: Historiallinen lukukirja: Vanha ja Keski-aika by Sj Gren Otto Bergholm Axel Editor Suppanen Aatto Translator - Readers History

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

koko tapauksen, pani p??llikk? itse h?nen p??h?ns? seppeleen, jollaisia muuten annettiin kiitett?vist? teoista. Siten h?n, vaikka h?nen olemuksensa olikin ankara, tyly ja vastenmielinen, saavutti sotamiesten kunnioituksen, jotka huomasivat juuri h?net oikeaksi mieheksi vastustamaan kimbril?isi?.

Jo taistelukent?ll? aljettiin kiistell?, kumpiko oli enemmin tehnyt voiton saavuttamiseksi. Moni tahtoi antaa ylimys Katulukselle suurimman kunnian. Mutta yleinen ??ni antoi palkinnon ylip??llik?lle. Marius piti komean riemusaaton, johon h?n salli Katuluksenkin ottaa osaa. Riemusankarin edell? kuljetettiin vangittua Teutobak-kuningasta, joka oli niin pitk?, ett? ulottui ylemm?ksi voitonmerkkej?. Kansa, katsoen Mariusta omaksi p??llik?kseen, sanoi h?nt? Rooman kolmanneksi perustajaksi ja uhrasi atrioilla juomauhria h?nelle niinkuin jumalalle.

Marius ja Sulla.

Sulla oli monessa suhteessa Mariuksen vastakohta. Ollen syntynyt ylh?isest? suvusta oli h?n saanut hienon sivistyksen, mutta my?skin imenyt ylh?isten itsekk?isyyden ja turmeltuneet tavat. H?n himoitsi nautintoja enemmin kuin kunniaa. H?nell? oli tarkka arvostelukyky, tavaton valtiomiehen taito ja ripe? toimintavoima, mutta samalla hillitsem?t?n nautinnonhimoisuus ja kylm? syd?mmett?myys. Kykenem?tt? rakkaudella ja innostuksella antautumaan mihink??n suureen teht?v??n ja uskomatta siveellist? maailman j?rjestyst?, h?n ei antanut t?it?ns? velvollisuudentunnon, vaan nautinnon ohjata. Sent?hden h?n my?skin katsoi el?m?ns? runsasta menestyst? ainoastaan sattumuksien leikiksi. Ja koska h?n luki suuret tekonsa sattumuksen ansioksi, sanoi h?n itse?ns? mielell??n "onnelliseksi".

Vaihtelevia kohtaloita k?rsi p??llikk?vanhus pakomatkallansa. Kiihke?sti vainottuna onnistui h?nen p??st? Ostiaan, josta h?n l?ysi heikon venheen ja nousi siihen. Myrsky ajoi venheen Circeji-kaupunkiin. V?syksiss? merimatkasta ja n?lj?nvaivoista t?ytyi h?nen vihollistensa v?ijymisi? karttaakseen paeta syv?lle l?heisiin metsiin. Siten saapui h?n l?helle Minturna-kaupunkia. Silloin h?n yht'?kki? huomasi toisella puolellaan vihamielisen ratsujoukon ja toisella kaksi laivaa. H?n riensi heti toiseen laivaan ja saikin aluksi turvaa merimiehilt?. Mutta kohtapa he katuivat. Mariuksen kerran maatessa rannalla purjehtivat he kavalasti pois j?tt?en vanhuksen oman onnensa nojaan. H?mm?styen l?ksi h?n kulkemaan tiett?mi? soita, kunnes viimein saapui yksin?iseen majaan. Siin? asui vanha ukko, joka liikutettuna Mariuksen onnettomasta kohtalosta k?tki h?net luolaan Liris-joen rannalle. Mutta kun Sullan ratsumiehet tulivat sinnekin, riensi h?n Minturnan suolle, riisui vaatteensa ja piilottui ruohokkoon, jossa vesi ulottui h?nelle kaulaan asti. Ratsumiehet sittekin huomasivat h?net, vetiv?t yl?s ja veiv?t vankina kaupunkiin.

