Read Ebook: Matka Jäämeren rannalle kesällä 1882 by Mustakallio Joh

Font size:

Background color:

Text color:

Ebook has 179 lines and 33911 words, and 4 pages

Samanlaisessa kojuweneess? l?hettiin t?st?kin eteenp?in, ja muutaman tahi puolentoista peninkulman per?st? tultiin Imanteron pohjoisp??h?n. Siin? oli autioksi j?tetty lappalaiskoto, jossa is?nt?mme, kyytimies, sanoi syntyneens?. Harwat owat ihmisasunnot Imanteron ymp?rill? ja niist?kin muutamat autiot. N?m? Lappalaiset arweliwat, ett? kenties 15 perhett? asuu j?rwen ymp?rill?. Noustuamme wastamaata jonkun matkaa ja p??sty?mme m?en p??lle heitimme hyw?stit suurelle Imanteron j?rwelle, joka meille oli paljo uutta n?ht?w?? tarjonnut. Jo alkoi lumitunturitkin j??d? j?lelle p?in, sitte kun koko j?rwi-matkan oliwat kohdallamme kulkeneet. Pieni Pieresjarer mentiin yli, ja sen pohjoispuolella on kaitanen ja matala taiwal, joka eroittaa J??mereen juoksewat wedet Wienanmereen juoksewista. Kuollaj?rwen it?rannalla on Maanselk?, stantsia, jolla ei taida olla muuta nime? kun t?m? selw?sti perisuomalainen. Siin? maattiin y?t? eli paremmin sanoakseni maattiin p?iw??, kun ei sattunut y?t? olemaan lepoajaksi; eik? juuri paljo maattukaan, sill? t?ss? keskiy?n auringon maassa piti unenkin paeta silmist?, kun n?ki keskiy?n auringon ter?n waeltawan, s?teilew?n? ja l?mmitt?w?n? kuin ainakin, p?iw?tt?m?n pohjosen taiwaalla laskupaikasta yli nousupaikkaan. Tiesiw?t s??sketkin, ettei t?mm?inen y? ole lewoksi heille suotu. Kulettuamme yli Kuollaj?rwen suurenlaisen sel?n n?kyi wiel? wiimeisen kerran sinisen tummana , walkeawiiwaisena Umbtek warjoinensa. Kuollaj?rwen pohjoispuolella on jotenkin korkea wuori, joka sitte seuraa matkamiest? muutamia peninkulmia. Sen nimi on lapiksi Koado aiwentsh ja wen?j?ksi sanoiwat sit? mashowa tunder'iksi. Kuollaj?rwest? on 10 wirstan taiwal Pullijawriin eli Puolaj?rween, josta wiel? on pieni j?rwi ennenkuin tullaan wiimeiseen stantsiaan Kitsaan, joka on somalla paikalla er??n haarajoen suussa suuren Kuolan joen warrella. T?ss? oli my?s Karjalan miehi? meren rannalle kalaan ja suurempien jokien suuhun simpukan pyyntiin menem?ss?. Kuolan joessa, esm. joku peninkulma ennenkuin joki wuonoon laskee, on hyw? simpukan pyyntipaikka; siin? sanoi joku miehist? ennenkin olleensa pyynniss? ja ansainneensa hyw?t p?iw?palkat. Sen mukaan kuin k?sitin, lieneekin t??ll? parempi helmien l?yntipailka, kuin esm. Pohjanmaan jokiloissa. Meit? seurasi semmoinen onnellinen sattumus, ett? joka stantsiassa oli joku karjalainen, jonka kanssa saattoi haastella omalla kielell??n, niin ett? olisimme tulleet toimeen osaamatta sanaakaan wen?j?n kielt?, jos tuota ei paljo osattukaan. Kun Kitsasta tullaan Kuolaan, jossa ruuan saanti tietysti on kuin kaupungissa konsanaan, jaettiin t?hteet Kannanlahden limpuista Kitsan asukkaille, ja ilosta s?teiliw?t Lapin lasten silm?t, kun woihin kastettua selw?? ruisleip?? saiwat maistella. Ulkonaiset rasitukset ja yl?nkatse kenties my?s hallitsewain kansain puolelta omat waiwuttaneet n?m? Lappalaiset kurjaan tilaan. Eiw?t he taida pit??k??n itse??n muitten ihmisten weroisina.

Wiimeisell? taipaleella on enin k?welymatkaa koko matkalla Kannanlahdesta Kuolaan, 18 wirstaa alussa ja 3 wirstaa lopussa, sill? w?lin 15 wirstaa wenematkaa. Lappalaisia l?hti meille kantomiehiksi, ja karjalan miehi? l?hti mukaan. Kello jo oli enn?tt?nyt kymmeniin illalla ennenkuin jouduimme taipaleelle. Ensin Kitsasta on pitk? ja jyrkk? wastam?ki, jota kesti nousta l?hes pari tuntia, mutta tie oli hyw? ja karjalan miehist? mainio astuja oli asettunut etukynteen; siten matka joutui. W?h?? ennen kl. 12 oltiin waaran p??ll? ja saatiin p?iw?paisteessa ruweta laskeumaan. Kirkas olikin ilma, puut yh? harweniwat, niin ett? aurinko sopi my?t??ns? hellitt?m??n wasten naamaa. Eillim?iset kiirehtiw?t kulkuaan, me puitimme per?st? ja Lappalaiset alkoiwat etemm? ja etemm? j??d? j?lkeen. Lew?hdyspaikoissa kaikki taas kokouttiin yhteen. Maa oli korkeata yl?nk?? loiwan wietteisi? m?ki? t?ynn?, mutta kumminkin m?rk?? r?mett? ylt??ns?, paitsi m?en kukkulat. Kummallakin puolella oli korkeita waaroja, joiden juurella harwaa m?ntymets?? n?kyi, pohjoispuolella puut pienempi? ja kituliaampia, et??ll? toisistaan, etel?puolella hy?tyisemm?t ja tihe?mm?ss?. Puuraja luetaan kulkewan halki Turjan niemen kaakosta Kuolaan. T?st? sai jo jommoisenkin kuwan pohjoisen Lapin luonnosta, ja min? katselin sit? tarkoin kun luulin t?m?n olewan ainoan kerran kun tulisimme kulkemaan sis?maiden l?pi. Laaksopaikoissa astuessamme sileit? porraspuita kuului wasemmalta puolelta Kuolan joen kowien koskien pauhaaminen w?list? etemp?? w?list? l?hemp??. Puolitoista peninkulmaa saimme sitte weneell? laskea my?t?wirtaa jokea. Rannoilla kaswoi pient? lehtimets??. Kaupungin yl?puolella olewien koskien t?hden noustiin taas maalle joen wasemmalle rannalle ja p??sty?mme t?m?n p??lle aukeni eteemme puista paljas yl?nk?, jonka pohjois-reunaa rajoittiwat wuorisel?nteet walkeilla lumiharjuilla. Matkamies katsoo pitk??n, kun kuulee ettei kaupunkiin ole kuin 3 wirstaa ja n?kee edess??n aawan aukean, joka n?ytt?? kohoawan merta kohden korkeiksi waaroiksi, mutta yht?kki? ratkiaa maa ja h?n n?kee jalkainsa edess? syw?n sile?n alangon, hiekka-niemekkeen Kuolan joen ja Tuulomajoen w?lill?, jolla lakealla kent?ll? sijaitsee Kuolan kaupunki. M?elt? katsoen n?ytt?? kaupunki, wiheri?n nurmikent?n pohjois-ja koillis-nurkassa, hywin w?h?p?t?iselt?, ainoastaan nuo 2 kirkkoa, suurempi kiwest? ja walkeaksi siwuttu, pienempi puusta, keltaiseksi maalattu wanha rakennus pienell? saarella kaupungin kupeella, kohottawat w?h? sen ulkon?k??; mutta kaupunkia ei katsoja juuri tarkkaakaan, sill? sen asema ja ymp?rist? wet?w?t toko h?nen huomionsa sen ulkopuolelle. Koski it?puolella ja Tuuloman lewe? wirta luoteispuolella antawat kaupungille w?h? wirkeytt?, mutta muuten on se jyrkk?in, jylh?in wuorisein?mien kolossa, eik? suinkaan silm? l?yd? wiheri?n puun tapaista, katsoi minne tahansa. Koillisesta wain n?kyy korkean salmensolan kautta w?h? w?ljemp??, nimitt?in wuonon selk??. P??stess?mme perille oli kello jo 6 aamulla ja siin? luulossa, ett? nyt kaikki maamatkat oliwat lopussa ja me niinkuin entisetkin murmannilaiselle rannikolle matkustawaiset p??simme meritse eteenp?in kulkemaan, rupesimme mielihyw?ll? lewolle kestikiewarin jotenkin siistiss? huoneessa. Lie unet maistuneet lappalaiselle kantomiehellemmekin, sill? oman sanansa mukaan ei h?n ollut nukkunut sitte sunnuntai-aamun ja nyt oli jo keskiwiikko-aamu.

Heti puolisten j?lkeen kokoontuimat seudun suomalaiset huoneesemme, jossa pidettiin tawalliset papilliset toimitukset; niist? ynn? jokaisen paikan w?kiluwusta antawat loppuun liitetyt luettelot tarkemman selw?n. Suomalaiset oliwat haudanneet kuolleensa wanhan kirkon saarelle, jonne piti hieruan aikana kahlata wirran poikki. Hautoja lukiessa ja ihmisjoukon seistess? karttui sinne niin suuri s??skien paljous, ett? se oli tosi-waiwaksi paikalla asujillekin, mit? sitte tottumattomalle wasta tulleelle. Mutta niin hupainen kuin t?m? p?iw? oli, kun sain ruweta wartonaiseen toimeeni, jota warten olen tullut n?ille pohjan perille, niin ik?w? oli seuraawa p?iw?, sill? wen?l?inen kyyditsij? Kuolassa, ruunun palkkaama, kielt?ytyi antamasta wenekyyti?. T?st? kuletaan nimitt?in suurilla weneill? 8 peninkulmaa meritse Jeretiikaan, joka on kauppa-paikka saarella Uuramuonon suussa, ja siit? 2 peninkulmaa Uuran kyl??n. Pitk?llisten keskusteluin per?st? suostui wiimein wen?l?inen antamaan meille oppaan maitse; ja meid?n piti antautua tuolle tiett?m?lle kolkolle 6 peninkulman taipaleelle jalkaisin waeltamaan. Iloisia muistia mulla siis ei ole Kuolasta. Kestikiewarissakaan ei saanut mit??n ruokaa. Ensin t?ytyi kupetsasta k?yd? aineet ostamassa ja sitte rupesi em?nt? toki keitt?m??n; ja niin saatiin kuitenkin kunnon ryynipuuro. Maitoa saa Kuolassa my?s. Lehmi? on noin 30--40, ja niin suuria ja pitk?koipisia lehmi? en ole koskaan n?hnyt. Kent?ll? ja kosken partailla n?kyi olewan kyll? ruohoa, 1 hewonen kuului kaupungissa my?s olewan. Katsellessamme karjaa rannalla huomasimme siell? pikku m?kki? eli niinkuin ensin luulimme huwihuoneita, mutta kun kurkistimme akkunasta sis??n n?imme niiden olewan kappelia, joissa oli jumalankuwia nurkissa. Semmoisiksi huoneiksi oliwat ne meist? kowin kehnoja; mutta maassa maan tawalla.

