Homepage
Login
Profile
BookClubs
dmBox
Read Ebook: Rajaviiva by Korhonen Veikko
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page
Ebook has 1484 lines and 30242 words, and 30 pages
Release date: January 6, 2024
Original publication: Helsinki: Otava, 1919
Credits: Tapio Riikonen
Yhteiskunnallinen maalaisromaani
Kirj.
VEIKKO KORHONEN
Helsingiss?, Kustannusosakeyhti? Otava, 1919.
Hautam?en talon ty?v?ki oli kaskea kaatamassa. P?iv? hellitti kiinte?sti koivikkorinteell?, jossa puut parahdellen kaatuivat miesten huimasti heiluessa. J?rvi hieman alempana lep?si tyynen?. Silloin t?ll?in k?vi joku miehist? rannalla s?rpim?ss? tuohilipill? vett? janoonsa ja kasteli p??ns?, johon kuumuus k?vi kipakammin.
Jaakko, Hautam?en vanhin veli, jo nelj?nnenkymmenennen vuotensa ?sken sivuuttanut juureva mies, liehui alusillaan, avop?in, pieksul?t?t vain jalassa. H?nell? oli oma sarkansa, leve?mpi kuin toisten, ja sen h?n aikoi saada puoleen ennen p?iv?llist?.
H?nen rinnallaan, omalla kaistaleellaan, ahersi Pentti, nuorin veljeksist?. H?n koetti pysy? veljens? tasalla ja mist??n v?litt?m?tt? heilutteli kirvest??n.
Ville, keskimm?inen veljeksist?, oli h?nkin ottanut sarkansa, mutta syytt?en kuumuutta ja satunnaista pahoinvointia j?tt?nyt sen p?iv?l?isille, jonkun puun kaadettuaan, ja vet?ytynyt kasken alalaitaan naurattelemaan naisia, jotka siell? vastaksia taittoivat. Ville oli ?sken t?ytt?nyt kolmekymment? ja oli veltoin veljeksist?. Iloinen ja huoleton veitikka, joka koetti pysytteleit? naisten seutuvilla kotona ja ty?paikoilla. Vanha Hautam?en is?nt?, joka oli pari vuotta sitten kuollut, oli murissut Villelle lakkaamatta laiskottelusta, mutta poika kuittasi kaikki is?ns? kiukunpuuskat naurulla ja pysytteli loitolla talon avaroilla liikkuma-aloilla. Is?nn?n kuoltua oli Jaakko ottanut Villen komentelemisen teht?v?kseen, mutta onnistunut viel? huonommin kuin is?ns?. Ville ei v?litt?nyt Jaakon ?rin?ist?. K?ski pit?m??n suunsa kiinni, ja sanaharkkaa sattui n?in ollen alituiseen. Ville p??si paremmin rauhaan, kun otti hoitaakseen talon asiat, jotka h?n toimitti jotenkuten s??nn?llisesti. Jaakko kyll? jurisi ty?nteosta Villelle, mutta riitaa ei halunnut haastaa, ja niinp? sopu s?ilyi kohtalaisena.
Jaakko oli iskenyt kirveens? kantoon ja istahtanut lep??m??n kuivuneelle hongan tyvelle.
Penttikin sytytti savukkeen ja istuen sammalm?tt??ll? katseli kasken alalaitaan, jossa Ville tytt?jen kanssa kujeili.
Veljekset olivat vaiti, vaikka sama asia n?ytti heill? mieless? olevan, Villen vetelyys ty?paikoilla. Jaakko ei kumminkaan malttanut olla sanomatta:
-- Jo h?nt? on l?yhk?n?, aikamies. Pit?? olla aina naisia kutittamassa.
Pentti hym?hti, mutta ei virkkanut mit??n. Ville oli valinnut hauskimman teht?v?n. Naisissa tuntuikin olevan koko h?nen el?m?ns?.
Miesten huomio kiintyi kumminkin pian ??niin, jotka tulivat kyl?n takalistolta, parin kilometrin p??st?. Muutamia viikkoja aikaisemmin olivat ryss?t tulleet sinne juoksuhautojaan rakentamaan, ja kyl?l?iset olivat siit? h?lmistyneet pahanp?iv?isesti.
Mit?p? auttoi heit? vastustella. Kaunista mets?? alkoi kaatua kilometrien pituudelta, ja linjoja syntyi poikki ja pitkin, talojen viljelyksien ja s??st?metsien l?pi.
Suurin alue oli ryssille joutunut haaskattavaksi Hautam?en metsist? ja vainioista. Oli mennyt hehtaarittain parasta mets?peltoakin, ja sen vastineeksi Jaakko oli p??tt?nyt raivauttaa uudisviljelyst? ja kaataa kaskea.
Siell? ne nytkin huusivat ja hakkasivat. Ty?v?ke? oli heill? monta sataa, ja kaikki huonoin irtolais-aines oli ty?ntynyt heid?n t?ihins?.
Puhuttiin jo miesten pakko-otosta vallit?ihin, mutta viranomaisten v?lityksell? se oli viel? ainakin toistaiseksi saatu v?ltetyksi. Ei kuitenkaan ollut tietoa, milloin annettaisiin siit? vaatimus taloihin ja torppiin, joissa sit? jo pel?ttiin.
Jaakko kuunteli ryssien ja heid?n miestens? melua, ja mustat veret nousivat h?nen kulmilleen. Mies n?ytti hammasta purevan ?keiss??n. Siell? kaatui Hautam?en parasta mets??. Ei edes puita saanut omikseen.
Jaakko oli veljilleen t?st? monasti valitellut ja puhkesi nytkin puhumaan:
-- Saa n?hd?, kuinka paljon koirankuonolaiset mets?? raiskaavat ja mit? t?st? el?m?st? muutenkin tulee. Taisi t?ss? kokonaan joutua ryssien rengiksi.