Minturnan neuvosto aikoi nyt Rooman senaatin k?skyn mukaan surmata Mariuksen. Kimbril?inen orja l?hetettiin miekka k?dess? vankilaan panemaan murhaa toimeen. Mutta kun orja huomasi vankilan h?m?r?ss? p??llikk? vanhuksen julman katseen ja kuuli h?nen kovalla ??nell? ?rj?sev?n: "orja! uskallatko tappaa Mariusta?" pakeni h?n kauhuissaan ja viskasi pois miekkansa. Minturnalaiset katsoivat orjan pelkoa jumalain viittaukseksi ja vapauttivat Mariuksen, joka p??si sitte vahingotta meren yli Afrikkaan. Saatuaan matkalla kuulla, ett? h?nen poikansa ja muutamia puoluelaisiaan oli Numidiassa, purjehti h?n ensin vanhan Kartagon satamaan. Mutta h?nen noustuaan maalle ja viivytty??n v?h?n aikaa h?vitetyn kaupungin j??nn?ksi? katselemassa saapui maaherra Sekstiukselta liktorin kautta h?nelle k?sky heti l?hte? pois Afrikasta. Pitk?n ajan oli Marius vaiti synkkiin mietteihin vaipuneena. Viimein h?n lausui: "sano Sekstiukselle, ett? n?it Marius-vanhuksen Kartagon raunioilla!"

Ennen l?ht???n Afrikasta tapasi h?n poikansa ja muutamia puoluelaisiaan, jotka olivat olleet v?h?ll? joutua Numidian kuninkaan vangeiksi. Heid?n kanssansa purjehti h?n Afrikan rannasta et?iseen Cercina-saareen ja vietti siell? talven, mietiskellen kostoa.

Cinna kulki sis?lle kaupungin portista, mutta Marius j?i v?h?ksi aikaa ulkopuolelle, lausuen katkeralla ??nell?: "maanpakolaistenhan ei ole lupa astua kaupunkiin; jos minua tarvitaan, on minun tuomioni peruutettava." Sent?hden t?ytyi kutsua kansa kokoon kumoamaan Mariuksen maanpako-tuomiota. Mutta kun kolme osastoa oli ehtinyt ??nest?? h?nen takaisin kutsumisensa puolesta, ei h?n en?? kauemmin jaksanut pid?tt?? hurjaa kiihkoansa. H?n marssi aseellisten puoluelaistensa kanssa kaupunkiin ja pani heti toimeen kauhistavan verisaunan. H?nen pienimm?st?kin viittauksestaan surmasivat asemiehet suuren joukon vastaan tulevia ihmisi?, ja nekin, joiden tervehdykseen Marius vain ei vastannut, hakattiin s??lim?tt? kuoliaaksi. Kun t?llaista murhailua kesti viisi p?iv??, kyll?styi siihen Cinna. Mutta kun villej? orjalaumoja ei saatu lakkaamaan, piiritti Cinna heid?t ?kisti y?ll? ja surmautti kaikki tyyni. Verisaunan lakattua Marius ja Cinna nimityttiv?t omavaltaisesti itsens? konsuleiksi. Marius oli nyt seitsem?tt? kertaa valtion korkeimmassa virassa, vaan eip? sit? kunniaa kest?nyt kauan. Senaatille tuli Sullalta kirje ilmoittaen, mit? voittoja oli saavutettu Kreikanmaassa, ja lupasi h?n kohta palata kostamaan vihollisillensa. Se sanoma her?tti Mariuksessa levottomuutta, jota h?n koetti juomisella tukeuttaa. "Vaikka leijona on poissa", lausui h?n, "niin kuitenkin tuntuu kamalalta h?nen luolassaan oleskelu." Viimein h?n k??ntyi ankaraan tautiin. Kuumeen houreissa oli h?n johtavinaan Rooman sotajoukkoja Mitridatesta vastaan, mutta levollisempina v?lihetkin? valitti h?n kuolevansa, saamatta toivettaan toteutumaan. Kuollessaan oli h?n 70 vuoden ik?inen ja oli pit?nyt 17 p?iv?? seitsem?tt? konsulinvirkaansa.

Kahdessa verisess? taistelussa voitti Sulla Arkelaon. Viimeinen ja verisempi taistelu pysyi kauan ratkasematta. Jo yrittiv?t roomalaiset per?ytym??n, vaan silloin Sulla rohkeasti hypp?si maahan ratsunsa selj?st? ja tempasi lippumiehen k?dest? kotkamerkin, sanoen: "T?ss? min? tahdon kuolla! Jos teilt? kysyt??n, miss? luovuitte p??llik?st?nne, niin sanokaa: Orkomenon luona!" Sotamiehet h?peiss??n palasivat ja vihollinen voitettiin ankaralla taistelulla niin perin pohjin, ett? Arkelaon itsens? t?ytyi pysy? kaksi p?iv?? piilossa er??ss? suossa, ennenkuin h?nen onnistui p??st? pakoon.

Sittemmin ollessaan suullisesti Sullan puheilla t?ytyi Mitridateen tyyty? voittajan m??r??miin ehtoihin. Kuninkaan piti luovuttaa kaikki valloituksensa, maksaa 2,000 talenttia ja antaa pois 70 laivaa. V?h?-Aasian kaupungeista kiskottiin sitte ??rett?mi? summia; heid?n t?ytyi yhdess? maksaa pakkoveroa 20,000 talenttia ja sit? paitsi kalliilla tavalla ravita ja vaatettaa Sullan sotajoukkoa. N?ill? kiskomisilla hankki h?n itselleen runsaat varat kohta alkavaan sis?lliseen sotaan.

Roomaan marssittuaan kokosi Sulla Bellonan temppeliin senaatin ja piti sille mahtavan ja uhkaavan puheen. Temppelin edess? "suuressa sirkuksessa" surmattiin sill'aikaa h?nen k?skyst??n 6,000 vangittua samnilaista, ja kun onnettomain kuolonuhrien valitushuudot kuuluivat temppeliin ja senaattorit pelj?styen hyp?htiv?t yl?s istuimiltaan, lausui Sulla j??kylm?ll? v?linpit?m?tt?myydell?: "?lk?? tuosta huoliko, kokoontuneet is?t, siin? vain muutamia pahantekij?it? minun k?skyst?ni kuritetaan." Kansankokouksessa h?n sitte julkisesti lausui, ett'ei h?n aikonut s??st?? ket??n, joka oli kantanut aseita h?nt? vastaan, ja h?n piti sanansa hirvitt?v?ll? tavalla.

P??kaupungissa alkoi heti julma murhaileminen. Syd?mmett?m?ll? s??nn?nmukaisuudella teki Sulla tuon tuostakin varsinaiset luettelot kuolemaan m??r?tyist? henkil?ist?. N?iden "proskriptsionein" kautta, kuten noita listoja sanottiin, joutui kuoleman uhriksi toista sataa senaattoria, 2,500 ritaria ja ??ret?n paljous muita kansalaisia. Kenen nimi oli luettelossa, h?n oli kuoleman oma, h?nen omaisuutensa anastettiin ja h?nen lapsensa julistettiin perinn?tt?miksi; murhaaja sit? vastoin sai palkinnoksi kaksi talenttia. N?in? kauhun p?ivin? tehtiin hirvitt?vi? rikoksia; orjat kavalsivat is?nti?ns?, lapset surmasivat vanhempiansa, temppelit ja alttarit tahrattiin viattomain verell?. Runsain m??rin tyydytteliv?t voittajat yksityist?kin kostonhimoansa sek? toisten omaisuuden himoitsemistansa; moni menetti henkens? ainoastaan puutarhansa, huvilansa tai aarteitensa t?hden. Murhaajat, ollen enimm?kseen palkattuja gallialaisia, hakkasivat uhrinsa kuoliaaksi, miss? hyv?ns? heit? tapasivat, ja astuivat sitte surmatun verist? p??t? kantaen saamaan palkintoansa. N?iden kauhujen vaikutuksen ollessa viel? ihan tuoreena piti Sulla loistavan riemuretken, jolloin h?n kerskailevasti levitteli ??rett?mi? aarteitansa, jotka oli tuonut sotaretkelt??n.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!