Kuolan wuonon kummallakin rannalla oli lapinkotia, 2 l?nsi- ja 1 it?rannalla meid?n n?kemi?mme; ne oliwat suuren turpeen kaltaisia, ja kyyristyen t?ytyy niihin sis??n menn?. Purjehdittuamme l?hes pari peninkulmaa pantiin maalle er??n nykyisin aution, pienen, hirsist? tehdyn m?kin luona, ja siit? oli alettawa tuo w?hint??nkin 4 peninkulmaa pitk? maataiwal. M?kin luona laittauttiin reilaan. Se oli merkillisell? paikalla, sill? ymp?rill? oli puita. Lahdelman pohjoisranta oli korkea ja siten suojeltu pohjatuulilta; lis?ksi oli se multamaata ja sill? kaswoi tawallisen pitki? koiwuja, jotka oliwat kew?t-wihannossaan; jopa pistihen koiwikosta ujosti esiin tuomikin; se oli wasta puhkaissut kukkansa auki ja lewitti suloista tuoksuansa pitkin tyyniper?? rantaa. Sisemp?n? lahdenper?ss? oli toisiakin ja tekiw?t samaa wirkaa. N?htiinp? pihlajiakin; ne oliwat nupussa ja odottiwat l?mpim?n lis??. Tuota katsellessaan luuli olewansa kew??n alussa; ja pohjoislapin kew?t olikin nyt kohta paraillaan; mutta meille se oli jo kolmas: ensim?inen Kuopiossa, toinen Kuusamossa, kolmas Kuolassa; kotoa l?htiess?mme oli kew?t jo ohitse, ja tuomen ja pihlajan kukinta loppunut; mutta aiwan alku-tuoreudessaan kohtasi meit? kew?t taas Kuusamon wuoriseuduilla, ja ihmeeksemme saimme ihailla wiel? kerran kew?imen suloutta t??ll? kylmyyden kotipaikoilla. Mutta t?h?n t?ytyikin meid?n j?tt?? kew?imen yksin suloinensa iloa pit?m??n; t?st? yl?sp?in, siell? on maita, jossa ei kew??n, ei kes?n kauneutta n?y. Jyrk?n rannan-t?rm?n p??lt? alkaa 2 tahi 3 wirstan wastamaa wetist? r?mett?, jossa siell?, t??ll? puroja my?ten wesi laskee wuorilta mereen, mutta enimmitt?in waluu se sammalikon l?pi joka paikasta, ja ainoastaan n?kywien kallion kylkien kohdalla se juoksee pikku koskina. T?mm?ist? maata noustessaan wuorille tiet?? olewansa ty?ss?; waiwann?k?? ei Lapissa w?lt? kukaan; pit?? kaiken woimansa per?st? polkaista rahkasammaleesen kuoppa siksi kuin kowa wastaa kantap??t?; siit? tun wet?? jalkansa yl?s, on selwittelemist?, ettei takerru waiwaiskoiwu-warpuihin, jotka owat tihe?t kuin pajupehkot puroin warsilla; ja taas, kun on pujotellut saappaansa l?pi warwikon, pit?? ty?nt?? jalkansa l?hes polwiin asti sammaleesen, ennenkuin kykenee toista nostamaan. W?h?n w?li? istuu mielell??n m?tt??lle lew?ht?m?n, ja ik?w?ll? katsoo wuoren kukkulalle, jossa on kowempi maa astua; ainoastaan lyhytt? peuran j?k?l?? on someroisen maan-kamaran p??ll?; sanotaan >>m?en welkansa maksawan;>> luulossa ett? saa ruweta my?t?m?ki? laskemaan, astutaan m?en p??lle; mutta se toiwo per?ti petti; heti takana ensim?isen on toinen kahta korkeampi wuori, jolle taas kiipe?m??n. Ne notkelmat, jotta wuoren korkeilta syrjilt? juoksewat alas sywiin laaksoihin, oliwat lunta t?ynn?; ja kun saapas liukahteli luisulla hangella, hirwitti katsoa alas, sill? sywyyden h?m?r??n pohjaan olisi ollut kamala wauhti laskea m?ke?. Lumijuowain w?lill? on sulaa kalliota ja karkeata someromaata wuorotellen; sit? on hyw? astua, kun saa pikkuisen matkan p??ss? lew?ht??. Mereen p?in wiett?w?ll? puolella ei olekaan niin paljo s??ski?, kuin sis?maassa, jonkat?hden saa rauhassa lew?ht??, ja se ei ole w?h? etu. P??stiin wuorelle. Sen kukkulalla k?wi l?pitunkewa wiima j??merelt?, joka liiaksikin ankarasti kuiwasi hien ruumiilta. Mutta helposti lensiw?t tuuliaisp??t tunturien p??llitse; raittiit ne oliwat, ja helppo oli hengitt??. W?list? puski tuuli niin ett? piti ottaa lakkinsa k?teen, sill? waikea olisi k?yd? noutamassa, jos wihuri kewe?n kes?lakin siirt?isi toiselle tunturille. Waikka t??lt? kylmyydest? pois p??st?kseen mielell??n kiirehtii eteenp?in, pit?? kumminkin siksi kest?? seist?, ett? saa katsotuksi t?m?n kolkon ilman alan autiot seudut. Niinkauas kuin silm? kantaa, on m?ki? m?kien wieress? t?ll? tunturi-yl?ng?ll?, kaikki kaljuja, ei puuta, ei pensasta, ei edes pieni? kaswin warsiakaan ole; niin puhtaaksi on pohjostuuli porottanut n?m? maat. Kaikille ilman suunnille on pelkk?? autioutta, ??ret?nt? paljasta ja karkeata wuoristoa, jossa ei el?m?n merkki? n?y. T?m?n ymp?rist?n keskell? ymm?rt??, kuinka totta sanoo, kun Kalewala puhuu >>Lapin raukoista rajoista.>> Kuolan wuono oli jo j??nyt niin kallioiden lomaan, ettei sit? n?kynyt, mutta sis?j?rwi? n?kyi useita, suuriakin ja saarisia, mutta lintua ei n?hty koko matkalla yht'ainoata, ei wesilintua eik? kalalokkia; josta woi arwata, etta j?rwet owat jolo kalattomia taikka luultawammasti hywin w?h?-kalaisia. Ennenkuin t?st? l?hdet??n tunturia alas laskeumaan, kysyt??n oppaalta: >>minnep?in ruwetaan nyt painamaan.>> H?n tirkistelee kipeill? silmill??n ja osoittaa er?st? kaukana siint?w?? wuoren yppyl??: >>tuolla on puoliw?li.>> >>Puoliw?lik?!>> urahtaa yksi ja toinen meist? yksiwakaisella ??nell?; mutta wen?l?inen ny?kytt?? p??t??n ja sanoo: da, da. Me silloin huomasimme ettemme olleet w??rin ymm?rt?neet; ja meid?n t?ytyi antaa puoliw?lin olla niin kaukana, kun sit? ei woitu siirt?? l?hemm?ksi. Alasp?in oli huokea astua, siksi kun tultiin taas r?meille; niill? kaswoi pikku m?ntyj?kin etel?puolella m?kien rinteit?; mutta kitulijaita ja surkeita ne oliwat. R?meiden poikki p??sty??n, saa taas waaroja nousta ja waaroja laskea. Somimmat paikat oliwat pienet m?kiharjanteet j?rwien w?lill?. Er??ss? kohden oli wasemmalla puolen olewan j?rwen pinta melkeen harjun tasalla, mutta oikeanpuolimainen j?rwi oli syw?n ja jyrk?n m?en alla laakson pohjassa wuorien w?liss?, eik? mink??nlaista yhteytt? ollut n?iden j?rwien w?lill?, waikka harja oli jotenkin kaitanen. Toisien j?rrwien siwu kun mentiin, t?ytyi kiwelt? kiwelle hyppim?ll? kulkea yli kuohuwien koskien, mutta ne eiw?t muodostaneet mit??n jokia, maan rynt?siw?t j?rwest? j?rween mist? kallion kolosta milloinkin, niinkuin t?ydest? maljasta wesi l?ik?ht?? yli laidan mist? kohti sattuu. Ajattelin, ettei suinkaan sin? ilmoisna ik?n? ihmisjalka ole n?it? maita kahlannut; ja niinp? taisi ollakin, sill? oppaamme rupesi meit? kierr?ttelem??n niin kummallisia teit? j?rwi? pitkin ja soita poikki aina wain sinne, miss? korkeinta m?en kukkulaa oli. Min? jo luulin ett? h?n tekee meille harmia siit? kun min? suota r?mpiess?ni heitin takkini h?nen taakkansa p??lle, josta h?n tuntui kowasti suuttuwan ja ?isteli mulle jotakin, jota en ymm?rt?nyt. Min? kun en muuta osannut, sanoin: harasho, ja heitt?ysin pitk?lleni lew?ht?m??n; mutta siit?k?s tulistui wen?j?n mies, tuppasi takkini takkansa koloihin ja syt?i sill? wauhdilla, ett? olisin tawallisissa oloissa surkutellut takki-riepuani, mutta nyt mielell?ni siit? erosin, tuli mihin tuli; se olikin painanut kauan hartioitani kuin raskaskin kuorma; siihen ?re??n puheesen, jota mies takkaansa laitellessaan piti, en walitettawasti saattanut mit??n lauhduketta antaa; ja kun en muuta osannut, sanoin m?tt??lt? jolla sel?ll?ni makasin: harasho; silloin ei takka paljo painanut, kun mies wiskasi sen selk??ns? ja pahaa porinata pit?en l?hti astua wiuhkaisemaan, ett? >>t?pp?set l?yhki>>, niinkuin sanotaan; kantajammekin nostiwat p??t??n: >>joko se l?hti>>. Ei muu auttanut, kuin kesken lew?hdyksen yl?s ja polkea per?st?. Miehet selittiw?t ett? wen?j?n mies sit? nurkui, ett? h?nelle pannaan kantamista, waikk'ei h?n muuta kuin opastamista warten ollut is?nt?ns? k?skyst? t?nne l?htenyt. Me k?skimme miesten tulkita, ett? h?n saa kantamisestaan meilt? maksun, ja rauha oli j?lleen rakennettu. Kumminkin n?ytti h?nen k?yt?ksens? per?st?p?in oudolta; ja meill? k?wi jo salaisesti ne ajatukset, ett? oppaamme kenties karkaa kotiinsa t?lt? waiwaloiselta taipaleelta. Kantajamme pitiw?t toisia ep?luuloja oppaastamme, ja kun h?n yhdell? m?ell? kysyi: >>n?keek? kukaan t??ll? jossakin pienemp?? kiwe? suuremman p??lle nostettuna>>, niin wirkkoiwat hekin, ett? he jo ammoisen aikaa owat katsastaneet, ett? taitaa opas joutaa pois wiralta. Erottiin jokainen eri suunnille etsim??n kiwe? kiwen p??lt?. Jonkun ajan per?st? l?ytyikin semmoinen tien mutta, ja nyt opaskin sanoi tuntewansa seudun, ja korjasi ?sk?isen osoituksensa puoliw?lin tunturista; oikea tunturi, meid?n kulettawa, olikin wasemmalle k?delle siit?, mik? ensin oikeaksi luultiin; mutta yht? kaukana se oli sekin. >>Onko tuo nyt oikea tunturi>>, >>da, da>> wastaa wen?l?inen; >>sitte kaikki pahat tuulet pois, ja marssitaan eteenp?in>>. Oppaan silm?t wett? keitti, kun t?hysteli noita kiwi? kiwien p??lt?; mutta katosi meilt?kin kaikki pahat ep?luulot, niin uuras tien urkkija oli h?n. Ja kun n?imme ne keng?n hieromat, mitk? oliwat jaloissansa, ja ne waate-repaleet, joilla koki kipeit??n peitell?, niin k?wi mies-parka meille s??liksi.

Kuta etemm?ksi p??stiin, sit? hitaammaksi k?wi matkanteko; noustessamme puoliw?litunturin p??lle, ei tahtonut wasen jalka jaksaa oikean rinnalle, eik? oikea edelle wasemmasta. Tunturin p??ll? suuren kiwen takana otettiin pitk? lepo; se olikin tositarpeesen. N?k?ala t?llekin tunturille on kolkkoa; laaksoin pohjissa olewia puita ei n?y. G?the, Saksan runoilija, kuuluu sanoneen Neapelin n?k?alasta: >>joka on n?hnyt Neapelin, ei woi tulla onnettomaksi>>. Yht? hyw?sti saattaisi sanoa: >>joka on n?hnyt Lapin raukkoja rajoja, ei woi tulla onnelliseksi;>> niin kolkon ja kylm?n kuwan ne j?tt?w?t katsojan mieleen. Mutta kun me ajattelemme seudun kolkkoutta, n?kyy ihmisp?it? wilkkuwan wieress? olewan tunturin harjun takaa; ne h??liw?t edes ta'as; pilkist?w?t kiwen takaa ja katoawat. Me jo rupesimme lukemaan, kuiuka monta meit? on; >>6 miest?!>> ei Lapissa sen suurempaa sotajoukkoa tarwitse -- ja me makaisimme tyynesti. Ei kaukaakaan, kun jo wet?ypi 3 kolttalappalaista meid?n tunturillemme, awop?in ja s?ik?htyneen?. He oliwat l?hisen tunturin huipulta katsoneet kauan, mit? liikett? se oli, kun me kiwen takana makailimme ja k??ntelimme ruumistamme, ja tulleet siihen p??t?kseen ett? me olimme karhuja. Laukkunsa, lakkinsa ja muut kapineensa heittiw?t tunturille ja tuliwat nyt tarkemmin asiaa tutkimaan meid?n luoksemme. Huomattuansa meid?t matkamiehiksi tuliwat tiet? kysym??n. Kolttalaiset eiw?t nimitt?in olleet ennen k?yneet t?t? tiet?, tiesiw?t wain miss?p?in Kuola on, ja oliwat l?hteneet sit? suuntaa tunturien yli waeltamaan; oikeassa oliwatkin, mutta siin? erehtyiw?t, kun luuliwat Kuolan olewan sen tunturin alla, jolla me lew?hdimme, ja kun me ilmoitimme heille, ett? he owat wasta puoliw?liss? Kuolan wuonon lahteen, josta wiel? saawat kierrell? wuonon rantoja pari peninkulmaa, ennenkuin saapuwat kaupunkiin, niin suurilla silmill? katsoiwat pitk??n toinen toiseensa; l?htiw?t sitte noutamaan rippujaan ja pitkittiw?t matkaansa. Sanoiwatko nuo totta, wai oliwat roswoamis-matkoilla, niinkuin yleisesti kolttalaisilla tapana on, sit? emme tienneet, mutta meid?n kantomiehemme wakuuttiwat, ett? semmoinen kolttalainen on; kunhan saa w?h?nk??n suunnan tiet?? jonnekin, niin kyll? h?n osaa sinne, tunturit owat h?lle tuttuja, ei h?n niille eksy. Kolttalappalaiset, er?s lappalaissuku, jotka owat kaikki wen?l?iskreikkalaista uskoa ja suurempikaswuisia, kuin tawalliset lappalaiset, owat yl?nkatsotut joka paikassa; luulenma juuri ep?rehellisyytens? wuoksi. Meid?n lew?hdyspaikastamme lounaasen p?in joku matka on tawallinen koiwumets?, jossa on peuransy?tt?paikka talwella; se on ainoa metsikk? t?ll? tunturi taipaleella ja on puoliw?liss?, kun suoraa tiet? talwella ajetaan Uurasta Kuolaan, 6 peninkulmaa. Wirkistynein? l?hdettiin eteenp?in. Matka oli samanlaista alinomaista nousemista ja laskeumista. Sen uuden l?yd?n teimme kuitenkin, ett? waaroilla kaswoi pieni kukka; nime? en tied?; se wiwahti paljo neilika-lajiin. N?htiin tunturi-mets?kanojakin, jotka juosten, lent?en py?riw?t edess?mme ja surkealla ??nell??n walittiwat olemistaan, mutta laaksoihin eiw?t l?hteneet, palasiwat korkeille tuntureilleen; siell? oli heill? kumminkin hyw? olla. Wastahakoisesti ja pelkotunteilla mekin t?ll? matkan loppupuoliskolla l?hestyimme laaksoin pohjia; kyll? meill? jo oli ollut tekemist? noiden pohjoisimpain maitten kiusantekij?iden kanssa, mutta nyt wasta meille pula tuli. Sit? s??skien paljoutta, mit? oli tyyniss? laaksoissa, on mahdoton toiselle selitt?? tahi uskottawaksi saattaa. Meill? oli niist? tosi waiwa. Ilma oli niin kuuma, ettei k?welless??n jaksanut mink??nlaista liina-bashlik'ia taikka harsowaatetta pit?? kaswoillaan, ja tunkeutuiwat ne niidenkin l?pi jos jostakin rei?st?. Kun s??ski? on niin paljo ja sy?t?wi? ihmisi? niin eritt?in w?h?, niin ehd?tt?w?t edelliset toinen toisensa kilwan ihmisraukkain niskaan, eiw?tk? huoli huiskuttamisesta ja pieks?misest? mit??n, waan t?yt??w?t suoraan ihoon ja pist?w?t samassa nahan l?pi. N?in parhaaksi koetella suojella ainoastaan kaswojani ja heitt?? niska ja k?det aiwan alttiiksi. Tuskalla saattoi pelastaa silm?ns?, sieramensa ja korwansa tukkoon joutumasta; my?t??ns? piti pyhki? nen?liinalla sit? sy?p?l?isten siiwoa silmilt??n pois; kuolleita oli kuin tahasta ja yh? utakammasti toista tuli; miss? wain w?h?nk??n lehtimets?? ja l?t?kk?paikkaa oli, sielt? niit? sawupilwin? pemahti wastaan. Pys?yspaikoissa sai parhaiten rauhassa olla, jos p??lllyspaidan eli liinapaidan weti korwiensa yli ja rupesi pitk?lleen kaswot m?t?st? wasten. Muuten on n?iss? taisteluissa sy?p?l?isi? wastaan paras neuwo ajatella: w?h?t muusta, kunhan hengiss? pysyy. Sittekuin oli kyl??n tultu, sanoiwat Uuralaiset, ettei t?n? kes?n? paljo s??ski? ollut, waan kun on ollut pitk?lliset tyyneet, silloin niit? paljo on; notkopaikoissa ei silloin saata kukaan olla. Siihen me emme osanneet mit??n wirkkaa.

