisyyteen.

>>Oletko todellakin niin vihainen S?ndor'ille, Lotti?>> kysyi uusi vieras hymyillen. >>H?n kai halusi vain suudella sinua, ja varmasti olet sallinut h?nen tehd? sen ennenkin aiheuttamatta t?llaista melua>>.

Lotti kohautti hartioitaan ja vastasi hieman pahansuovasti:

>>Kysy h?nelt?, Andr?s, miksi riitelimme, miksi h?n halusi suudella minua ja miksi en sallinut sen tapahtua, niin n?et, rupeaako h?n kertomaan sit? sinulle>>.

Sitten h?n kiiruhti takaisin ravintolaan, mutta ennenkuin h?n lopullisesti sulki oven, k??ntyi h?n ja lis?si:

>>Se tapahtui senvuoksi, ett? he puhuivat roskaa kartanon omistajasta ja h?nen myllyst??n. En sallinut sen jatkua, sill? tiesin, ett? jos sin? olisit ollut t??ll?, et olisi sallinut sellaista>>.

Ja huudettuaan t?m?n hyv?stiksi paukautti tuo pieni riemuitseva olento seurusteluhuoneen oven kiinni, ja pian kuultiin h?nen kimein ??nin laulavan jotakin vaatimattoman soiton s?estykseksi.

Nuoren em?nn?n pahansuopa lyhyt puhe tukki kumminkin v?h?ksi aikaa pihassa kasvavan varjoisan raidan juurella istuvien miesten suut. Nuoret paimenet ja talonpojat k?ytt?ytyiv?t kuin lapset, joita on nuhdeltu jostakin. He eiv?t koskeneetkaan viiniins?, vaan tuijottivat vaitiollen ja noloina eteens?, meluisan j?ttil?isen ja kaikkia muita viisaamman Berczin poltellessa piipussaan olevan tupakan loppuun ja katsoessa silloin t?ll?in salavihkaa uuteen tulokkaaseen.

>>No niin, mist? t?ss? sitten oikeastaan onkaan keskusteltu?>> kysyi viimeksimainittu katsoen hyv?ntuulisesti hymyillen miehiin.

Kukaan ei vastannut.

>>Siis tuo kirottu h?yrymylly j?lleen, luullakseni>>, lis?si h?n huokaisten.

Vastausta ei kuulunut nytk??n pitk??n aikaan. Vihdoin naurahti vanha Berczi:

>>Tied?ttek?, ett? se aloittaa jumalattoman toimintansa ylihuomenna, Andr?s?>>

Andr?s ny?k?ytti p??t??n.

>>Ja luullakseni ylihuomenesta alkaen saamme kaikki ruveta n?kem??n n?lk??, sill? sittenh?n ei ole en?? mit??n ty?t? kunniallisten ihmisten teht?v?ksi kuin piru sytytt?? savuavan nuotionsa, kylv??, leikkaa, sitoo ja jauhaa Jumalan viljaa Jumalan maalla>>, lis?si kyl?n oraakkeli.

>>Ja juuri kun tuo pieni kissa keskeytti minut, olin sanomaisillani...>> sanoi sepp? S?ndor.

Mutta Andr?s laski tyynesti karkean ruskean kouransa j?ttil?isen k?sivarrelle ja keskeytti tyynesti iloisin ??nin:

>>Aioit kai sanoa, S?ndor, n?iden muiden ??nett?min suostumuksin, koska he tiet?v?t sen olevan totta, ettei teihin kuulu, mit? piru ja kartanon omistaja tekev?t Bideskut'issa, sill? onhan Kem?nyn Andr?s viel? Kisfalu'ssa. H?nell? on viel? ty?t? kaikille sit? haluaville ja h?nell? on niin pitk? kukkaro, ettei kenenk??n, joka asuu peninkulmienkin p??ss?, tarvitse k?rsi? muutakaan puutetta, saati sitten n?lk??.>>

Seurasi j?lleen pitk? vaitiolo ja kaikki n?yttiv?t h?pe?v?n yh? enemm?n. Mustalaiset soittivat liikuttavaa ja syd?meenk?yp?? unkarilaista kansanlaulua, jonka s?vel voi pehmitt?? kovimmankin kuulijan syd?men.

>>Olet kunnon mies, Andr?s>>, sanoi kyl?n oraakkeli sepp? S?ndorin juodessa haarikallisen viini? vapautuakseen kurkkuun nousseesta vaivaavasta palasta, >>mutta...>>

>>Siin? ei ole mit??n muttaa, toverit. Meid?n on tuettava toisiamme, ja uskokaa puhettani, kun sanon, ett? tuo puhe pirusta on sulaa hullutusta. En voi selitt?? tuota kaikkea teille, mutta is? Ambrosius lupasi minulle t?n? iltana, ett? h?n huomenna saarnan asemasta selitt?? teille tarkasti, miten maissi kartanon omistajan uudessa myllyss? jauhetaan jauhoiksi. Silloin ymm?rr?tte sen luullakseni yht? hyvin kuin min?kin, ja kunnes se tapahtuu, pyyd?n teit? unhottamaan tuon kirotun myllyn tahi ainakin sen ajattelemisen. Nyt on jo my?h?inen ja minulla on pitk? ratsastusmatka kotiin, joten teid?n on luvattava minulle, ettette ajattele koko mylly?, ennenkuin huomenna jumalanpalveluksen j?lkeen. Pyyd?n t?t? teid?n itsenne ja terveytenne vuoksi>>, lis?si h?n kohottaen haarikkansa. >>No, lupaatteko?>>

