: Jessica the Heiress by Raymond Evelyn - Fiction

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

MORSIUSMARSSI

Kirj.

BJ?RNSTJERNE BJ?RNSON

Suomentanut Maila Talvio

Porvoossa, Werner S?derstr?m Oy, 1922.

Viime vuosisadalla asui er??ss? Norjan suurimmista tunturilaaksoista pelimanni, joka my?hemmin jossain m??rin on siirtynyt kansantaruun. Useita s?vell? ja lauluja v?itet??n h?nen tekemikseen; toiset h?n tarun mukaan oli kuullut maahisilta, yhden itse pirulta, yhden h?n oli tehnyt pelastaakseen henkens? j.n.e. Yksi h?nen marsseistaan on k?ynyt kuulummaksi muita; sill? sen tarina ei p??ttynytk??n, kun h?n kuoli, vaan alkoi vasta oikein sen j?lkeen.

Ole Haugen kuului nimitt?in sillaikaa kun taistelu k?vi pojan ja vanhempien v?lill?, olleen oivallisella tuulella. Mutta kun voitto oli saatu, oli h?n sanonut jo tehneens? heille morsiusmarssin; eik? se en?? koskaan voisi h?vit? Tingvoldin suvusta; mutta Herra varjele sit? morsianta, joka ei aja sen soidessa kirkkoon yht? iloisena kuin Haugenin torpantytt?! -- T?ss? olivat ihmiset vainunneet pahaa vaikutusta.

Niin kuuluu t?m? monien muiden kaltainen tarina. Mutta tarinaa todempaa on, ett? siell?, kuten niin monella tunturiseudulla, viel? t?n?kin p?iv?n? tavataan el?v? soiton ja laulun tunto, ja ett? se niin? aikoina lienee ollut viel?kin suurempi. Se ei voi s?ily? ilman ett? joku vaalii ja enent?? peritty? aarretta ja siin? suhteessa oli Ole Haugen varmaan verraton.

Heill? oli monta lasta, joiden historia ei kuulu meihin; mutta vanhimman pojan, Endridin, jonka piti peri? talo, piti tietysti my?skin vied? sen kunniaa eteenp?in. H?n oli reipas, niinkuin koko suku; mutta h?nen, p??ns? riitti vain kotitarpeeksi, kuten usein n?kee k?yv?n hyvin runsaslahjaisten vanhempien lasten. Is? pani sen merkille varhain ja p??tti korvata puutteen erinomaisella kasvatuksella. Lapset saivat sent?hden kotiopettajan ja t?ysikasvaneeksi p??sty? pantiin poika maanviljelyskouluun, yhteen niist?, jotka juuri silloin rupesivat p??sem??n parempaan vauhtiin, ja joutui my?hemmin kaupunkiin. H?n palasi kotiin hiljaisena, hiukan rasittuneena nuorukaisena ja kaupunkilaistapoja h?ness? oli v?hemmin kuin olisi uskonut ja is? oli toivonut. Endrid nimitt?in ei yleens? ollut hyv? oppimaan.

Niin eli poika kunnes oli 31 vuoden vanha, kartutti is?ns? omaisuutta ja omaa kokemustaan ja varmuuttaan. Koko t?n? aikana ei h?n ollut tehnyt pienint?k??n yrityst? kosia ket??n tytt?? paikkakunnalta tai ulkopuolelta ja vanhemmat alkoivat vakavasti pel?t?, ett? h?n kokonaan oli heitt?nyt sen mielest??n. Mutta sit? ei h?n ollut tehnyt.

Naapuritalossa eleli hyviss? varoissa er?s paikkakunnan parhaita sukuja, joka monta kertaa oli nainut Tingvoldinkin suvusta. Siell? kasvoi tytt?, jota Endrid oli katsellut siit? asti kun tytt? oli pieni lapsi; n?ht?v?sti h?n kaikessa hiljaisuudessa oli katsonut h?net itselleen, sill? tuskin puoli vuotta siit? kun tytt? p??si ripille, kosi h?n. Tytt? oli silloin 16 vuoden vanha ja h?n 31. Randi -- se oli tyt?n nimi -- ei heti ollut selvill? mit? h?n vastaisi t?h?n; h?n meni kysym??n vanhemmilta, mutta he j?ttiv?t sen kokonaan h?nen itsens? p??tett?v?ksi. He arvelivat, ett? Endrid oli kelpo mies ja varoihin n?hden paras, mink? tytt? n?ill? mailla saattoi saada. Ik?ero oli suuri ja h?nen t?ytyi itsens? p??tt?? uskaltaisiko h?n l?hte? siihen suureen taloon ja h?nelle ?kkioutoihin oloihin. Tytt? kyll? huomasi vanhempien mieluummin toivovan h?nen suostuvan kuin kielt?v?n; mutta h?n pelk?si todella. Silloin l?ksi h?n Endridin ?idin luo, josta h?n aina oli pit?nyt. H?n arveli ?idin tiet?v?n asian, mutta n?ki ihmeekseen, ettei ?iti tiet?nyt mit??n. ?iti ilostui niin, ett? h?n kaikin voimin neuvoi h?nt? suostumaan.

-- Min? autan sinua, sanoi h?n. -- Ei is? tahdo mit??n like he did?"

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!