Keskiy?n aikoihin noustiin wuoriseudun wiimeiselle korkealle tunturille, jolle n?kyy aawa meri niemineen, saarineen. Oli kuinka myrskyinen ja julma tahansa, et??lle se wain n?ytt?? tyynelt? ja miellytt?w?lt?, kun p?iw? takaa paistaa. Sent?hden oli meist?kin, niinkuin jo olisi oltu muun maailman yhteydess? erill??n er?maan kolkkoudesta, kun meri n?htiin. Kuta l?hemm? matkan p??t? p??stiin, sit? enemmin oli lehtipuuta ja joitakuita wirstoja wuonon per?st? on tawallista pient? koiwikkoa, josta jo alkoi polku wet?? taloihin. Keweniw?t jalat, kun p??siw?t polun p??lle, eik? kenenk??n mieli tehnyt lew?ht?m??n; uteliaalla toimeliaisuudella hiipi toinen toisestaan siwu, ja rantam?en koiwikosta astuttiin ulos; silloin n?kiw?t silm?mme ensi kerran suomalaisen uutisasutuksen j??meren rannalla. Montakertaa olin kotonani ajatellut, mink?h?nlaiset kansalaistemme asumasiat mahtanewat olla noilla kaukaisilla perukoilla; waeltaissamme kauwan wallan wieraista omista olipa jo muistissamme melkeen solahtanut tuonnemmaksi, mink?lainen suomalaisen talo onkaan; ja ainakin arwellen suomalaisten ihan eri lailla asuwan t??ll? korkeassa pohjaisessa kuin kotonaan, kiinnitin silm?ni heid?n taloihinsa, jotka waloisan aamuy?n tyyneydess? pitiw?t hiljaista y?lepoansa meid?n edess?mme; mik? syw?sti ilahuttawa n?ky oli toki tuo, kun huomasimme talossa 2 pient? tupaa wastakkaa ja w?lill? porstuan, johon on kartanolta owi portaineen, kartanon toisella puolella pienen nawetan ja kodan, huomasimme huoneiden ymp?rill? semmoisen siisteyden ja puhtauden, joka meid?n matkamme warrella oli j??nyt Suomeen, n?imme pyst?aidan, joku ymp?r?i pihan ja pienen nurminiityn; kun wiel? tiesimme nyt astuwamme kansalaistemme katon alle, jossa tarjotaan k?tt?, puhetta ja ruokaa semmoista kuin syntym?maalla, niin woi jokainen arwata miten l?mpimill? tunteilla me nousimme

Saaniwuonon

Juhana Petter Lyhytniemen owea kolkuttamaan. Wanhat owat aina warullaan; heti her?sikin is?nn?n ?iti ja tuli kysym??n tulijoista; mutta kun kuuli, kuinka kaukaa t?ll? kerralla oliwat wieraat, meni h?n em?nt?t? her?tt?m??n; ja yht?kki? olikin tupa j?rjestyksess?; ja me heti sis??n, kun lukko aukeni. Is?nn?t owat kaikki t?h?n aikaan kes?ss? kalassa. Me tiesimme, ett? t?ss? talossa ei tarwitse itse tehd? wuodettaan, niinkuin matkalla t?h?n asti, ja sanoimme: >>?lk?? nyt, em?nt?, ruwetko muuhun puuhaan, waan laittakaa meille wuode, ett? p??semme lewolle>>. >>Kahwi on heti walmista>>, arweli em?nt? ja kiirehti toiseen tupaan, mutta meist? ei kukaan yritt?nytk??n em?nt?? kielt?m??n, sit? juomaa ei oltu n?htyk??n sittekuin Kuusamossa, ja jos yksi ja toinenkin, niin taisi joku maisterimies meist? olla eritt?inkin kahwin rakastajia miehi?. Hyw?ll? mielell?h?n me joimme kahwit. Sitte kerrottiin em?nn?lle ?sk?inen kehoitus, w?symys oli n?et k?skij?; >>tee-wesi on heti walmista;>> silloin ei katsottukaan toisiimme niin hymysuin, kuin ?sken; mutta em?nn?n hyw? tahto loisti h?nen silmist?ns?, ja mielell??nh?n tekee toiselle mieliksi, kun niin w?h?ll? woipi. Tuskin oli teet saatu loppuun, kun em?nt? kantaa p?yt??n tuoreita loistawia wiilipyttyj? ja kowaa keltaista woita, walmistaa ruokap?yd?n, niin kunnollisen, ettei semmoista oltu n?hty sittekuin Kuusamossa; eik? yksik??n meist? yritt?nytk??n kielt?m??n; k?ski n?lk? p?yt??n, waikka w?symys wuoteesen; mutta tuon ruuan ??ress? olikin ruokahalu semmoinen, ettei mokomaa -- sittekuin Kuusamossa. Ja kun em?nt?kin w?h? asettui liehumasti, ett? saatiin ruweta haastelemaan, kuultiin ett? h?nkin oli Kuusamosta, ja h?nen miehens? ja anoppinsa ja lapsensa, kaikki, kaikki oliwat Kuusamosta, ja kuinka t?nne oliwat Kuusamosta tulleet, siit? olisimme tarkastikin saaneet kuulla, jos olisimme jaksaneet, mutta kun emme jaksaneet, t?ytyi se j??d? wastaiseksi; mutta heti kun se oli lyk?tty wastaiseksi, ummistui meid?n silm?mme ja ainoastaan muutamia silm?nr?p?yksi? liikkui wiel? l?mpim?t kiitollisuuden tunteet Kuusamolaisten yst?w?llisyydest? w?syneess? mieless?mme, ja sitte waiwuimme semmoiseen makiaan uneen, ettei mokomaa -- -- sittekuin Kuusamossa.

Jo edelt? puolenp?iw?? kello 10 aikana her?tettiin meid?t sill? ilmiannolla, ett? jos mieli t?n? p?n? Uuraan, niin oli nyt hieruan aikana ment?w?, ennenkuin ulli-wesi peitt?? wuonon per?n lewe?t lietteet. Meren rannalla woi n?it jo ennakolta tiet??, milloin wesi on w?himmill??n. Se nousee 6 1/2 tuntia ja laskee 6 1/2 tuntia; jos hieruan aika t?n??n on 9 aikana e.p.p., niin se on huomenna kl. 10 ja ylihuomenna kl. 11, j.n.e. aina 1 tuntia my?hemmin. Sent?hden piti meid?n tuo pikku 3 wirstaa matka tehd? ennen puoltap?iw??, ellemme tahtoneet ruweta kiert?m??n poluttomia rantat?rmi?. Ja pitkiin k?welemisiin ei tehnyt mieli, sittekuin olimme kulkeneet tuon waikean wiime taipaleen; noin 12 aikana olimme edellisen? p?iw?n? l?hteneet Kuolasta ja kl. 3 aamulla tultiin Saaniwuonoon. Oli merkillist? ett? t?m? 14 p?iw? Hein?kuuta oli juuri se p?iw?, jonka seuduissa olin jo kotoa kirjoittanut tulewani Uuraan, jos terwenn? pysyisin. Saaniwuonon l?nsirannalla ja joen wasemmalla puolen on Lyhytniemen talo; ne muut 3 suomalaista ja 1 karjalainen owat wuonon it?rannalla. Joki laskee wuonoon Saanij?rwest?, johon pienempi Lastaj?rwi etel?st? laskee. Uuran wuono on paljoa suurempi kuin Saaniwuono, ja kummallista on kuinka pian sen hiekkalietteet kuiwawat heti weden laskun per?st?, niin ett? niit? saattaa kuiwin jaloin k?well?; tuskin jalkopohjakaan kastuu. Kuiwanakin ollessa asuu hiekkapohjassa er?s pikku, wikkel? kala, Pisanki, ter?w? kuin ?im?; ja aiwan kuin mato kaiwaa se tien itselleen mullassa. Lietteet kuwastawat walkeammilta luin owatkaan noita tummia ja korkeita kallioseini? wastaan, jotka owat wuonon ymp?rill?.

Uuran

kyl?st? oli samaten kaikki miesw?ki kalassa, mutta heti tultuamme l?hti pari henke? pienell? weneell? wiem??n merelle sanaa tulostamme. Minulle oli jo tilattu walmiiksi kortteeri er??ss? talossa Uura-joen suussa. Kaikki kyl?n talot, joista suurin osa on hirsist? rakennettu, ainoastaan muutamat turpeista, owat asetetut joen wasemmalle puolen pitkin rantaa, kenties 3 wirstan matkalle joen suusta yl?sp?in; yksi lappalainen talo, Wilkis-oiwi, on oikealla puolen jokea joensuussa ja toinen suomalainen talo, joka on ylinn? joen warrella, on samaten oikealla rannalla. Joessa on koskia ja siit? saadaan muutamia lohi-lajia; tawataanpa w?list? made ja haukikin joen suussa; muuten on niiss? j?rwiss?, joista Uurajoki laskee, niinkuin muissakin pohjoislapin j?rwiss? ahwen, hauki ja muutamia lohikaloja. Uuraj?rwess? ei kuulu tawatun s?rke?, eik? siikaa; waikka ne l?ytyw?t Tuuloman j?rwiss?. L?ytyy r??pyskin Imanterossa ja sen pohjoispuolella olewissa j?rwiss?. N?ist? maaj?rwien kaloista eiw?t suomalaiset, niinkuin muutkin rannan asukkaat, paljo hy?dy. Pyyt?w?t joskus loma-aikana, kun merikalastus joudattaa, ja laittawat lapsensa ja waimonpuolensa pyyt?m??n, ett? saisiwat w?list? maistaa sit? kalaa johon owat Suomessa tottuneet, sill? kaikella merenkalalla on omituinen ihwinen maku, joka warsinkin wastatulleen suuhun maistuu hywin oudolta. Merikalastusta warten oiwat Suomalaiset t?nne tulleet ja siit? he el?w?t. Sit? ruwetaan Maarian p?iw?lt? kew??ll? ja pitkitet??n Juhannukseen, jolloin tullaan kotiin joksikuksi wiikoksi tahi pariksi; sitte taas menn??n merelle ja wiiwyt??n Elokuun alkupuolelle ja keskipaikoille, jolloin woi kalastuksen pit?? jo loppuneena, waikka yksi ja toinen pitkitt?? yh? edelleen, sill? merest? saattaa kalastaa milloin tahansa, kunhan ei erinomaista saalista aina halua. Kala, joka on kaikkein paras pyydettew?, on turska, jonka pyyt?j?t jo merell? heti saannin per?st? my?w?t wen?l?isille kauppijoille, tahi wiew?t norjalaisille maakauppijaille t?ll? murmannilaisella rannikolla tahi sitte wiew?t suoraan Wuoreijaan tahikka Wesisaareen kaupan. Turska kuiwataan pitkiss? j?lleiss? eli toisin sanoen orsilla paljaan taiwaan alla. Turskan hinta on kolmekertaa suurempi kuin muiden kalain, waikka itse kala tuorenna ei ole niink??n makea kuin muut kalat. Kun on oikein hyw? turskan saanti, niin on tapahtuuut, etta mies p?iw?ss? ansaitsee 160 kruunua. Mutta toisinaan taas saawat kalastajat tehd? turhaa ty?t? p?iwitt?in, wiikottain. Turska sy? nimitt?in pient? lota-kalaa, ja jos lota-parwit eiw?t jostakin syyst? ajau rantaan p?in, niin turskakin asuu yksi siell?, toinen t??ll?. Helposti kalastaja huomaa, milloin lota-parwi l?hestyy, sill? sit? seuraa toisetkin wiholliset kwin turskat, jotka eiw?t kalastajan silm??n pist?, nimitt?in kajawat, pit?en sit? suurempaa ??nt?, kuta suurempi on heid?n ruoka-alansa. Minnep?in kajawat wet?yw?t, sinne rient?? kalastajakin weneineen. Kalastajain pit?? aina olla wartiolla, wuorotellen toinen toisensa per?st?, merkit? lintuin lento-suuntia, koetella ongellaan eli koukullaan, oli s?? mik? tahansa, tahi aika mik? tahansa. Jos kaloja ei kuulu miss??n, makaawat muut kajuutassa, yksi on main kokeilla. Ohilullewiltakin kysyt??n miss?p?in kaloja olisi n?hty enemm?lt?; ja sit? my?ten menn??n w?list? Ruijan rannalle, toisen kerran Kalasaarennon rannikolle, jopa Kiltin??nkin asti Kuolawuonon it?puolella. Paitsi t?t? alinomaista huolta on kalastajalla jokap?iw?inen pelko ?kkimyrskyn nousemisesta. Liikuttaissansa koukkuaan weneen laidalla p?lyy h?n joka suunnalle pitkin meren pintaa, miss? sattuisi hawaitsemaan mustan w?reen k?yw?n wenett? kohti; silloin kysyt??n n?pp?ryytt? panna purjeet kokoon, ankkurit j?rjestykseen ja per?npitimet reilaan, sill? tuuliaisp?? ei odota kauan, kun kerran tulossa on, ennenkuin jo tupruaa weneen ymp?rill? ja raiwoon nostaa weden ja ilman; joka wene silloin ei ole walmis tuulta wastustumaan, se py?r?ht?? kumoon auttamattomasti. T?m? ainainen huoli ja ep?wakaisuus kaiken puolesta tekee tunnokkaamman miehen koko el?m?n sangen lewottomaksi, ja h?nen p??ns? harmaaksi ennen aikaa. Muuten on kyll? l?yh? ty? miehill?, ja moni arwelikin, selitt?ess??n meille olojaan meren rannalla: >>mitenh?n k?wisik??n, jos pit?isi ruweta maaty?t? tekem??n!>> Toiselta puolen walittiwat ep?terweelliseksi ja ruumista j?hmeytt?w?ksi tuota elantoj?rjestyst?, kes?ll? walwoa p?iw?t p??st??n ja y?t lis?ksi, ja talwella maata p?iw?t p??st??n ja y?t lis?ksi. Jos pime?n aikana juuri k?wisikin laatuun toimittaa jotain k?sity?t?, niin eiw?t he sit? rupea tekew??n; w?h? korjailewat weneit??n; ne tahtowat he hyw?t ja hyw?t ne n?kyiw?t melkeen w?hill? poikkeuksilla olewankin; sill? l?hte? huonolla weneell? aawalle merelle, jossa ?kkipikaa usein tyynest?kin wihurit nostawat myrskyn, on sama kuin menn? tapposen tahallaan surman suuhun. Wahinko wain ett? useammat suomalaiset sinne l?hteneist? owat warattomia, etteiw?t jaksa hankkia itselleen omaa wenett?, mutta jos werrataan nykyaikaa jo kuluneihin, esim. muuankaan tahi pari kymmenkunta wuotta taa'p?in, niin huomataan suuri edistys. Muutamilla warakkailla on 2 jopa 3:kin wenett?, ja w?hempikin warainen, joka on jaksanut talon hommata itselleen, pyrkii pyrkim?ll?kin hankkimaan lis?ksi wenett?, joskohta ei kokonaista jaksi, niin kumminkin puolet weneest?, ja toinen pienen talon mies ottaa toiset puolet tehd?kseen. N?m? weneet eiw?t n?et olekaan sit? kokoa kuin sis?j?rwien soutuweneet, waan suuria, tawallisen lankku-lotjan kokoisia, joita woisi kutsua jollakin laiwanimityksell?. Suurimmat weneist? owat kaksimastoisia ja niit? kutsutaan Ruijan kielell? >>lysterb?tiksi>>; niit? on harwalla suomalaisella. Useimmalla on w?h? pienemp?? kokoa wene, joka on yksimastoinen, ja kutsutaan >>femb?rding>> josta meik?l?iset owat ottaneet niit? kutsuakseen >>w?mp??riiksi>>; se on sopiwin kala-wene merell?. Wiel? on my?s monella >>otrinki,>> joka on pienin merell? kulkewista weneist?; se on muuten rakennukselleen w?mp??rin kaltainen. Kaikissa n?iss? on per?ss? kajuuta, jossa on rautauuni, 2,3 reik?inen, pannuineen, patoineen, ja penkit owat naulatut seiniin ymp?riins?. Koko talous on matkassa. Weneess? on tawallisesti. 4 miest?, joista yksi on weneen omistaja, kapteeni, ja toiset 3 osamiehi? saaliisen. Kalat jaetaan sopimuksen mukaan, kenties enimm?sti niin ett? wene saa puolet ja toinen puoli jaetaan tasan 4 miehelle. Jako tietysti on toisellainen, jos jollakin on osa weneess?, tahi jos joku on toisen ty?ss?, tahi pidet??n huonompana ty?miehen?. Kowin huonoja ty?miehi? sinne ei toki tulekaan, sill? se on kaikille tietty asia, ett? joka n?ill? mailla ei itse el?t? henke??n, kuolkoon; ei auta t??ll? asetusten nojalla ruweta suurella suulla waatiwaan itselleen laillista waiwais-el?kett?; ja jos joku tapaturman kautta ty?h?n kykenem?tt?m?ksi tullut sai hywilt? ihmisilt? k?yh?n apua, kyll? se tiesi toisten armosta el?w?ns?.

Toinen kala, jota suomalaiset my?s pyyt?w?t, waikka w?hemm?ss? m??r?ss? kuin turskaa, on saita. Se kala liikkuu weden pinnalla, kun on pyydett?wiss?, ja ui suurissa parwissa. Se sy? nimitt?in pient? ew?llist? el?w?t?, jota kutsuiwat kalaksi, waikt'eiwitt tienneet nime?; se pieni el?w? on er?s molluski-laji, joka nousee weden pinnalle w?list?. Saita-nuotta on nelis-nurkkuinen, kuin huiwi, noin 15--22 sylt? kanttiinsa, joka nurkkaan sidotaan k?ysi 40--50 sylt? pitk?. Kun huomataan saidan olewan liikkeell?, wied??n t?m? nuotta eteen, lasketaan weden pinnan alle ja odotetaan siksikuin saitaparwi on uinut p??lle, silloin wiskataan kiwi? parwen keskelle, ja saita on sentapainen etta w?h?st?kin melskeest? s?ik?hdytty?ns?, menee pohjaan suoraan kwin kiwi. Kuin kala weden pinnalta on painunut nuotan p??lle, soudetaan weneet yhteen ja nuotasta tehd??n pussi, jonka pohjassa saitaparwi kiehuu. Muita kaloja ei n?in tukussa saada, eik? saata pyyt??k??n. Jos J??meren kummallisia kaloja tahtoisin mainita, niin ottaisin esimerkiksi Kunttipillarin , jolla on monisarwinen p?? ja rintaew?t lewe?t kuin siiwet; se on lentokalan n?k??n; er?s toinen on tuo ilett?w?n ruma Ronkeksi , joka on limainen ja t?ynn? kuhmuja, niinkuin olisi isossa rokossa.

Pian leweni sana tulostani merell?, ja miehet alkoiwat kokoontua w?hitellen kyl??n. Tosin en ket??n ollut ennen n?hnyt, mutta kyll? he oliwat tutut, jopa toinen toistaan tutummat. Kuulumiset kysyttiin ja selitettiin, kuuden wuoden kuulumiset. Kuka oli k?skenyt sanoa terweisi? Kuusamosta, kuka Pudasj?rwelt?, Oulusta, N?seest?; ne tuliwat kaikki perille, ja kait oliwat yht? l?mpimi?, waikk'ei puoliakaan nimenomaan muistettu. >>Johan se kuuluu kuolleen, Snellmankin, joka meit? t??ll? k?wi opettamassa.>> >>Ei, sen nimellist? on monta Suomessa, ja se Snellman, joka on kuollut, oli senaattori, ja suuri Suomen kansallisuuden puollustaja, jonka t?hden h?nen kuolemansa on kuulunut t?nne asti.>> >>Wai wiel? se Snellman el?? joka k?wi t??ll?>>, wirkkoiwat em?nn?t penkilt?, >>ent?s se kirktoherr Thauwon>>. Oli heill? muistissa pappein wiime k?ynnit ja heid?n innokkaista kyselemisist?ns? olisi outokin ymm?rt?nyt, ett? Murmannin rannikon suomalaisille on se juhlia, kun Suomesta l?hetet??n sinne pappi. Siell? on k?ynyt Iin nykyinen kirkkoherra Johan Fredrik Thauwon Kuolaj?rwelt? talwella 1870 ja Polangalta kesill? 1871, 1872, 1873 ja 1874; ja my?s Muhoksen nykyinen kirkkoherra Gustaf Adolf Snellman Pudasj?rwelt? kes?ll? 1876, jonka per?st? ei pappia Suomesta ollut siell? k?ynyt.

Rippikoulussa oli 3 lapinlastakin; ryhdyin oppimaan tuota lapsellista kielt?, mutta se ei ollutkaan niin helppoa kuin Norjan kieli ruotsin taitawalle; wanha tulkki Abram Arpela oli kyll? apuna, mutta ei h?nk??n osannut lausua noita waikeita kurkku-??ni? niinkuin lapset; niilt? se sujui luontewusti. Hankaluutta lapinkieless? tekee se, kun Norjalaiset owat k??nt?neet ja painaneet heid?n kirjansa, ja kirjoittaneet kirjaimet oman kielens? mukaan. Jos suomalainen oppinut olisi kirjoittanut heid?n katkismuksensa, niin se olisi lappalaisellekin helpompi oppia. Mutta jos oli haluakin saada w?h? oppia t?t? kielt? esim. Luth. w?h. katkismuksen, niin ei ollut aikaa. Aamusta iltaan oli asiamiehi? kyl?st? ja ymp?rill? olewista taloista ja kodista. Uuran y?t oliwat sitte niin kauniit, ett? unonen wasta my?h??n, eli sanoakseni, warhain wasta aamulla tohti astua pikku kamariimme, joka oli pohjoista kohden ja pikku akkunallaan tarkasti kokoili y?n auringon miedot s?teet per?sein?lle; ja ainoastaan sen w?h?isen hetken, kun aurinko siwuutti korkean wuoren kukkulan, joka oli meist? pohjaan p?in, oli tuo yst?w?llinen p?iw?n paiste matalalta per?sein?lt?mme poissa, waan se saapui kohta j?lleen ja toi muassaan muistot kaukaa Sawon salmien rannoilta niist? nukkujista, joiden lapsuuden wiattomuus lep?? heid?n kaswoillansa, niinkuin puhdas, l?pipuhdas p?iw?npaiste.

Tawallisissa oloissa maataan pitk??n aamusella. Jos 7 ja 8 w?lill? l?htee kyl??n k?welem??n, niin ei n?e ket??n liikkeell?; kaikki on y?unessaan; wasta 9 aikana ja w?h?? ennen alkaa w?ki nousta. Miehill? ei ole juuri mit??n tekemist?k??n kotona; >>mutta mit?s waimonpuolet tekew?t kun olette itse kalassa>>, kysyin er??lt? is?nn?lt?; >>juowat kahwia ja k?yw?t kyl?ss?>>, kuului lyhyt wastaus, ja liki mailleenpa taisi sattuukin; olkoon kumminkin kaukana t?ss? ruweta moittimis-lauseita heist? latelemaan; olot tekew?t ihmisen mukaiseksensa; mutta nyt kun suomalaiset owat hankkineet itselleen lehmi?, lampaita, on em?nnill? niiden hoitamisessa ja ruuan kokoamisessa koko ty?paikka; joen warsilta kootaan heini?, talon ymp?rille lannoitetaan pikku niitty, jopa pikku pottumaakin, peuran j?k?li? kankailta nyhdet??n ja pannaan suuriin kokoihin, tuodaan kotiinkin kes?ll?, turskan p?it? kuiwataan, joita keitet??n sitte j?k?lien kanssa hywiksi hauteiksi lehmille. N?iss? t?iss? tietysti miehet auttawat, kun owat kotona, ja eritt?inkin syyspuoleen owat he kyll? kotona. Willoista tehd??n p??llyswaatteita ja sukkia, muut pito-waatteet ostetaan. On waimow?ell? siis ty?t?, ja kun lukuun otetaan se seikka wiel?, ett? meren rannalle on waeltanut enempi miehenpuolia kuin waimonpuolia, jonka wuoksi siell? on olemassa puute waimonpuolisista ihmisist? ja moni mies, waikka todellakin haluaisi ruweta perhe-el?m??n, n?kee kumminkin t?ytyw?ns? olla sit? wailla, ellei l?hde Suomesta noutamaan waimoa itselleen, mik? tietysti tulisi sangen kalliiksi -- kun t?m? waimow?en harwalukuisuus tiedet??n tosiasiaksi, niin arwaa my?s, ett? heill? on sit? enemm?n ty?t? kyl?paikoissa, joissa monta tarwitsee heid?n apuansa leipomisessa, ruuan laittamisessa, waatteen korjaamisessa j.n.e.

Uuran ymp?rill? on petoel?imi?kin, karhuja ja susia. Uuran joen suusta pari wen?j?n wirstaa yl?sp?in oli karhu w?h?? ennen meid?n tuloamme repinyt pahasti yht? is?nt??, joka oli witaksia mennyt hakemaan. Yksi sormi oli k?dess? aiwan poikki ja toisia oli pureskeltu. Sudet tekew?t lampaissa paljo h?wi?t?. Yhdest? talosta oliwat niinik??n w?h?? ennen tuloamme tappaneet 7 lammasta. Ymp?rist?ll? on j?niksi?kin, jotka sy?w?t hein?suowat ja j?k?l?ko'ot kyl?n reunalla. Lappalaiset pyyt?w?t kettuja, ampumalla ja muulla pyyntikeinolla. Wahinkoa tekem?t my?s porot, kun laumoissa laskeuwat sis?tuntureilta meren rannalle. Yksin kartanon ymp?rill?olewaa hein??kin ja muun kaswin warsia on waikea niilt? warjella; niitetty hein? pannaan sent?hden korkeille pylw?ille kuiwamaan ja s?ilym??n poroilta. Pyydett?w?? riistaa owat wiel? tawalliset ja tunturi-mets?kanat. Suomalainen ei aikaansa tuhraa n?iden mets?st?miseen; rauhassa h?lt? sa lappalainen ja kolttalainen wallita tunturien aawoja yl?maita, niinkuin he wuosisatoja jo ennen owat tehneet. Kalastukseen on suomalainen kyll? omiaan, ja kun h?n rikkaan meren k?yh?lle rannalle saapuu, katsoo h?n ensi ty?kseen ymp?rilleen, miss? wakaan jalansian keksisi; h?n rakentaa m?kin itselleen, jos ei muusta, niin maan turpeista; se on h?nen kotinsa, johon h?n meren ep?wakaisilta ilmoilta tulee lewon pitoon, niinkuin ennen kotim?kkiins? Suomen salolla. Sitte on h?nelle mieleen yhteis-el?m?; yhden m?kin wiereen nousee toinen, ja kolmas; ja niin syntyy kyl?. Mutta se on h?nelle wastenmielist?, kun ei ole yhteis-el?m?lle mit??n lakia; kaswaneena lakien suojelemassa yhteiskunnassa, kaipaa h?n syw?sti laillista j?rjestyst? ja sen walwojia; t?ss? on Murmannin rannikon Suomalaisten kipein kohta. Sit? walittiwatkin jok'ainoassa kyl?ss?. Keskin?isille riidoille ei l?ydy mit??n ratkaisijaa; mutta jos t?m? puute olisikin jotakuinkin k?rsitt?wiss?, niin on suurin se, ettei l?ydy tuomaria eri kansallisuuksien w?lill?, eritt?inkin wen?l?isten ja muiden. Wen?j?n wirkamiehi? on tosin, mutta ne owat kaukana Kuolassa, ja eiw?t ymm?rr? muuta kuin wen?j??. N?ist?kin puhuttiin samaa, mit? ylip??t??n wirkamiehist? Wen?j?ll?, mutta sen puheen per?? en tietysti takaa. En ole mik??n yleinen kanteen nostaja; ainoastaan >>relata resero>> niinkuin wanhat Romalaiset sanoiwat, s.o. kerron toisten kertomia.

Pohjois-wen?l?iset owat wiime aikoina ruwenneet pit?m??n n?it? meren rannikoita yksinomaisena alusmaanaan; katsowat sent?hden karsaalla silm?ll? suomalaisia, jotka uutis-asukkaina eli >>kolonisteina>>, niinkuin niit? nimitet??n, perustawat kyli? kylien per?st? Murmannilaiselle rannikolle; tekew?t kaikenkaltaista kiusaa suomalaisille est??kseen heit? waurastumasta; leikkelew?t weneen k?ydet poikki, jos joku suomalainen tulee heid?n satamaansa kaloja my?m??n; nakkelemat kiwi? saitaparwiin, jos n?kew?t suomalaisten sit? nuottansa p??lle odottawan, mainitsemattakaan pieni? l?ylytyksi? ja selk?saunoja, jotka siell? niinkuin muuallakin maksetaan, jos jaksetaan, samassa rahassa. Kuuluu joku suomalainen n?ist? tehneen suullisen walituksen kuwern??rillekin ja siihen saaneen tuon wiisaan wastauksen: >>antakaa takaisin>>; se on tietty: kuka aawalla merell? pystyy polisinwirkaa toimittamaan, ja se wen?l?inen wahti-jahti, joka sit? warten on rakennettu, oleilee Wuoreijassa, eik? n?y kuin ihmeeksi kalastus-wesill?. Maat, meret owat keisarin; ja kun suomalaiset pit?w?t itse??n yht? hywin? keisarin alamaisina kuin wen?l?isetkin, eiw?tk? luowu oikeuksistaan, niin siit? syntyy riita. Mutta olisiwat suomalaiset jo aikaa n?ilt? rannoilta muuttaneet pois, ellei Korkea Esiwalta olisi ruwennut heit? semmoisella huolenpidolla auttamaan, jota ei kyllin saata kiitt??. Korkeilta wirkamiehilt? on sangen usein tullut kowia kieltoja alhaisille wirkamiehille ja wen?l?isille kalastajille, ettei harwalukuisia suomalaisia saa polkea. Hallitus on my?s luwannut 200 ruplaa sille, jota hankkii itselleen oman kalaweneen, waikka t?t? rakennusapua ei ole saaneet ulos r?ntteriasta useammat, kuin pari kolme suomalaista, jotka owat olleet w?h? herrasmiehi?. Stanowoi panee kaikenlaisia esteit? awunsaamiseen, ja h?nen puoltosanattansa ei rahaa anneta. Saa aluksi panna 50 ruplaa likoon, eik? sittek??n tied?, tokko raha-apu l?htee, waikka wene jo olisi puoleksi walmis; ei ole kumma, jos harwat ryhtyiw?t rahan pyyntiin. Kyl?j?rjeslys ja weronkanto on samanlainen kuin Wen?j?ll?; joku is?nt? walitaan joka kyl?ss? 3:ksi wuodeksi p??t?sten toimeenpanijaksi; h?n on staarosta, meid?n nimityksen mukaan lautakunnan esimies, jos semmoista olisi joka kyl?ss?. H?n kokoo kyl?n miehilt? werorahat ja wie r?ntteriaan. Koko kyl?lle pannaan joku rahasumma weroa, ja warojaan ja kalastusonneaan my?ten maksaa itsekukin osan siit? kyl?n miesten suostumuksen tahi weroituksen mukaan. Suomalaisissa kyliss? ei ole 25 wuoteen ollut henkikirjoitusta, waan wuosittain maksetaan sen henkiluwun mukaan, mik? oli olemassa nelj?nnes-wuosisata takaperin; kaikki siit? nuoremmat owat wapaat ja moni maksaa weroa, joka aikaa sitten on wirunut >>alla selwien wesien, p??ll? mustien mutien>>, mutta >>maassa maan tawalla>>, Wen?j?ll?h?n >>kuolleet sielut>> owat kirjoissa el?witten keskell?. Wero, joka kyl?kunnille suuruuden mukaan on m??r?tty, on sangen pieni; mutta sotapalweluksessa pit?? suomalaistenkin nuorukaisten k?yd?, jotka owat asewelwollisuus-i?ss?. Er??n lesken poika Puumangista oli ollut Turkin sodassa ja saatuansa luwan palata kotia oli p??ssyt Arkangeliin asti, mutta kuollut tautiin siell?. Wen?j?n mallin mukaan on suomalaisilla kylill?kin >>prawlenia>> eli kyl?n esiwalta. Uurasta, Laatsiwuonosta ja Kakkarista walitaan yksi mies , toinen kylist?, jotka owat Tsipnawolokasta Puumankiin asti, ja kolmas mies Petsamosta. T?st? n?iden miesten oikeudesta saa wedota stanowoihin , sitte isprawnikaan , ja yh? ylemm? kuwern??riin, mutta se tosiaankaan ei kannata, sill? asia wiipyy wirastoissa wuosikausia ja wiimein hukkuu kokonaan. Se mink? kyl?n miehet p??tt?w?t, se on laki, ensim?isess? ja wiimeisess? k?dess?, ja sen walwojina owat sen tekij?t. Kuinka suuri puute on oikeuden walwojista osoittaa seuraawa surkia tapaus: kaksi wenekunta kalasaarennon kohdalla rupesi huonona saaliin aikana alkukes?st? wierailemaan toisissaan; juowuttuaan l?i er?s Sellberg toista miest?, Juntusta, joka muistutti muutaman kymmenen kruunun saamistaan edelliselt?, puukolla rintaan kuoleman haawan. Toiset pakoittiwat Sellbergin wiem??n toweriaan paatilla Potshein lasarettiin: mutta irti p??si Sellberg kumminkin ja oleili wiel? 2 wiikkoa samoilla seuduin, siksi kuin asiasta ruwettiin tarkemmin kysym??n; silloin l?hti Sellberg Ruijan puolelle ja heti Wen?j?n wirkamiesten kirjeet per?ss? pyynn?ll?: ottakaa kiinni; mutta sit?k? Sellberg odottamaan, oikaisi Amerikaan.