>>Lupaamme!>>

Vastaus oli yksimielinen. Selv?sti oli tuo nuori talonpoika hyvin rakastettu, koska h?nen sanansa olivat vaikuttaneet. Viinihaarikat tyhjennettiin ja kaikki huokaisivat helpotuksesta ja tyytyv?isyydest?. Mustalaiset alkoivat soittaa iloisempaa kappaletta, ja Andr?s huudahti hiljaa:

>>Csillag, kaunokaiseni, miss? olet?>>

Kuivalta hiekkakent?lt? alkoi kuulua kavioiden kapsetta ja pian ilmestyi pime?st? n?kyviin miellytt?v? musta tamma, solakka ja suloliikkeinen. Se tuli aivan p?yd?n viereen, jonka ??ress? talonpojat ryypiskeliv?t, ja l?ydetty??n is?nt?ns? seisahtui se tyynesti odottamaan. Sill? ei ollut satulaa, ei jalustimia eik? suitsia, mutta Unkarin pustien talonpojat eiv?t k?yt? sellaisia v?lineit?. Kun he ratsastavat t?ytt? vauhtia noilla hiekkatasangoilla, n?ytt?? silt? kuin mies ja hevonen olisivat kasvaneet yhteen.

Andr?s hypp?si heti kahareisin tammansa selk??n ja huudettuaan yst?villeen j??hyv?iset, johon n?m? vastasivat kaikuvalla >>El?k??n!>>, katosi h?n pime??n.

SUKUYLPEYTT?.

Bideskutin p??rakennuksessa, talleissa, tallipihalla, puu- ja kasvitarhassa ty?skenneltiin kuumeisesti. Lukemattomat tallipalvelijat, ajurit, kokit ja palvelijattaret juoksentelivat sinne t?nne kuin irti p??sseet kanat, tehden kukin omia t?it??n kuumissaan, huohottaen ja innoissaan. Eik? kreivit?r itsek??n, tottunut kun h?n oli unkarilaisen aateliston rajattomaan vieraanvaraisuuteen, voinut kokonaan tukahduttaa tuon s?hk?tt?v?n innostuksen vaikutusta, joka oli saanut koko talon valtaansa. H?nen syntym?p?iv?ns? ja samalla my?s uuden h?yrymyllyn k?yntiinpanop?iv?n kunniaksi aiottujen juhlallisuuksien valmistukset edistyiv?t nopeasti. T?n??n viel? oli tuo suuri talo aivan tyhj? vieraista, mutta huomenna alkaisi varmaankin niiden tulo, jota sitten jatkuisi iltaan saakka.

Vaikka se kuokkavieraista tuntuikin aivan arvoitukselliselta, tiesiv?t kumminkin muut maakunnan asukkaat, ett? elokuun kahdeksaskolmatta p?iv? oli kreivit?r Irman syntym?p?iv?. Bideskut'issa oli noin kuusikymment? vierashuonetta, ja jokainen unkarilainen aatelismies, asuipa h?n sitten miten kaukana tahi l?hell? hyv?ns?, oli kaikkine omaisineen hyvin tervetullut sinne noiksi muutamiksi ilonp?iviksi, joiden kuluessa tilaisuutta aina vuosittain juhlittiin. Jokainen sai olla varma l?mpim?st? vastaanotosta, tuhlaavaisesta vieraanvaraisuudesta ja parhaimmista ja valikoiduimmista viineist?, suoraan sanoen, kaikesta, joka kuuluu Unkarin tasankojen asukkaiden perinn?istapoihin. Senvuoksi olivatkin Bideskut'in Guyri ja h?nen vaimonsa, kreivit?r Irma, t?h?n vuoden aikaan aina valmiit ottamaan vastaan vieraita. H?rki?, lampaita, karitsoita, hanhia, ankkoja ja kaikenlaista muuta siipikarjaa teurastettiin erotuksetta, valkoista leip?? leivottiin, vanhimpia viinitynnyreit? avattiin, hienoimmat puvut, lakanat ja k?siliinat tuuletettiin, ja kaikki laitettiin valmiiksi noille otaksutuille sadoille vieraille, heid?n lapsilleen, ajureilleen, palvelijoilleen, palvelijattarilleen ja kuriireilleen.

Er??ss? Bideskut'in isilt? perityn p??rakennuksen vanhanaikaisessa ilmavassa huoneessa istuivat kartanon herra ja h?nen ylimyksellinen puolisonsa keskustelemassa lopullisista j?rjestelyist? noiden kaikkien odotettujen ja odottamattomien vieraiden huvittamiseksi. Huone oli kalustettu kyl?n puusep?n taitavasti kyh??mill? ja kaivertamilla hienoilla ja vanhoilla tammi- ja mahonkituoleilla ja -p?ydill?, ja pieniss? lyijypuitteisissa ikkunoissa oli paksut, valkaisemattomasta pellavakankaasta valmistetut monenv?risill? koruompeluksilla kauniisti kirjaillut verhot viilent?m?ss? kuumaa keskip?iv?n auringonpaistetta.

Hilpe? ja hyv?ntahtoinen Bisdeskut'in Guyri veteli haikuja lempipiipustaan kreivit?r Irman laskiessa solakoilla sormillaan huomiseksi odottamiaan vieraita.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet