bell notificationshomepageloginedit profileclubsdmBox

Read this ebook for free! No credit card needed, absolutely nothing to pay.

Words: 327260 in 121 pages

This is an ebook sharing website. You can read the uploaded ebooks for free here. No credit cards needed, nothing to pay. If you want to own a digital copy of the ebook, or want to read offline with your favorite ebook-reader, then you can choose to buy and download the ebook.

10% popularity   0 Reactions

UNOHTUMATTOMIA SANOJA

Kirj.

Paul Heyse

Suomennos

Porvoossa, Werner S?derstr?m Osakeyhti?, 1911.

Vicenzan kaakkoisesta portista, jota nimitet??n Porta Monteksi, koska Monte Berico-nimisen vuoren juuri t?ss? kohden ulottuu aivan l?helle kaupunkia, vieriv?t auringonpaisteisena huhtikuun iltap?iv?n? v. 1849 kevyet ajopelit maantiet? my?ten kirkasta Bacchiglione-jokea kohti, joka pehme?sti mutkitellen virtailee hilpeitten ketojen halki. Vaunuissa istui kaunis nuori neiti huolettomasti nojaten taaksep?in, v?h??k??n v?litt?m?tt? siit?, ett? h?nen leve?lierinen kes?hattunsa rutistui ja ett? sen tummat samettinauhat joutuivat ep?j?rjestykseen. Sit? suorempana pysyttelihe h?nt? vastap??t? olevalla istuimella vanhahko nainen silkkisine, kukilla koristettuine hattuineen, koreine p?iv?nvarjostimineen ja mustine silkkiviittoineen, aika ajoin t?hystellen seutua kultasankaisella lorgnetillaan. Ep?selv?ksi j?i, istuivatko he senvuoksi vastap??t? toinen toisiaan, ettei vanhemman verrattain ulottuvaisella olennolla olisi ollut tilaa per?istuimella, vaiko senvuoksi, ellei kamarirouvan soveltunut istua prinsessan vieress?. Ainakin neidin hieno, hieman ylpe? pikku nen? viittasi ylh?iseen sukuper??n. Mutta vanhempikin nainen osasi leveille hyv?ntahtoisille kasvoilleen luoda varsin arvokkaan ilmeen, ja tukahuttaen silloin t?ll?in haukotuksen, katseli h?n oikealla puolen levenevi? viljakentti? ja vasemmalla Monte Bericon juurelle siroteltuja asumuksin, niin alentuvan v?linpit?m?tt?m?sti kuin olisi h?nen pienten, lemmikinsinisten silm?ins? katse ollut aivan erikoinen suosio seudulle.

He olivat tuskin matkanneet puolta tuntia, kun vaunut poikkesivat oikealle p?in k??ntyv?lle solatielle ja pys?htyiv?t lyhyen, vaivaloisen yl?m?en j?lkeen korkean puutarhaportin eteen, jonka mahtavien kivipatsaitten v?lin sulki kolminkertainen rautaristikko. Kuski riensi istuimeltaan ja nyk?si ruostunutta kellonvedint?, joka ulottui niin kauas k?yt?v?n takana olevan matalan rakennuksen sis??n, ettei soiton kilahduskaan kuulunut ulkopuolelle. Niinp? kestikin tuokion, ennenkuin rakennuksesta n?kyi elonmerkki?.

Sill?v?lin oli naisilla aikaa ristikon lomitse t?hystell? puutarhaan. Leve? tie, jonka kumpaakin puolta reunusti leikattu, ikivihanta pensasaita, vei avonaiselle kukkulalle, jolla suurehko nelikulmainen, tasaisen py?re?ll? katolla varustettu rakennus seisoi. Siit? ulkoni matalaharjainen, kuuden solakan pylv??n muodostama eteinen, johon johti leve?portainen rappuk?yt?v?. T?t? siron juhlallista rakennusta, jonka juurilla versoi korkeata ruohoa, ymp?r?i mit? syvin hiljaisuus, ja kellahtavasta marmorista veistetyt, katon ja portaitten ulokkeille, jopa molempien pensasaitojenkin reunoille sijottautuneet lukuisat jumalankuvat tuntuivat t?m?n aution maatilan ainoina valtijaina nauttivan sen satumaista rauhaa.