Uuran kyl?ss? on rukoushuoneen keh?. Er?s mies otti sen urakalla rakentaakseen, mutta saatuaan rahat, heitti huoneen keskoiseksi ja muutti Amerikaan. Kattolaudatkin oliwat jo hankitut walmiiksi. Kirkonkokouksessa 22/7 p??ttiw?t kyl?nmiehet kattaa rakennuksensa, mutta jos se siit? walmistuu, se on ep?tiedossa; erinomaisen hyw? asia olisi kyl?l?isille, ett? saisiwat huoneen, jossa sopisi kokoomua pyhin? ja joskus arkinakin. Yhteinen sopu on w?ltt?mat?n t?mm?isille uutis-asutuksille, ja yhteiset kokoukset sit? synnytt?w?t ja yll?pit?w?t. Miten liek??n naapurien w?li silloin t?ll?in, wieraanwaraisuus on aina kuitenkin pysyw?inen. Kulkiessani kyl?n taloissa huomasin my?s puhtauden ja siisteyden olewan hyw?ksi tawaksi otetun joka m?kkiin; ja maidon hoidossa owat suomalaiset norjalaisista edell?. Suuremmissa taloissa on wiisin, kuusin lehmi? ja samat werrat lampaita, joku ylikin. Loinenkin pyyt?? haalia kokoon sen werran waroja, ett? jaksaa lehm?n lunastaa itselleen. Elukat hoidetaan hyw?sti. Laidunmaat eiw?t ole sen suuremmat kuin kartanoiden ymp?rist?t; ja suitsut palawat melkeen sammumatta wuorokauden ymp?ri. Tuo suitsun teko onkin hyw? ja tehohtewa s??skien karkoituskeino. Jos rupeaa johonkin wuolu-tai weisto-ty?h?n, niin tekaisee suitsun, ja rauhassa saa olla. Kun kyl??n wihittiin kirkkomaa tyynen? pyhililtana 23/7 niin olisi w?kijoukon ollut sangen waikea seista ulkona, mutta yht?kki? rupesi joka ryhm?n wierest? makea sawu nousta tupruamaan ilmaan, ja tuulen henke? oli siksi ett? se leimautti willist? tuota hywilnhajuista turwe-suitsutusta wasten kaswoja, ja s??skipilwet hajosiwat pois silmilt?. Kun t?m? wiimeinen toimitus oli tehty, olin walmis kyl?st? l?htem??n. Mutta kun katsoin wuouolle, wirtasiwat wiimeiset Ullin wedet rannoilta pois ja hiekka j?i walkeana paistamaan. Sanotaan ettei mik??n niin pian kuiwa kuin kyynel, waan wiel? siit?kin kiireemmin kuiwawat Uuran lietteet ja tekeyw?t kuiwiksi tantereiksi, niinkuin ei koskaan laineet olisi loiskuneet niiden p??ll?. Kuuden tunnin per?st? on taas wesi ylimm?ll??n ja silloin me l?hdimme kl. 12 y?ll?, heitetty?mme yst?w?lliset hyw?stit rannalla seisowille Uuralaisille. Toiwottawa wain olisi ett? t?m? ranta rupeisi tuntumaan heist? kotirannalta, koska se kerran heid?n omasta walinnastaan on siksi tullut. Wuonolla oli aiwan tyyni ja otrinkia piti airoilla wet?? eteenp?in. Siin? jouti katselemaan peluukaa , joka walkeata kylke??n nosti ilman l?mpimyytt? nauttimaan, eik? kukaan n?in wuonon sis?ss? sit? h?irinnytk??n, jonka t?hden se nutkuikin niin siki, ettei liikahtanut waikka meid?n wene kulki l?hitse. Uurawuonon rarmat owat ihan jyrkki? ja korkeita kallioseini?, joilla ei mit??n wihantata n?y muuta kuin jossakin laaksopaikassa muutamia kukan warsia ja it?rannalla muutamassa kohden koiwun wesoja; mutta turhaan etsin t??ll? n?hd?kseni m?nty?, niinkuin Kuolan wuonon it?-rannalla olin yhden n?hnyt. Wesill? pist?? my?s mielell??n k?tens? ew?snyyttyynkin; siell? on toista tusinaa semmoisia leip?juustoja, joita ei koko Suomessa osata tehd? muualla kuin Pohjanmaalla; ne muistuttawat Uuran em?nt?in hyw?ntahtoisuutta; mutta se niiss? on wikana, ettei niit? saata s?ilytt?? ollenkaan; pit?? kohta sy?d?. Jo oli lappalainenkin oppinut sy?m??n Pohjanmaan juustoja, wiel?p? kehui makeiksi. N?hdess??n meren loistawan pinnan ja y?n waloisuuden tulee ajattelemaan, ett? tosiaankin kaikkein w?hin n?iss? seuduin sopii kes?ll? tuo kohta wirsikirjassamme, kun >>rukoukset merell?>> ja >>matkustawaisten rukoukset>> puhuwat >>pimi?st? y?st?>> ja sen >>kauhistuksista>>, mutta niiden tekij? ei lienek??n asunut j??meren rannalla. Uurawuonon suussa on suuri Salim-saari ja sen it?puolella tuo ennen mainittu Jeretiikan pieni saari, jossa on kauppa-paikkakin. Ohimennen en saata olla mainitsematta, ett? asiantuntijat sanowat wiimemainitun etel?puolella olewan mit? paraan sataman, kuin woi l?yty?, sota-ja kauppalaiwoille. Sinne ei sowi mitk??n tuulet, sill? kaikki rannat owat korkeita ja mannermaan wieress? on wiel? 5 pient? saarta, jotka salmissakin murtawat j??meren tuimat aallot, jos myrsky on kowakin. Laiwasataman sis?puolella olisi wiel? mainio wenesatama, jossa weneet kuuluwat pysyw?n ehein?, jospa l?ydettyin? yhteen. T?m? olisi siis hyw? kauppalan tahi kaupungin paikka. Ja satama on kyllin syw? suurimmillekin laiwoille, ja kyllin lawea tuhansille. Seutu on lis?ksi parempia kalastuspaikkoja rannikolla.

Meid?n matkamme k??ntyi t?st? l?nteenp?in, ja w?h?n kulettuamme merta noustiin merkilliselle Einaniemelle. Se pist?? ulos mereen; niemen k?rki on korkea kallio-m?hk?le, ja sen takana on kaunis nurmikannas, joka kaswaa runsaasti kukkia; kannaksen mannerpuolella on taas korkea kallio-wuori. T?m? kannas on aina ollut ihmisten asuntopaikka; t?lle muuttiwat suomalaisetkin muutamaksi talweksi, ennenkuin Uuraan perustiwat kotinsa. Sit? ennen oli t?ss? asunut lappalaisia ja niiden kotien perustukset huomasi selw?sti. Mutta ennen lappalaisia oli t?ss? asunut toinen, wieras kansa, joka teki asuntonsa kokonaan py?reist? kiwist?. Kannaksella n?kyi w?h? haamua semmoisesta kiwikodasta, mutta warmasti sit? ei olisi saattanut sanoa asumapaikan raunioksi; mutta w?h?n matkaa lounaasen on pikku lahti, jonka per?ss? on loiwa rinne paljaista py?reist? kiwist?; l?hell? rantaa on kiwikossa syw? hauta noin kolmea sylt? pitk? ja kahta lewe? muodoltaan py?re?p?inen, jonka selw?sti n?kee ihmisk?den tekem?ksi, waikka sein?t owat aiwan lewinneet alas; sen ymp?rill? on 4 pienemp?? hautaa, joiden sein?t owat samaten lew?ll??n. Semmoisia kotia py?reist?, p??nkokoisista kiwist? eiw?t lappalaiset kuulu milloinkaan tehneen, sanottiin warmaksi; ja lappalaiset itse sanowat, ett? se kansa, joka tuommoisissa kodissa asui, pakeni pois heid?n n?ille rannoille tullessa. Min? panin arweluun, ett? olisikohan tuo tarun kansa woinut olla samojedeja, waan siit? en yrit?k??n sen enemp?t? sanomaan. Totena pidin, ett? oltiin toisen kansan asumasiojen ??ress?, kuin lappalaisten. N?m? rauuiot oliwat kukaties kuinka monen wuosisadan takaa nyt todistamassa tekij?ins? katoawaisuudesta.

Kun kannaksen alawalta nurmikent?lt? l?hdettiin nousemaan mannermaan wuorikalliolle, pist?ytyi mets?el?in er??lle ulkonewalle nurkalle katsomaan alas meid?n tuloamme, ja min? ihmettelin, ett? t??ll?kin oli jotain wuohilajia tyhjill? kallioilla kiipeilem?ss?; mutta kun tultiin yl??lle, n?in ett? se oli poro, ja aika poro olikin, waikka wuoren alle niin pienelt? n?ytti; se juosta h?lkytteli meid?n ymp?rill?mme ja ihra hyllyi lautasella. Kalliot?rm?n p??lle oli suuri ja ihana n?k?ala; aamu oli kirkas ja meri raswatyyni. Laiwoja seisoi siell?, t??ll?; mill? oli purje p??ll?, mik? oli jo ottanut purjeen alas. Et??lt? muutamien peninkulmain p??st? n?htiin tulewan suuren kaksimastoisen h?yrylaiwan, ja soutajat oliwat heti walmiit antamaan tiet??, ett? Arkangelin kuwern??ri ajaa laiwallaan tarkastusmatkalle Kalasaarennon rannoille. N?htiin, ett? laiwa tulee Jeretuukasta ja aikoo Potsheihin; sen musta sawu eroaa jyrk?sti taiwaan karwen selwyydest?. T?mm?isell? ilmalla saa my?s selw?n kuwan J??meren rannasta. Kaukaa id?st? n?kyy Kiltin?n jyrkk? ranta, ja koko ranta siit? asti on yht?mittaista kalliosein??; samallaista on l?nteenp?in, ja luoteisesta n?kyy Kalasaarennon yht? korkeat ja, jos mahdollista, wiel? jyrkemm?t rantakalliot. Jos meri mahtawuudessaan n?ytt?? w?kew?lt? ja raiwoon syttyneen? tahtookin w?kiwaltaa tehd?, niin wahwat sill? on rantawarustuksetkin, jotka woiwat sen tuimimmillekin puskuille sanoa: t?h?n asti, eik? etemm?.

J??meren wesi on kirkasta; monen sylen sywyydest? n?kee pohjan. Einoniemen seuduilla katseltiin sit? kauan. Kallion sein?, jonka ilma weden pinnan yl?puolella on tehnyt rumemmaksi, on pinnan alla siniselt?, harmaalta ja walkealta loistawa; se on wiiwakas ja t?pl?k?s, puhdas kuin taiwaankansi. Harwassa kaswaa pohjassa merikasweja, jotka lewitt?w?t lehti??n niinkuin s?teit? keskipisteest?; kun n?it? on suurempia ja pienempi?, antawat ne meren pohjalle niin kauniin n??n, ettei marmori-p?yt? kukka-buketteineen saata wertoja wet??. Meid?n kulkumme k?wi aiwan hitaasti; soudettiin siwu Ara-wuonon suun ja sitte Kassi-wuonon, ja wasta j?lkeen puolenp?iw?n p??stiin

Kakkarin

kyl??n, joka on Laatsiwuonon suussa it?rannalla. Ainoastaan muutamia aikaihmisi? oli lasten kanssa kotona. Siit? l?hetettiin sana merelle l?heisyyteen, jossa oli kalastajia, ett? tulisiwat kotiin, mutta kalastajissa olikin wain wuonon per?st? miehi?, jotka parilla w?mp??rill? tuliwat Kakkariin ja hankkiwat meille ruokaa, sill? talojen em?nt?-w?kikin sattui olemaan poissa. T?m? kyl? on korkean wuorisein?n etel?puolella aiwan rannalla. Wen?j?n Karjalaisia asuu kahdessa talossa, joissa oli muutamia wen?l?isi?kin. Toista wuotta taap?in oli t?ss? kyl?ss? tapahtunut se tapaturma, ett? Joh. Abr. Arpela oli laittanut 12 wuotiaan poikansa j?k?li? ker??m??n taloin wieress? olewille wuorille, ja tuo oli liukahtanut er??lt? kalliokulmalta ja putosi alas kuoliaaksi.

Kyl??n n?kyy Muotkawuonon suuri selk? luoteisesta, mutta wieress? olewat korkeat kalliot est?w?t aawan meren n?kym?st?. Kun t?m? kyl? on wuonon suussa, johon pian merelt? sopii pist?yt?, on se tawallinen kalastajain ja kalanostajien k?yntipaikka. Nytkin oli siin? wiikkokausia er?s wen?l?inen turskan-ostaja laiwa majaillut. Matka wuonon per??n oli aiwan hidasta kulkea tyynen aikana suurella w?mp??rill?, waikka oli miehi? panna joka airon nen??n kaksittainkin. Kumpikin ranta on korkeata kiwiwuorta ja hywin mutkaista. Joku hylje olisi saatu ampua, mutta pyssyt oliwat kajuutassa, ja kun niit? miehet rupesiwat esiin kiirehtim??n, sukelsi hylje pois ja p??si johonkin kiwen louteroon piiloon. Jo oli y? enn?tt?nyt kulua puoliw?liin, ennenkuin p??stiin

Laatsiwuonon

kyl??n, joka on Laatsi-joen suun it?puolella. Kuonon perukka on samanlaista aukeata lietett?, kuin Uurassakin. T?m? kyl? on wasta 5 wuoden wanha, ja sent?hden se onkin ulkon??lt??n surkeampi kuin mik??n muu kyl? jossa k?win; kaikki tuwat turpeista, ja niinkuin yht? y?kortteeria warten kyh?tyt. Mutta noustaan lietteelt? rantat?rm?n p??lle; silloin awautuu eteen sangen awara kentt?maa, josta saisi hyw??kin niitty?, jos olot olisiwat toisenlaiset. Mutta kun maanwiljelij? tiet??, ett? se hein?maa, jonka h?n on walmistanut, kenties piankin tapahtumassa weronlaskussa, tulee toisen omaksi, niin ei h?n saata tosi ty?t? uhrata niityn tekoon; muuten maa on Laatsiwuonon per?ss? hyw??, ja sis??np?in mannermaahan se kaswaa jokaisen t??ll? tawattawan puulajin, niinkuin koiwun, lep?n, pihlajan j.n.e. . Kun astuu tupaan, h?mm?styy n?hdess??n sit? siisteytt?, mik? noiden ulkoap?in rumain asuntojen sis?ll? on. Em?nt?w?ki katsoi suurilla silmill?, mik? miehille oli tullut, kun p?iw?? ennen oliwat kotoa l?hteneet kuukauden kalastus- matkalle walmistettiin ew?in, ja nyt yht?kki? miehiss? palasiwat kotiin. Erehdys tuli pian korjatuksi, ja sana wieraan tulosta kulki nopeasti kotien ymp?ri. Se tupa, johon me menimme oli sis?lt? wuorattu halaistuilla koiwurangoilla, jotka seisoiwat pystyss? ja joista kupera puoli oli ly?ty turpeiden sis??n. Tupa oli my?s jotenkin korkea; se n?ytti sangen siew?lt?, ettei suinkaan olisi luullut olewan tuwassa turwekatossa ja turwesein?isess?. Paitsi siisteytt? asui tuon turwekaton alla my?s erinomainen yst?w?llisyys wierasta kohtaan, joka kohtelu ainoastansa sen kautta tuli surumielisyydell? sekoitetuksi, ett? kaikki asujumet n?yttiw?t muuttamalla jalalla asuwan; kuka aikoi ensi syksyn?, kuka ensi kes?n? tuohon kulta-maahan Amerikaan, joka kohta nielee pohjois-Suomen parhaat ty?woimat kultaiseen suuhunsa. Tuommoinen kansanwaelluksen kiihko, kun se kerran leimahtaa liikkuwan pohjalaisen mieless? palamaan, sit? ei pid?t? mik??n, ei kerrassaan mik??n; Ameriikaan, mahtuuhan sinne miest? ja kukapa hukkuneiden haudoilta huutaa!