-- Mik?p? tiet??... Kyll? ne nyt polkevat ja raiskaavat. Kun saavat valmiiksi vallinsa ja hautansa, tuovat komppanioittain ryssi? joka kyl??n. Se kai niill? on tarkoitus, arveli Pentti.
Villekin oli tullut ja puun tyvell? istuen kysyi:
-- Niist? ryssist?k? te taas...?
-- Eih?n t?ss? muutakaan en?? osaa ajatella. Ottavat pian talot ja tavarat haltuunsa.
-- Mink?p? sille saa, virkahti Ville n?ht?v?sti muuta ajatellen.
Mutta Jaakko kuohahti:
-- Mink? saa...! Sit? sin? aina tolkutat. Saisi, kun olisi miest? suomalaisissa. Min? heit? saatanoita tappaisin vaikka sata yhdess? rupeamassa, kun niiksi tulisi, enk? liioin tarvitseisi siihen pyssyj? enk? torrakoita.
Ville naurahti:
-- El?h?n... pirunko niille saa.
-- Et sin? ainakaan, l?k?p?ksy. Odotahan, pian ne viev?t sinulta naisesikin. Ket?s silloin naurattelet?
Ville k?vi totiseksi.
-- Silloin t?st? nousisin min?kin kahdelle jalalle.
Jaakko nousi ryhty?kseen ty?h?n, mutta virkkoi viel? Villelle, jonka laiskottelu h?nt? etoi:
-- Hyv? olisi... nelin ry?min sin? kuljetkin, ei ole miest? edes ty?h?n...
Miehet jatkoivat kasken kaatoa, mutta Jaakon sisua kaiveli taaskin alkuun p??sty?.
Pit?isik?h?n todellakin olla ik?ns? ryssien poljettavana ja heid?n alusinaan? Eik? suomalaisissa ollut kuntoa vapautumaan painajaisestaan? Mit? hy?dytti ty? ja raataminen, kun kaikki joutui n?in heid?n jalkoihinsa.
Ja kun viel? heid?n ty?miehens?, omat miehet, olivat sovussa heid?n kanssaan, kuin veljiens?. Puhuttiin veljeily-yrityksist? suurilla sotarintamilla, t??ll? se oli jo t?ydess? k?ynniss?. -- Hyvi? miehi? ovat Ven?j?n pojat, kehuskeltiin. Tietysti hekin olivat ihmisi?, mutta oli niin masentavaa n?hd?, ett? veljeiltiin sortajien kanssa. Mutta se oli kai siin?, ett? poljettavana oli se luokka, joka omisti maata. Niinp? useimmat vallity?l?iset eiv?t lainkaan salanneet iloaan, kun talollisten mets?t raiskattiin ja viljelyksi? sotkettiin. Sosialistijohtajien taholta lietsottu luokkaviha ja kateus parempiosaisia kohtaan kasvatti huonon viljan, veljeilyn maan sortajien kanssa.
Jaakko laski kirveen kannon juurelle. Ajatukset painoivat niin, ett? ty?into katkesi. Kenelle t?ss? raatamaan? Ryssille ja heid?n yst?villeen. Siihen suuntaanhan oltiin menossa. Sit?h?n jo salaa puhuttiin ja viittailtiin. Ryssien avulla sit? viel? maata jaetaan.
T?t? ajatellessa vihlaisi kipe?sti. Oli sellaisia, jotka kaipasivat omaa maata, saamatta sit? kumminkaan. T?h?n keinoonko turvattiin?
Olihan totta, ett? irtolaisv?est? kansalaiskasvatusta vailla ei osannut harkita asioita. Mentiin mihin suuntaan milloinkin.
Maattomien pit?isi saada maata, niiden, jotka sit? halusivat. Mutta miten? Siin?p? se taas oli.
Jaakko jatkoi taas ty?t??n ristiriitaisten ajatusten painaessa h?nt?. Talon takalistolta kuului edelleen ryssien ja heid?n miestens? hoilotus.
Ty?v?ki palasi kaskimaalta tyveni? vesi? soudellen. Jaakko istui per?ss? miettien. T?n??n h?n ei tuntunut tasapainoon p??sev?nk??n. Muulloin oli ty?ss? saanut rauhan kiusaavilta ajatuksilta, nyt ne karkasivat kimppuun entist? tuimemmin.
Hein?nkorjuuseen pit?isi ryhty? seuraavana p?iv?n?, ja nyt se tulisi suoritettavaksi pienell? ty?voimalla. Vallity? oli miehi? vet?nyt puoleensa, tosin vain kehnoimmat miehet, jotka siell? tiesiv?t saavansa laiskotella. Joku miehist? oli kertonut kuulleensa, ett? ryss?t vaativat heti joka talosta miehen ja hevosen t?ihins? kahdeksi viikoksi yht?mittaa. Hautam?ess? oli tosin hevosia ja miehi? enemm?n kuin toisissa taloissa, mutta ty?t?kin oli runsaammin. Kiireisen? hein?aikana ei olisi joutanut ty?voimaa ryssien ty?h?n.
Ty?v?ki souteli ??neti. N?htiin Jaakon huono tuuli, ja Villekin oli j?tt?nyt venheen kokkapuolella ilonpitonsa tytt?jen kanssa. Pentti tarkkaili kalaparvien liikkeit? rantavesill?.
Rantaan p??sty? Jaakko m??r?si illallista odottaessa miehet nuotanvetoon ranta-apajalle.
-- Sin? Ville saat menn? per?mieheksi, virkkoi h?n veljens? puoleen k??ntyen. -- Minun on ment?v? heti niittokonetta ajamaan.
Add to tbrJar First Page Next Page