-- Maria Josef! huudahti vanhempi nainen katsahdettuaan ?kisti lorgnettinsa l?pi, luulenpa, ett? siin? taas on tuollainen pakanatemppeli, joita jo niin monta olemme n?hneet s??dytt?mine ep?jumalankuvineen. T?ytyyk? meid?n tosiaankin nousta vaunuista ja l?hte? l?hemp?? tarkastamaan noita muinaisesineit??

-- Voit j??d? istumaan, Zephyrine, ja t??ll? nauttia keskeytyneen ruokaleposi, vastasi neiti hymyilevin ilmein. -- Mutta sitten saatkin koko elinaikasi katua, ett? nukuit Vicenzan arvokkaimman n?ht?vyyden ollessa tarjolla. T?m? ei ole mik??n temppeli, vaan koko Lombardian kuuluisin huvila, jonka suuri Palladio rakensi er??lle rikkaalle markiisille, tuo sama, tied?th?n, joka on suunnitellut ja rakentanut kaikki kauniit palatsit ja kaupungintalon ja ihmeellisen vanhan teatterin, josta juuri tulemme. Koska olen vastuunalainen sinun taiteellisesta sivistyksest?si, olen tahtonut n?ytt?? sinulle t?m?nkin. Mutta pakottaa en sinua tahdo. Tuolla tuleekin portinvartija, jolle voit minut huoleti uskoa.

T?m?n h?n lausui pienelle, ?re?lle vanhukselle, joka oli avannut v?h?isen sivuportin, ja astui nyt sanaakaan virkkamatta vaunujen luo auttaakseen naisia. Vanhempi nainen otaksui, koska h?n ei osannut tavuakaan italiankielt?, ett? jokaisen t?ytyi ymm?rt?? h?nen ranskaansa. Senj?lkeen h?n hyp?hti niin nuorekkaan sirosti vaununastuimelta, ett? olisi luullut sen olevan h?nen painavalle olennolleen mahdotonta, k??ntyi sitten neidin puoleen ja ojensi h?nelle k?tens? auttaakseen h?nt? alas. Sitten he hitaasti k?veliv?t loivasti kohoavaa tiet?, vanhempi jonkun verran puhkuen, vaikkakin korkean pensasaidan siimes lieventi kuumuutta, neiti levollisin, kevein askelin, hienorakenteinen p?? hiukkasen kenossa, hentoine sieraimilleen ja huulet puoliavoimina hengitt?en t?m?n viheri?n yksin?isyyden huumaavia tuoksuja. P??sty??n kukkulalle, j?i h?n hiljaa paikalleen ja antoi suurten tummien silmiens? katseen hitaasti liukua vieh?tt?v?n rakennuksen yksityiskohdasta toiseen; rakennus ihastutti h?nt? todellisuudessa viel? enemm?n kuin h?nen siit? varemmin n?kem?ns? kuvat. Kev?ttaivaan puhdas sini valautui katon jalomuotoisiin viivoihin; -- niin kuulakkaanpehme?sti kuin sulautuu l?pin?kyv?, hieno verho lep??viin, ihaniin ihmisj?seniin, n?ytti loputon eetteri sulautuvan kiviseiniin. Ent? ymp?rist?n kukoistava, kesyt?n luonto, jota ihmisk?si ei n?ytt?nyt koskaan j?rjestelleen, rapistuneita seini? pitkin hiipiv?t ruusut, villiytyneen niityn kirjavat kukkaset, jotka h?nelle hymyiliv?t ja kaukaa silm?nkantamattomista viinik?ynn?s- ja silkki?ispuulehdoista soiva hein?sirkkojen, lintujen ja lehtosammakoitten huumaava h?ly, viile?n ilman niin pehme?sti keinuessa ja v?r?hdelless? ett? sen melkein saattoi n?hd?!

Sill?v?lin oli vanhus, jolle t?m?n hylj?tyn paratiisin vartioiminen oli uskottu, rient?nyt portaille ja avannut varjoisan pylv?seteisen oven; senj?lkeen h?n katosi rakennuksen sis?osiin molempien naisten h?nt? hitaasti seuratessa. Neiti ei puhunut sanaakaan. Zephyrine sit?vastoin ei saattanut pid?tt?yty? lausumasta paheksuvia muistutuksiaan noista -- kuten h?n sanoi -- mytologisista s??dytt?myyksist?, joita t??ll? joka paikassa vilisi.


Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg


Load Full (0)

Login to follow story

More posts by @FreeBooks

0 Comments

Sorted by latest first Latest Oldest Best

 

Back to top