Hyw?n toimeentulon woisi Laatsilainen hankkia itselleen toimella ja ty?ll?, waan kun h?n aikoo ja aikoo pois, eik? perehdy paikoilleen, niin >>aika kuluu arwellessa.>> Seuraawan p?iw?n j.p.p. puhalsi raittiisti lounaasta ja paluumatka Kakkariin, sama taiwal, jota p?iw?? ennen olimme kl. 5--12 kitkuttaneet, meni nyt w?hemm?ss? kuin kolmessa kwartissa. Kakkarissa wiel? pist?yttiin; oli mnutamia lapsia kastettawia. Heti aiottiin sitte matkaa pitkitt??, kun oli eritt?in sopiwa, perintakainen tuuli, mutta nuo lappalaiset, ne eiw?t milloinkaan joudu muiden mukaan; me muut olimme weneill?, Lassi Orhufwud j?i taloonsa my?t??n etsim??n. W?h?n per?st? tultiin sanomaan, niinkuin me weneilt? kyll? n?immekin, ett? Kassiwuonon wanha mummu tulee tapaamaan pappia. Se oli lappalais-Lassin ansio ett? mummu parka enn?tti ajoissa perille. Mummu oli pitk?n ik?ns? asunut Kassiiwuonon m?kiss?, eik? osannut ollenkaan muuta kielt? kuin lappia; h?nen lastenlapsensa kuljettuwat h?net nyt Kakkariin. Sitte l?hettiin taas weneille, mutta Lassi kuhnustelee wiel? kotona; nyt olisi Lassiparka saanut kowat torat, ettei n?m? ajat olisi olleet h?nelle niin erinomaisen merkilliset; h?lt? oli 2 pikku tyt?rt? pantu kasteesen ja nyt mentiin wihkim??n wanhinta tyt?rt??n , w?hemm?st?kin joutuu lappalainen h?mminkiin. Muuten on se wikana toko lappalais-suwussa, ett? heilt? ei tahdo l?hd?st? tulla mit??n. Harwoin p??see lappalainen liikkeelle, ennenkuin l?ht?p?iw?n illalla y?t? wasten; . Oli y? kuin pime? tahansa, ei h?n eksymist? pelk??; nuo aawat tunturit owat h?lle aiwan tutut. Ihmeist? ihme oli se, kun Vilkisoiwin ukko eksyi wiime kew?nn? tuntureille ja sinne kuoli; kenties oli joku ?kki tauti kohdannut h?nt? matkalla. Tultuansa istui Lassi wuori-penkille, eik? ollut mill??nk??n, mutta ?l? wed? purjetta yl?s wiel?, jos kuinkin tuuli houkutteleisi; Lassi kaiwaa tupakkimassinsa esiin, pist?? piippu-nyker?isen t?yteen ja katseltuaan taiwaan ilmoja ja tuulen perukoita k??nteleksen tulta ottamaan tulitikulla; mutta heti kun sawukattila suussa p??si suitsuamaan, kopristi Lassi per?npitimest?; ja se otto n?ytti niinkuin miehell? olisi ollut kiire. Pian tottelikin wene, kun summaton suuri purje pingoitettiin t?yteen kokoonsa tuulta kokoamaan; ja se lensi meren aaltojen harjoja, ettei suinkaan h?yrylaiwojen olisi tarwinnut yritt??k??n sen rinnalle. Miehist? oli tuulta ihan parahiksi, minusta oli w?h? liiaksi; raittiin ilon se raitis wauhti nosti jokaisen rintaan; nuo kulut owatkin mit? paraimpia huiweja.

Tultiin noin keskipaikoille Muotkawuonoa, ja tuuli w?h? lauhtui; niin rupesi kuulumaan suhauksia niinkuin kanuunan laukauksia, joita kaiku rantakallioilta niin yht? mittaa kertoo, ett? siit? syntyy yksi pitk? jymisew? s?wel. Min? ajattelin, ett? joku osa wen?j?n laiwastoa lienee Tsipna Wolokan niemen takana ampumaharjoituksissa, niinkuin w?list? kuuluu tekew?n; mutta kuin ne suhaukset kuuluiwat niin erinomaisen oudoilta, etten ollut ik?n? moista musiikin kuullut, hypp?sin weneen laidalle ja pitelin mastok?ysist? kiinni. Tuossa oli tawattoman kumma n?ky. Wesis?teit? ruiskusi yl?s weden pinnalta, ja pian kuului tuo outo suhaus per?st?. Ne n?kyiw?t kaukaa wasemmasta puolen wuonon per?st?, niinkuin edest?mmekin ja aawalta merelt? samoten. Wene riensi l?hemm?, ja jo alkoi n?ky? tuon maailman suurimman el?w?n, walaan, selk?? ja p??t?. Sen kulku merell? on eritt?in arwollista ja juhlallista. Se nostaa mahdottoman awarata ruumistansa noin puolitiehen harwastellen ja niin wakawasti kuin olisi h?yrykoneet tuon kolossin alla. Aallot, jotta heitteliw?t meid?n w?mp??ri?mme eiw?t w?hint?k??n heilauttaneet walaita.

Min? katselin noita j?ttil?is-elukoita, niit? jotka oliwat l?hemp?n?, ja niit? jotka kaukaa meren aapaa pitkin suoraa suuntaansa pitiw?t Muotkawuouon ?yri?isparweille. Walasten nousu ja lasku, kun ensin turpansa kohottawat wedest? yl?s ja sitte ruiskurei?st??n puhaltawat wesipatsaan ilmaan ja heti imasewat ilmaa r?hisew?ll? ??nell? sis??ns?, ja jonkun minuutin ajan n?ytt?w?t suurta selk??ns?, jonka per?st? taas waipuwat kauaksi aikaa weden alle -- se on niin wakaata ja turwallista, ett? luulisi heid?n tiet?w?n, ettei kukaan woimassa ja suuruudessa woi heid?n kanssansa k?yd? kilpailemaan. Walaita oli monta yhtaikaa liikkeess? meid?n ymp?rill?mme; mutta eritt?inkin yht? min? seurasin silmill?ni, joka wuonon per?st? ui pitkin meihin p?in. Laskin ett?, jos se pit?? samaa wauhtiaan ja meid?n weneemme taas menee kulkuaan, niin tultaisiin jotenkin likekk?? risteyspaikassa. Se piti yht?suoraa hotua ja oli noin m??r?lleen 5 minuutia weden alla, ennenkuin aina nosti ruumistansa joksikuksi minuutiksi aalloista yli, ja sen sile? selk? kimalteli auringon paisteessa jo et??ll?. Tultuaan l?hemm? wenett?mme katosi se kauaksi aikaa, ja min? katselin ymp?ri merta mihin se joutui; silloin yht?kki? nostaa se turpaansa weneen wierest?, ainoastaan jotakuta 10 sylt? meist?; se oli koko hirwi? n?hd?; tiedottomasti puristuiwat kynteni k?ysiin, ja min? olin huutamaisillani kumppanilleni weneen pohjassa katsoa nyt yl?s, kun se samassa suhautti em?pylw??n wett? sieramestaan, niin ett? waarat wastasiwat rannoilta. Totta se tuli suoraa sywyydest?, koska ty?nsi p??ns? pystysuoraan ilmaan; kun oli s?rp?issyt merest? henke?, niin ett? lihakset lotisiwat sieramen ymp?rill?, alkoi se paneutua mahalleen ja ihraiset siwut pullottiwat py?rein? kuin laiwan kupeet ja ty?nsiw?t wedet pois tielt?. Wilahti pieni silm? wiel? menness??n aaltoihin ja p?? painui kosken kohinalla meren w?ljiin alawesihin, mutta lewe? pyrst?-ew? kohosi wuorostaan ilmaan, teki hitaan heiluuksen toiselle syrj?lle ja upotessuun weden pintaan antoi semmoisen potkauksen hyw?stiksi, ett? waahtona aallot kuohuiwat ymp?rill?. Otus oli kadonnut, ja meid?n weneemme rupesi kiikkumaan niill? laineilla, joita sen wiimeinen h?nn?n ly?nti pani kulkemaan tuulisella merell?, niin kowa hy?ky lewisi tuon j?ttill??n liikunnosta. Sen enemp?? ei sit? n?kynyt, ei kuulunut.

Weneemme kiiti eteenp?in. Saarennon kaakkoisnurkan ymp?ri, jossa on kaksi lintupahtaa eli korkeaa ja jyrkk?? kalliosein?? kaikenlaisten merilintujen pesi? t?ynn?, oli purjehdittawa Tsipna Wolokan niemeen saarennon koillisimmassa nurkassa. Kuta l?hemm? tultiin, sen selwemmin n?kyiw?t lintupahtain ylh?iset pankot, pes?rei?t ja rotkot. Tultuamme niiden alle noin pari, kolme wirstaa rannasta, ja juuri kun wene paraikaa lensi kuin luistinj??ll?, herkesi yht?kki? tuuli tahi sanoakseni alkoi tuulla joka nelj?lt? ilmansuunnalta, niin ett? se l?i mielenkin h?milleen. Suuri purje yl??lt? alas asti wapisi kuin haawan lehti, ty?nsi w?list? eteenp?in w?list? taap?in, toiselle ja toiselle syrj?lle. Siihenkin tottui pian ja katsoi tuulen wehkeit? tyynesti. Se laimeni kohta ja meren hitaiset aallot rupesiwat meit? tuudittamaan k?tkyess?mme. Tuommoisessa tyyness? kiikkumisessa ly? meri pian, eli, niinkuin meill? sanotaan, saa matkustaja meritaudin. Mutta t?t? oloaan ei tarwinnut kauan aprikoida, sill? yht? haawaa nostiwat kaikki lintupahtain asujamet ??rett?m?n r??kyn?n ja pemahtiwat lentoon; t?ytyi rep?ist? silm?ns? sel?lleen, ja paksu pilwi wy?ryi wenett?mme kohti niin moni??nisell? huudolla, ettei siit? Saimaanrannoilla woi luoda itselleen mit??n kaukaista ajatustakaan. Tuon kirkuwan lauman s?welet t?yttiw?t ilman ja hyppiw?t aaltojen harjalla pitkin selk?merta; ja kun sen suhina ja siipien winkuminen wet?ysi p??lle ja ymp?ri, luuli olewansa hengen waarassa. Waan mit? wiel?! lintu tuli poikineen kysym??n: mist? kaukaa n?m? wieraat owat? Liiteteikse, laateleikse, katsoi kokan ja per?n puolelta, jopa maston nen?st?kin; ja kun n?ki, ett? me olimme Kuopiosta kotoisin, niin kysyminen lakkasi. Tuo sankko parwi h?lweni ja sinitaiwaan selwyys p??si taas silm??n. Hiljaisesti l?hti itsekukin istumasijoilleen. P??sty?ns? wuoren pankkoloille ojensiwat he jalkansa suoraksi, lewittiw?t siipens? t?ysipitkiksi ja peittiw?t niill? sitte kirkkaat kupeensa. Tyytyw?isin? j?iw?t he istumaan, he kun oliwat kotona. Ei kuitenkaan ihan kaikki j?tt?neet meit?. Moniaita kalalokkia ja tiiroja j?i kaareilemaan ymp?rillemme. Noillekin on pohjolan kirkkaudesta ylettynyt osansa. Rinta oli walkea, niin walkea ja kirkas kuin aamun koi, ja puhdas, puhtaampi kuin pesty willa; mutta p?iw? painui mailleen, ja n?m?kin l?htiw?t kotiin, ojensiwat jalkansa pit?w?lle permannolle, lewittiw?t siipens? oikosuoraksi ja sowitteliwat hitaasti pitkin kylki?; ja kun kaikki oli paikoillaan, j?iw?t he tyytyw?isin? istumaan tutuille asuinsijoilleen. Mutta walkea rinta heijasti auringon j??hyw?iss?teet ihmisen silm??n; >>kuinka monta, kuinka monta kirkasta kes?? pit?isi minun antaa j??meren wiile?in aalloin huuhtoa rintaani, ennenkuin se tulisi yht? kirkkaaksi kuin sinun. Sulla on tukewa jalansija; kun myrskyn nousua pilwien tummuus ennustaa, pist?yt sin? kallion rakoon; sen seini? ei rajuilma murra, ei, waikka se ampuisi suoraan pohjoisnawasta.>> P?iw? ummisti silm?ns?, waan ainoasti pikkuruiseksi hetke?, ja ainoasti silm?nr?p?yksen ajan enn?tti pohjan y?t? ihaella, kun p?iw? jo taas awasi silm?ns? ja walo wuosi meren pintaa pitkin.

L?hetess?mme karabellan kauppapaikkaa, joka on mereen pist?w?ll? niemell?, huomasimme eriskummallisesti muodostuneen wuoren sein?n, joka niinkuin muukin ranta, oli ?kkijyrkk? mereen. Kiwettyneit? sawikerroksia, toinen mustempi, toinen harmaampi; oli p??llekk?in monta, jotka muodostiwat puolikuun, kupera puoli alasp?in; kerrokset oliwat yht? tasaisia ja niin s??nn?llisi? kuin sis?kk?in piirretyt ympyr?t, joiden yl?puoli olisi pois pyhitty. Semmoisia kuwioita oli kolme wieretysten ja keskim?inen oli keskelt? ontto ja n?ytti aiwan ihmisk?den tekem?lt? laiwan warwilta kaukaa. T?mm?ist? monikerroksista wuorta on ennen luultawasti ollut ulohtaammalle mereen, waan aallot ja meriwirrat owat sen sy?neet poikki ja silitt?neet sein?n, ett? se on kuin weistetty. Karabellan siwu purjehdittiin, ja noustiin Anikieff nimiselle saarelle, joka on juuri Tsipna Wolokan niemen ulkopuolella etel??np?in. Koko saari on pehme?t? kiwe?, johon wesi on tehnyt monenlaisia leikkauksia ja syw?nteit?. Pienet rantakiwet owat kuluneet py?reiksi ja omat siew?n n?k?isi?; niist? muutamia kuljetimme kotiin asti. Er??ss? kohti oli saaren p??ss? kiwikallio aiwan tasanen ja sile? kuin lattia ja siihen oli hakattu nimi? t?yteen 15 sataluwun loppupuolelta meid?n aikaamme asti. Siin? oli wanhimmat hollantilaisia nimi?, sitte norjalaisia, ranskalaisia, saksalaisia, ruotsalaisia, suomalaisia, wen?l?isi?, j.n.e. Mit??n historiallisesti uutta eiw?t pohjoismerien retkien tutkijat sano n?ist? saatawan, mutta hupaista oli n?hd? noita kolmen wuosisadan wanhoja nimi? ja siit? nuorempia joka ajalta, jotka kokiwat olla toinen toistaan sirommasti hakatut. Kalliot omat liuskakiwi?, joiden lewyjen w?liin wesi oli sy?nyt syw?t uurteet. Siit? olisi taulukiwe? saanut. Saari on jotenkin korkea, ett? ole aiwan pienik??n, mutta kumminkin kuuluu myrskyll? meren aallot yli hy?k?isew?n, ja wesi p?rskyy yli sen wen?j?n ristin, joka on m?en kukkulalle pystytetty.

