: Le Laude secondo la stampa fiorentina del 1490 by Jacopone Da Todi Ferri Giovanni Commentator - Poetry IT Poesia

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

MUINAIS-TIEDUSTUKSIA POHJANPERILT?

Kirj.

J. W. Calamnius

Helsingiss?, Aikakauskirja Suomi, 7 Osa, Suomalaisen Kirjall. Seuran kirjapainossa, 1868.

Muinais-tiedustuksia Pohjanperilt?

Ala-Tornion pit?j? ynn? Karungin kappeli.

Arkeologiallisista muistoista on Tornio k?yh?, niinkuin sit? voipikin arvata maan mataluudesta. Muualla kaikkialla ainakin tunnetaan J?ttej?, J?ttil?isi?, ja osoitetaan heid?n j?tt?mi? merkkej?, mutta t??ll?p? n?ist? ei saa juuri mit??n n?hd? eik? kuulla, ja t?m? olikin ainoa paikka, miss? min?, n?ist? J?tteist? kyselless?ni, itse sain vastata siihen vasta-kysymykseen, mit? ne J?tit sitten olivat, "onko ne niit? munkkilaisia?"

Pirkki?n saarella kerrotaan ensim?iset t?nne tulleet Suomalaiset asuneen, ja t?st? sen nimikin olisi tullut, koska n?m?t Suomalaiset olivat Pirkkalaisia, mitk? ensin tulivat t?nne kalan pyynt??n, mutta sitten j?iv?t t?nne asumaan. Ne sanotaan omistaneen itsillens? nimen "Lapin kuninkaat", sill? ne k?viv?t kolme kertaa vuodessa kuninkaan nimess? laittomia veroja ry?st?m?ss? Lappalaisilta, jota pahaa menettelemist? kesti satoja vuosia, siihen asti kuin Ruotsin hallitus vihdoin laski n?m?t seudut allensa. Kun Pirkkalaiset ajan pitk??n rupesivat liian ahneiksi, niin sanotaanpa v?list? kovia kahakoitakin syttyneen Pirkkalaisten ja Lappalaisten v?lill?. Heid?n pukunsa, jolla he koettivat pel?tt?? ja voittaa itsillens? kunnioitusta Lappalaisilta, sanotaan olleen merkillinen. Heill? mainitaan olleen korkeat, punasilla nauhoilla ja kulta- sek? hopeareunuksilla varustetut lakit. Samaten oli my?s heid?n takkinsa punasilla nauhoilla ja palteilla, niinkuin my?s kullalla ja hopealla, hyvin koristettu .

Muinaistaruja t??ll? ei l?ydy sanottaviksi. Yksi on taru kuitenkin er??st? pispasta, joka n?ill? seuduin olisi kastanut joukon Suomalaisia. Jos on t?ss? tarussa per??, niin se n?ht?v?sti oli pispa Hemming, jonka Geijer mainii kastaneen vuonna 1350 "kaksikymment? Kemin ja Simon Lappalaista ja Karjalaista suuressa ammeessa Tornion vieress?". Mutta miss? paikassa t?m? on tapahtunut, siit? ei ole tietoa; er?s hime? taru viittasi Karunkiin. -- My?s Iso viha ei n?y j?tt?neen varsinaisia muistoja. T?h?n aikaan oli itse kaupunki melkeen kokonansa palanut v. 1714, jonka j?lkeen viholliset h?vittiv?t ja ry?stiv?t mit? tuli oli s??st?nyt, jopa 9 kertaa "ottivat kaupungin valtaansakin", niinkuin raastuvanoikeuden protokollat oikein todenteolla vakuuttavat. Jos saapi Brunnius'een luottaa, niin olisivat "meik?l?iset viel? vuosina 1715 ja 1716 yksimielisesti yhteen liittyneet, varustettuina pyssyill?, keih?ill? ja miekoilla, ilman kenenk??n kehottamatta. Suuresta is?nmaan-rakkaudesta kiihotetuilla olivat he muka nimens? suureksi kunniaksi puolustaneet is?nmaatansa, ly?den viholliset pakoon sek? ilmitappelussa ett? my?skin k?ytt?m?ll? monenlaisia sukkelasti ajateltuja sota-keinoja. Vihdoin oli kuitenkin vihollinen, n?it? t?mm?isi? tappioita pahaksi pannen, vuonna 1717 t?nne tullut niin suuressa joukossa, ett? h?n ei ainoastaan karkoittanut meik?l?isi?, mitk? eiv?t en??n voineetkaan tehd? vastarintaa, vaan my?skin h?vitt?en kuleksi n?it? seutuja aina Paajalan kyl??n saakka, puolen penikulmaa Kengisten tehtaan toisella puolella. Rikkaan saaliin kanssa olivat he viimein t??lt? sitten paenneet".

Kemin pit?j? ynn? Tervolan ja Simon kappelit.

Salosten pit?j?n ohessa Kemi lienee vanhin asuttu maakunta pohjoisessa Pohjanmaassa, sit? todistavat sen vanhat muistot. Nimens?, joka merkitsee jokea, p??-jokea, joen uraa eli ojannesta, on pit?j? saanut siit? veden-juovasta, joka t??ll? mahtavana virtana mereen kulkee. Ennen vanhaan sen nimi my?skin kuului Kymi, Kimi, Kiemi tahi vaan Kym, Kim. Er?s taru tahtoi johtaa nimen ven?l?isest? Kem'ist?, josta t?nne muka olisi siirtolaisia muuttanut rikkaan kalansaaliin t?hden. Toinen taru taas tiesi kertoa er??st? saman-nimisest? joesta "H?meen ja Ven?j?n v?lill?", mist? t?nne olisi asukkaita tullut. Mutta verrattomana nimen johdatuksena seisoo kuitenkin ij?ti Ol. Rudbeck'in selitys, ett? Kemi tulee sanasta "Cimmeria", josta Kemi siis on yht? kuin "Cimmerialaisten maa."

Ehk'ei kyll? nyt en??n Kemiss? l?ydy niin paljon muinaismerkkej? kuin muissa tiet?v?sti nuoremmissa pit?jiss?, niin on hyvinkin todenn?k?ist?, ett'ei asian laita ole n?in aina ollut. Sill? jos miss??n niin on t??ll? nuorempi aikakausi h?vitt?nyt vanhemman j?lki?. T?t? todistaapi paraiten satuisa Kivalo, johon vanhimmat muistotarut viittaavat. Muinoin sanotaan t??ll? olleen paljonkin muinaisj?tteit?, vaan nytp? niit? harvassa vaan siell? on.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!