Aamupuoleen y?t? 26/7 tultiin

Tsipna Wolokan

eli Potshein kauppapaikkaan, jossa asuu my?s ruijalaisia kalastajia ja ty?miehi?. Hyw?ntahtoisesti antoi meille y?sijan er??n ruijalaisen warakkaan kauppiaan rouwa komeasti hirsist? rakennetun pytinkins? yl?kerrassa. Kaikki tuwat ja muutkin huoneet oliwat hirsist? tehdyt ja punamullalla maalatut. T?m? oli aiwan kuin eurooualaisen simistyksen pes?paikka siihen n?hden mit? kyli? olin ?sken kulkenut! Pikkuisen matkan p??h?n taloista oli tehty t?ydellinen ja siew? wen?l?inen kirkko, waikk'ei yht? ainoata wen?l?ist? l?ydy kyl?ss?. Mutta kalastusaikana on t??ll? kyll? wen?j?n miehi?, jotka joskus kuuluwat p??sew?n kirkossa k?ym??n. Kuolasta k?y t??ll? pappi. Kyl? on auki kaikille tuulille, enempi kuin mik??n muu kyl? rannikolla; sent?hden kuuluukin talwi olewan lewoton ilmain puolesta. N?k?ala on ainoastaan merta ja merta joka suunnalle; lounaasta wain n?kyw?t saarennon kiwikalliot, aiwan paljaina ja raunion tapaisina. Kyl?n luona on kumminkin nurminiitty? jotenkin paljo, eritt?inkin edell?mainitulla kauppiaalla. Kartanoniityll? k?wi h?nen muhkea ja koristettu ajoporonsa laitumella, ja hyw? olikin ruokamaa sill?. Potaatia oli my?s kylwetty er??sen pieneen pellon tilkkuun, ja joskus kuuluu sen kylw? menestyw?nkin. T?m?n niemen kohdalla tuntuwatkin myrskyt kaikessa woimassaan, ja n?iss? on moni mies kowan kokenut. Mainittawin wiime aikain rajuilmoista on er?s, joka muutamia wuosia sitten raiwosi n?ill? seuduin . Kaikkiaan arwellaan t?m?n niemen ymp?rill? noin 90 w?mp??ri? ja 25 laiwaa joutuneen haaksirikkoon sin? p?iw?n?. Muutamat oliwat kumminkin woineet pit?? aluksensa aawalla merell?, ett'eiw?t ne s?rkyneet rantoja wasten. Harwoin kuuluu se alus j??w?n ehe?ksi, joka sortuu l?helle rantaa, ja harwoin pelastuu semmoisen aluksen miehet. Jos alus sattuu kalliorantaa wasten pieks?? tuuli yksin mastoja lankkupuutkin pirstaleiksi ter?wi? kiwinurkkia wastaan; mutta yht? w?h?n on pelastusta odottaminen, jos sattuu hietarantakin wastaan; hy?kyaallot wy?ryw?t kauhealla wauhdilla rantaa yl?sp?in, ja aallon harjalta putoo wesi julmalla woimalla suoraa maahan aallon etupuolella sen wy?ryess? rantat?rm?lle, niin ett? siin? wene ja ihmisruumis musertuu; wiel? lis?ksi k?y eteenp?in rynt??w?in hy?kyaaltojen alati w?kew? wirta takaisin mereen pohjaa my?ten, joka nielee el?w?n? senkin, ken mahdollisesti olisi ehe?n? p??ssyt aallon runteluista. Monta suomalaista wenett? olikin silloin miehineen p?iwineen joutunut hukkaan; ainoastaan puoliw?liin toistakymment? ruumista l?ydettiin sitten tyynen tultua rannoilta. Mutta monta wenett?, joissa oli ripeit? suomen miehi?, s?ilyikin, kun jaksoiwat pysytell?it? ulohtaammalla. Er??t meid?n kyytimiehist?mme sanoiwat p??sseens? suurella waiwalla Onekan saaren taakse ja siell? pit?neet koko jumalan-ilman ajan s??pitoa. Toisesta ukkok??pi?st? kertoiwat my?s soman tarinan. Siikanne oli juuri wiskaamaisillaan wenett? muruiksi wasten kalliosen??, kun ukko weneen laidalta potkaisee itsens? yl?s ja saa kourillaan er??st? kallionraosta kiinni; aalto hyrsk?isee takaisin ja ukko j?? monen sylen korkeuteen riippumaan kynsist??n; mutta h?n ei odota jouden toista yrityst?; sillaikaa kun w?hemm?t waahtop??-aallot ajelewat toisiaan h?nen allansa ja puskiwat itsens? kuolijaaksi kallion rintaan, tirkistelee h?n yl?puolelleen, arwellen, eik??n tuolla mahtaisi l?yty? jotain kowerrusta kiwisein?ss?, johon kohta saattaisi kyntens? sowitella; kun oli keksinyt koloa w?h?, j?i h?n tyynesti kaswot selk?ns? yli odottamaan, milloin toinen siikanne l?isi kuohunsa h?nen selk??ns?. Kun se kohinalla l?hestyy ja ly?d? tuppaa takapuolille ukkoa, tiet?? h?nkin heitt?? kyntens? kalliosta irti ja hyp?ht?? weden wallassa pitkin kalliota yl?sp?in, siksi ett? taas saa kourillaan puristetuksi siit? s?rm?st?, jonka oli jo ennen itselleen katsonut; siihen ukko taas riippumaan kuin y?lepakko r?yst??n alla, ja kolmatta siikannetta wuottaissa walitsee h?n uuden kiwenraon sopiwan matkan p??ss? yl?sp?in. Mutta jo olisi ukko erehtynyt laskuissaan, jos w?h?nk??n tuuli lauhtuisi ja kolmas siikanne ei olisi kiiwaampi kahta ensim?ist?. Sit? ukko miettii ja kaswot olkansa yli katsastelee h?n meren tyt?rten kamalaa leikki? allaan suitsummassa syw?nteess?. ?l? huoli! jo waeltaa sel?lt? mahdoton kirjap?? aalto niin ?k?isess? raiwossa, kuin aikoisi kiwikalliosta l?pi, ja sen siikanne kiskaisee ukon ?re?sti ilmaan, ett? h?nen t?ytyy ly?m?ll? ly?d? koukut merimiehen sormensa kallioon kiinni, ettei tohinassa alas tulisi nyk?istyksi. Jo j?i Ahti, aaltojen kuningas, yht? ukkoa waille. P??sty?ns? kolmannesta siikanteesta, tiesi utto p??sneens? weden wallasta. Hiljakseen kimusi h?n pitkin kallion rakoa ja sai jalkansa er??lle ullonewalle pankolle, jonne sitte hilasi ruumiinsa per?st?. Siit? neuwotteli h?n itsens? wuoren p??lle, k?yd? kupitti taloon ja p??si piim?tuopin ??reen; silloin t?ytyi muistin tuosta kiusallisesta tapauksesta, kun meriwesi l?pi waatteiden kasteli, jopa oli l?hes hengen p??lle k?yd?, w?isty? syrj??n, wiel? w?h? pitk?ll??n tuwan l?mpim?ss?, ja waatteet w?h?kuimahtawat, niin maailma on taas kohdallaan.

T?ss? kyl?ss? saimme ensi kerran tutustua norjalaisten kanssa. He owat todellakin walistunutta kansaa, ja mit? koulusiwistykseen tulee, etewimpi? kaikista t?m?n meren rannan asujamista; mutta juoppous on heiss? yht? tawallista kuin muissakin. Keskustellessani heid?n kanssansa kysyin, tokko selw?sti ymm?rsiw?t minun ruotsalaista puhettani; ja kaikki sanat sanoiwat tajuawansa. Norjalaiset owat h?iss?kin yksiwakaiset ja tosi-puheet syntyw?t heilt? ihan kuin itsest?ns?. T?m?n kyl?n asukkaat tuntuiwat olewan hywiss? waroissa. Norjalaiset n?ill? rannoilla korkeassa Pohjosessa l?mmitt?w?t huoneitaan samaten kuin kansalaisensa aiwan etel?ss?kin, rautakamiineilla, jotka useimmittain owat niin sirosti tehdyt, ett? luulisi niit? kaapeiksi l?pi kowerrettuine owineen, ainoasti koristukseksi sein?n wiereen pannuiksi. Semmoinen kamiini antaa eritt?in kuiwan l?mpim?n ja j??htyy heti kuin halot taikka turpeet, joita enimmitt?in t??ll? poltetaan, owat sammuneet. Sent?hden onkin tapana, ett? se joka wiimeksi menee maata, ty?nt?? jonkun p?lkyn p??n tai terwaskannon y?ksi palaa kituuttamaan, ja joka ensiksi nousee aamulla lis?? poltto-ainetta uuniin. Kylm? sittekin ahdistaisi, mutta tawallisesti maataan kahden pehme?n h?yhen-polsterin w?liss?, jotka jos makuu-huone on kowin kylm? ensin l?mmitet??n jollain tawalla, ja sitte aika kyydill? hyp?t??n niiden w?liin, heti kun on watteet riisuttu p??lt??n. Kowin kylm? toki tassa kyl?ss? ei ole ilma edes talwisyd?nn?t??n, korkeintaan ja ani harwoin 14? cels., niinkuin ne sanoiwat joilla oli l?mp?mittari. Kes?ll? miten he maannewat, en osaa ymm?rt??; wesilikom?rkiin? kait min? y?ll? her?sin patjojen w?liss?, otin entisen tapani ja rupesin palttooni alle; mutta tolkun keino tuo talwella mahtaa olla lyykisty? w?risewin j?senin h?yhen-untuwain sis??n, jossa on kuin uunilinnun poika pes?ss??n. Ennenkuin t?ll? kertaa eroan norjalaisista, t?ytyy minun heille, eritt?inkin ?sken mainitun kauppiaan rouwalle kiitokseksi, ja miksei my?s meille itsellemme opiksi, mieleeni johdattaa sit? kiitett?w?? yksinkertaisuutta, mik? heill? on iltaruuan laitossa. Rouwa kantoi pienen puurokupin p?yt??n minun sijalleni ja toisen kumppanini sijalle, sitte maitoastian kummankin kupin eteen ja lusikan w?liin. Tulimme w?h? h?millemme, kun rouwa jo k?ski sy?m??n -- p?yd?ll?h?n ei ollut kuin puuro, maito ja yksi ase! Ja tun yst?w?llinen rouma awosyd?mmisesti teki pyynt?ns?, arwelimme: kukahan Sawon rikkaan talon rouwista noin ujostelematta pyyt?isi herraswieraita tuommoiseen iltap?yt??n.

Seuraawa p?iw? oli niin tuulinen, etteiw?it tohtineet l?hte? meit? kyytiin weneell?; siis jalkapatikassa 2 1/2 ? 3 peninkulmaa wuorien yli Sopuskaan; Lassi ju wasta saatu w?wypoikunsa, rotewa norjalainen, oppaiksi. Kyl?st? w?h?n matkan p??ss? on paikka, jossa kaksintaistelussa sankari Onekan t?ytyi heitt?? henkens?. T?m? sadun uros oli kauan pit?nyt rannikon kalastajia weronalaisina. Joka syksy ilmestyi h?n -- mist? lie tullutkaan -- saatawiaan kokoamaan; ja onneton se, jolta werom??r?st? w?h?k??n puuttui. Tapansa mukaan tuli h?n kerran t?h?n kyl??n saamaan kala-osuutensa. Silloin astuu er?s suikkapoika esiin ja sanoo: >>mik? weroherra sin? olet meilt? weroa kiskomaan.>> Sit? julmuutta, kun Oneka yltyi suuttuman! >>tulepa t?nne tanterelle, kyll? min? sinusta teen selw?n.>> Mutta kun he tappelutanterella seisoiwat wastatusten, suureni suikkapoika turpeaksi sankariksi h?nkin; ja se kaksintaislelu, joka tuossa syntyi oli semmoista paininly?nti?, ett? katsojia peloitti; kiwi? sinkoili maasta ymp?ri kuin tomua, ja sywi? kuoppia kaiwoimat kantap??t kiwimaahan. Mutta Oneta sortui alle ja p??si hengest??n, nimen main j?tti saarelle, joka on paikan kohdalla meress?. Siit? p?iwin ei ole n?m? seudut olleet yksityisen weronkiskojan ry?stett?win?. Kuinka kauan aikaa tuosta tapauksesta nyt on, sit? ei tiedet?, mutta niin sanoi Lassi, ett? ij?nikuiset wanhat esi-is?t jo puhuiwat tuosta tappelusta niinkuin hywin wanhasta asiasta ja tositapauksesta.

Me kuljimme meren rantaa, sile?t? enimm?sti kuiwaa maata, jota paikka paikoin kaswoi lyhytt? kanerwaa ja m?remmiss? kohden sammalta. T?ss? nousee ranta merest? tasaisesti, muodostaen loiwan rinteen, yl?s wuorille, jotka t?ytt?w?t niemen sis?maan; niiden kukkulat oliwat wasemmalla puolellamme ja meri oikealla. Me oikaisimme suoraan ja niemekkeet j?iw?t meist? et??lle ja hywin alhaalle, ja n?yttiw?t olewan mustan-tumman merenpinnan tasalla; walkea juowa eroitti niiden harmaan somerohiekan meren w?rist?; se oli waahtoa, kun aallot puhkesiwat rantoja wasten. Niemen neniss?, jossa sattui kiwikalliota olemaan, oli juowa paksumpi, niinkuin ker?, ja tarkasti katsoessa woi eroittaa, miten waahto w?list? p?rskyi kallioista ulos merelle, mutta ainoastaan joskus jaksoi tuuliainen tuoda korwaan kai'un tuosta, kun joku w?kew? siikanne paiskasi wetiset woimansa kallion otsaan. Kun niemist? katsoi ulommaksi, n?kyi sielt? wett? ja wett? wain, ja l?pitunkewa tuuli k?wi sielt? ruumiisen. Sieti olla waatetta p??ll?, mutta olikin sit? kantajillamme; norjalainen sanoi k?yw?ns? kes?t l?pi talwiwaatteissa, kelpo ketineet olikin h?nell?: tawallinen willapaita, pumpulipaita, paksu willa-r?ijy, wahwat liiwit ja merimiehen paksu takki kokowillawuorineen. Loppupuolella matkaa, kun ilma l?mpeni, nousi h?nelt? hiki sel?st? laukun-nahkaan. Yksi puro eli joki oli matkallamme. Se oli kaiwanut uran itselleen kiwikallioon; rannat oliwat useassa kohden kuin hakatut sein?t, jonka t?hden puroa ei huomannut ennen kuin se juuri p?ll?hti eleen. Kuljettiin w?h?n matkaa, niin sanoo norjalainen: >>t?ss? se nyt on Karabellan niemen mets?.>> Me katsoimme ymp?rillemme ja etemm?ksikin; sitte miehen silmiin, mutta h?n ei n?ytt?nyt leikki? laskewalta. >>Miss? se on?>> >>Tuossa edess?mme;>> ja todellakin p??sty?mme pienen m?en alle huomasimme pensastoa; mutta erehdys! Se on koiwikkoa, 2, 3 sylen pituista koiwumets??; miehen polwen paksuiset maitowalkeat koiwun rungot kiilt?w?t lehtien w?list?. Ihmeellist?! ne oliwat kaswaneet pitkin maata ja tuuhealehtiset oksat rehoittiwat kummallakin, puolella; lehdetkin oliwat melkein yht?suuret kuin etel?mp?n?. Juuresta oli runko sangen paksu, waan oheni sitte melkeen heti ja k?yr?n? mutkitteli se yht? paksuna muutamia syli? noin kyyn?r?n werran maasta. Tosi mets?? se oli. Sawossa luullaan, ett? mets?n pit?? pystysuoraan kohdalleen kaswaa; kuka sen on sanonut! Jos se woi kaswaa suoraan maan sis??n, sit? min? en tied?, enk? ole n?hnyt, mutta sen olen n?hnyt, ett? mets? kaswaa ihan pitkin maata. Karabellan mets? oli alaltaan noin tawallisen pihan kokoinen ja oli n??lt??n etemp?? niinkuin heitetty rasi meill?. Woipi arwata syynkin tuohon koiwujen wiisaasen k?yt?kseen: jos ne nostaisiwat latwansa pystyyn, niin kyll? pohjoinen osaisi kohti ja tukistaisi lakkap??t paljaiksi, mutta nyt se huristaa yli, eik? hoksaakaan, ett? alempana olisi ollut sy?t?w??; on my?s meren puolella w?h? kinnarin kynnyst?, josta se kiireiss??n kimpoaa toiselle harjulle. Kaikilla an keinonsa pett?? wainoojansa. Mutta muutamia kukkalajia kaswoi ihan pohjoisrannalla. Er?st? kaunista, walkeata kukkaa, joka oli muodoltaan kuin mets?t?hti ja muuramen kukkaa w?h? suurempi, kaswoi suuret aukot aiwan walkeana; se oli omituista n?hd? noin korkeassa pohjasessa. Matkan puoliw?liss?, w?h? p??lle, tultiin wuoren py?re?lle harjalle, jonne n?kyi wiel? Tsipna Wolokan kyla ja Sopiskan kyla edess?mme, kuin my?skin korkea kallioniemi saarennon luoteisnurkassa, joka niemi pist?? ulos Muotkawuonoon sen pohjoisrannalta ja jakaa wuonon sis?-ja ulko-osaan. Sopuskan kyl?n takaa n?kyiw?t mustat, korkeat Karpinkalliot, jotka laskewat mereen. Jotenkin selw?n kuwan sai t?st? katsoen koko saarennon muodosta ja luonnosta; sen sis?osat owat paljaita ja autioita mykkelikk?maita, joissa porot kuuluwat paikan kussakin l?yt?w?n ruokaa, ja karhut l?yt?w?t tien sinne poroin per?ss?. Astuessamme my?t?maata kyl??n, joutaa pit?? puhetta, sy?d? Uuran juustoj??nn?ksi? j.n.e., sill? mit??n erinomaista ei ole katseltawana, kun rantakin on et??ll? m?kien takana ja sis?wuorien tyhji? kupeita ei jaksa enemp?t? katsella. >>K?wih?n teill? kuwern??rikin.>> >>Joo, laski komean laiwansa rannan luo, jossa w?ki juhlawaatteissa oli wastassa, nousi paatilla rantaan, astui yl?s m?elle, jossa min? seisoin ja k?ski minun opastaa itse??n maata my?ten Sopuskaan. Min? pyysin wain saada pist?yt? m?kiss?ni ew?st? ottamassa ja panemassa w?h? parempaa waatetta p??lleni. H?n kielsi sen ja niin l?hdettiin astumaan muut herrat muassa; laiwa ajoi meritse Sopuskaan. Hyw?sti jaksoiwat herrat kulkea, waan hitaastihan sit? mentiinkin. Sopuskassa oli w?ki rannalla odottamassa, jos kuwern??ri tahtoisi jotain kys?ist?, waan h?n nosti ainoastaan lakkiansa, astui paattiin ja nousi laiwaan. Waitokuwassa oli h?n antanut soutaa itse??n paatissa ymp?ri lahden rantoja my?ten; silloin oli y?. Sen per?st? meni h?n Arkangeliin.>> >>Eik? h?n mit??n tiedustellut kolonistain oloista?>> -- Norjalainen astui niin pitki? askelia, ett? minun t?ytyi panna h?lkk?juoksu pysy?kseni w?h?k??n rinnalla.

Sopuska

on pieni kyl?; siin? ei ole monta taloa; ne owat er??n pienen lahden pohjassa. Kyl?ss? on ainoastaan norjalaisia taloja; meid?t wietiin kauppiaan luo, jonka em?nt? oli suomalaista syntyper?? ja osasi suomea, waikka h?n meid?n mielest?mme sit? w?h? kainosteli, eli h?pesi. Piika talossa oli Kuusamosta, ja er??n toisen talon nuori em?nt?. Wiimemainittu oli muutamia wuosia sitte tullut naiduksi talon pojalle, ja sin? p?iw?n? kun me olimme kyl?ss?, k?wi h?n rippikoulun, tuli konfirmeeratuksi, kuulutettiin 3 kertaa julkisessa jumalanpalweluksessa miehens? kanssa, k?wi ensiripill?, tuli wihityksi ja kirkotelluksi, ja 2 lastansa kastettiin. Kelle teist?, Samon em?nn?t, on niin paljo yhten? p?itw?n? tapahtunut!! Sopuskan norjalaiset tuntuiwat minusta olewan my?s hywiss? waroissa, niinkuin Tsipna Wolokankin. Karppi eli Skarpi wuonossa taitaa olla k?yhemm?n puoleisia norjalaisia. Paljo oli turskia kuiwamassa sill? kauppiaalla, jonka luona olimme kortteeria; niin awaroita j?lli? emme tulleet n?kem??n muualla kuin Waitokuwassa. Kaikki talot oliwat hirsist?, ja kauppiaan talo kaksinkertainen keskelt?, jossa me yl?kerrassa taas saimme maata; y? oli jotenkin kylm? ja norjan patjat tuliwat hyw??n tarpeesen. Kyl??n sattui tulemaan 2 puumankilaista, joiden w?mp??riss? meille sopi l?hte? Waitokuwaan. Puolisten aikana l?hdettiin risteilem??n ja muutamien luowien per?st? p??stiin lahdelmasta merelle ja annettiin menn? suoraa pohjoista kohden, ett? p??st?isiin sitte toisella k??nn?ksell? perille, mutta ei tahtonut wedell? eteenp?in. Wiimein laskettiin niin ulos merelle ett? oltiin rannasta noin kolmisen peninkulmaa, mutta silloin loppui tuuli ja wene rupesi yhdess? kohden tuutimaan yl?s ja alas aaltojen p??ll? ja w?liss?, joiden harjat ja laaksot oliwat niin sanoakseni raswatyyni?. Jo rupesi meri ly?m??n ja weri tuntui ik??nkuin myrkytettyn? kiertelew?n ymp?ri p??n ja watsan. Piti rohkaista mielens?. Keksin toimen: >>tuokaa, miehet, esiin kaikki koukut ja k??ntimet.>> Ruwettiin oikeen innolla meren karjaa ahdistelemaan; kyll? miehet w?hin nauruun suutansa wetiw?t, ja annettuansa koukut rihmoinensa meille meniw?t kajuutaan. Mit?p? me siit?; p??asia oli, ett? meill? oli jotain harrasta touhua. Onki mereen ja rihma sen puuhaarukan p??lle, joka oli weneenlaitaan pystytetty ja jossa oli haarojen w?liss? pikku kiekka rihmaa warten; sitte kaikesta woimasta >>jaakaamaan,>> se on: nyk?isem??n kowasti rihmasta, ett? koukku yht?kki? hypp?? yl?sp?in. Sit? tehtiin joku 5 minuutia, rukkaset k?siss?, ja jo alkoi tottumattomille tulla aika wari. >>Jo w?h? nyk?isi.>> >>Nostakaa heti yl?s kala.>> Min? lapan nuoraa kotwan aitaa; tiet??h?n sen, kun on noin 150 ? 200 kyyn?r??. Nousee turska sywist? pesist??n, kaunis kala; kitusistaan oli se kiinni. >>Nyt sopii tuoretta kalaa ruweta keitt?m??n, pata siis tulelle.>> Mutta ei mik??n kala-keitto ole niin hyw? kuin hyysk?n liha ja turskan maksa yhdess?.

Turska antoi palasen mahapaitaansa; se koukkkuun ja koukku taas mereen kalaa noutamaan; kenties sattuisi hyyss?; sitte saataisiin merimiehen kalakeitto. Eip? aikaakaan, kun kumppanini keulassa rupeaa kalaa wet?m??n yl?s. P?tk?hti hyyss? weneen pohjaan; kirkkaat kupeet paistawat kuin siialla. Kala oli toista kyyn?r?? pitk?. Saatiin wiel? turska mieheen. Joka ei tahto panna koukkuun turskan mahanahkaa, saattaa kyll? onkia sit? ilmankin; kun onki sattuu kalaparween, niin kyll? se johonkin nyk?istess? tarttuu kiinni, ja ter?w? w?k? nostaa kalan waikka h?nt?puolesta. Woi saada jonkun mielenkuwauksen siit? wilkkaasta liikkeest?, mik? mahtaa olla wesimaailmassa pohjoisessa, kun tulee kokemaan t?t? kalain paljoutta, josta ihmiset el?w?t. Kun Homerus, ennenmuinoinen runoruhtinas, lauloi merest?, sanoi h?n aina >>tuo hedelm?t?n meri>>; silloin l?i ukko kiween, mutta >>torkkuu joskus mainio Homeruskin>> arweli jo Horatius ja j??meren kalastajana min? lis??n: se on tosi.

Sitte seurasi wiel? yksi noita unohtumattomasti kauniita pohjan kes??it?, mutta se oli wiimeinen, ja kenties se sent?hden olikin niin ylenm??rin ihana. Ilmat rupesiwat t?st? l?htien sateisiksi.

Aamupuoleen noussut perintakainen tuuli wei meid?t w?h??n aikaan

Waitokuwan

kyl??n, jonka talot omat ymp?ri, ei ainoastaan it?isell? puolella, waan my?s l?ntisell?, melkoisen wuonon Niemekkeet, jotka pist?w?t ulos mereen owat paljasta kalliota; siell? t??ll? on ilmi karia ja matalassa wuonossa kiwi?; edess? aawa meri -- semmoinen on n?k?ala t?st? kyl?st?. My?t??ns? kulkee siwuitse weneit?, purje-ja h?yrylaiwoja; ei paikat ihmisett?mi? ole milloinkaan. Juuri sent?hden, ett? t?m? kyl? on kaikkein kansallisuuksien yhtym? paikka sek? kaupan ett? muun puolesta, luulen my?s siweyden olewan huonolla pohjalla; semmoinen maine kait kyl?ll? oli. Wuonon l?nsirannalla asuu kyl?n pienempi kauppijas, selw? suomalainen, ja per?ss? suuremman kaupan pit?j?, norjalainen, jota sanottiin rikkaaksi; kenties, koskapa h?ness? samppaniaakin liikuteltiin meid?n siell? ollessa; sit? ei olisi luullut noilla seuduin maalimata. H?nell? oli warsin awarat j?llit punaiseksi maalatun kartanonsa takana. Ne oliwat t?ynn? halotuita turskia, jotka oliwat kuiwamassa auringonpaisteessa. Syd?t??n 2 seiw?st? wierekk??n maahan, nen?t ristiin, ja niiden p??lle orsi. Orsia orsien wieress? on tuhansia, laajat tasangot aiwan t?ynn?; jaturskia, joita parittain h?nn?st? yhteen sidotaan ja heitet??n orrelle, on kymmeni? joka orrella riippumassa. Luulisi ettei kaloja muualla maalimassa olekaan, kun n?kee t?t? kalan siiwoa; niin paljolta ne n?ytt?w?t. Kyll? n?m? kauppijaat ruokkiwatkin monta miest? yli koko Europan, eritt?inkin Wen?j?ll?. Arkangelin ja Pietarin kautta tulewat turskat Kuopioon.

Ymp?ri wuonon on rannoilla tasaista maata, jota kyll?, kun t?m? on wanha kyl?, n?kyi tehdyn niityksikin; mutta alaan n?hden pit?isi sen el?tt?? enempikin kuin jonkun kymmenkunnan lehm??, mik? kyl?ss? on. Taitaapa t??ll?kin olla niin, ett? kuta kunnollisempi mies, sit? warakkaampi, ja p?in wastoin; t?m? tietysti yleisesti sanottu ja monilla poikkeuksilla. Ainoastaan muutamia turwetupia on kyl?ss?, kaikki muut oliwat hirsist? ja hyw?ss? reilassa. T?ss?ki kyl?ss? t?ytyi admitteerata ja wihki? er?s mies yht? haawaa; h?n oli aiwan huono lukija, mutta sanottiin olewan muuten kelpo miehen. Hun mielell??n lupasi tulla rippikouluun, kunhan ensin tulisi wihityksi waimonsa kanssa, joka siit? syyst? ei woinut odottaa, ett? oli lapsiwuoteesen lankeewa. He wihittiinkin; ennest??n oli heill? jo yksi lapsi. Mies sitte oli uskollisesti rippikoulussa Puumangissa.

T?st? on wain 4 wirstaa yli niemen etel??n p?in toiseen kyl??n, w?lill? on korkeanlainen hietaharju, jolle n?kyy kumpikin kyl? ja aawa meri l?nnest? yli paljaan niemen. Koko taiwal kyl?st? kyl??n on karkeata hiekka-maata, joka kaswaa lyhytt? j?k?l?? ja kanerwata, kalliota ei ole matkan warrella.

Kerwana.

Puolet taloista owat turpeista, ja toisetkin owat uutism?kin, n?k?isi?. Asukkaat owat niin kutsutuita >>hihhuleita>> eli oman nimityksens? mukaan wain >>kristityit?>> ja eritt?in yst?w?llisi? wierasta kohtaan.

T?m?n kyl?n ymp?rille saisi my?s niitty? paljon enempi kuin mit? on huoneiden ymp?rille tehty. Karjaa n?ill? on melkeen sama werta kuin Waitokuwalaisilla.

Puumanki

on suurin ju w?kirikkain kyl? koko rannikolla . Kun Kerwanasta tulee Puumankiin, jota walia on l?hes puolitoista peninkulmaa, n?kyy oikealla k?dell? korkeanlaiset kalliowuoret aina niemen nen??n asti, edess? on tasanko, jonka pieni puro leikkaa halki, ja wasemmalla on lyhyt ja korkeanpuoleinen someroharju-niemi, jonka taakse rantaa wet?ypi ja muodostaa siell?kin hyw?n sataman. Puron l?nsipuolella on talo hirsist?, 2 tupaa wastakkaa ja kamari w?liss?, jossa me asuimme sen aikaa tuin olimme kyl?ss?. Wieress? l?nteen p?in on muutamia turwe-tupia nawetoineen, kotineen. Meren rannasta n?ihin taloihin saattaa olla 1/3 wirstaa. T?st? l?hdet??n kaakkoon p?insuoruun sis?satamata kohden, kun aiotaan p??kyl??n, johon on kortteeritalostamme toista wirstaa. Talot owat puron warrella ja sataman rannalla joku, sill? puro tekee polwen l?helle satamata. Suurin osa taloista on turpeista, waan sangen siisti? sis?lt? ja suurilla akkunoilla warustetut. Potaatimaata oli monella ja lehdet oliwat eritt?in suuria ja kirkkaita; odotettiin hyw?? potaatiwuotta, mutta ei sit? monta kappaa ollut kylm?ss?k??n. Hein?maatkin talojen ymp?rill? ja puron warsilla oliwat eritt?in kaswawia. Sit? kentt??, joka oli kyl?n osien w?lill?, k?ytettiin laitumeksi, ja siin? n?ki joka p?iw?, kun aina kulki p??kyl??n kortteeristaan, koko karjan, monta kymment? lehm?? suuria lihawia ja hywin hoidetuita, k?yw?n ruokamaalla. Saattuisiwat kyl?l?iset pit?? enempikin lehmi? ja lampaita sill? heid?n on suurimmaksi osaksi 2 Haan? eli Lunni-saarta, jossa kaswaa hyw? hein?, mutta he wiew?t wenelastittain heini? Wesisaareen ja Wuoreijaan ja saawat hyw?n hinnan. Asukkaat owat hyw?sti toimeen tulewia ja suurin syy siihen on ett? kyl?ss? wietet??n siwe?t? el?m?t? kaikin puolin. Heid?n seuransa tuntuukin sent?hden aiwan kodikkaalta ja tutulta. Jos kuka kysyisi minulta Puumankilaisista, niin min? heit? kiitt?isin. >>Melkeen kaikki owat kuusamolaisia ja n.k. Kristityit?.>> Warjellakseen omaisuuttansa warkauksista oliwat Puumunkilaiset, kun kyl? alkoi suureta, p??tt?neet antaa miehiss? sille selk??n, joka warastaa. Jo tuli kes?ll? muuan maanmies muka kalaa merest? ottamaan, waan erehtyi ottamaan maalla toisen omaa; is?nt?miehet nuhtelemaan, >>waan n?ytt?k??p? toteen>> sanoo mies niinkuin ainakin Suomessa; ei auttanut nyt juridiika; maha penkki? wasten ja selk?nahka muokkaan; mutta osaisikin mies heti, mist? tie l?htee Ameriikaan. Seuraawana kes?n? tulee samantapainen mies; is?nn?t taas k?ytt?w?t w?h? k?tt? pitemp?? ja opettawat, mik? on Puumangin peruslaki. Ei sek??n kalan pyyt?j? tuohon lakiin tyytynyt; Amerika peri senkin.

Read Ebook: Matka Jäämeren rannalle kesällä 1882 by Mustakallio Joh

Ebook has 179 lines and 33911 words, and 4 pages

Trending!

Back to top

Read Ebook: Matka Jäämeren rannalle kesällä 1882 by Mustakallio Joh

Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page

Ebook has 179 lines and 33911 words, and 4 pages

Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page

Trending!

Back to top