: The Duke's Sweetheart: A Romance by Dowling Richard - England Social life and customs 19th century Fiction; Man-woman relationships Fiction; Aristocracy (Social class) Fiction

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

Kirj.

JULIUS KROHN

Kansanvalistusseura, Helsinki, 1914.

SIS?LLYS:

Eerikki XTV ja Juhana herttua.

Juhana kuningas.

Viiteselitykset.

Vaikka valtakunta Kustaa Vaasan loppuaikoina oli hyv?ss? voimassa ja kunnossa, niin ep?luuloiseksi ja araksi tullut vanhus n?ki kuitenkin tulevaisuudessa kaikellaisia mustia aaveita. "Aika tulee", lausui h?n viimeisess? puheessaan s??dyille, "jolloin Ruotsin lapset mielell??n kaivaisivat minut mullasta, jos voisivat." Valitettavasti t?m? ennustus hyvinkin pian toteutui, ja osaksi juuri yhden Kustaan s??t?m?n s??nn?n vuoksi, josta h?n oli toivonut paljon hyv??.

Samassa n?et, kun vanhin poika Arbogassa m??r?ttiin kruununperilliseksi, kuningas vakuutti my?s s??tyjen p??t?ksell? erin?iset perinn?lliset aluskunnat muillekin pojilleen. N?iss? herttuakunnissaan piti heid?n saada hallita ja vallita melkein itsen?isesti. Se vain oli ehdoksi pantu, ett? heid?n piti aina olla Ruotsin kuninkaalle uskollisia ja vaadittaessa antaa sotavoimansa h?nelle avuksi.

T?t? laitosta s??t?ess??n taisi Kustaa Vaasalla olla kahdellainen tarkoitus. Ensiksikin h?n tahtoi my?s nuoremmille pojilleen, joita h?n rakasti enemm?n kuin vanhinta, j?tt?? korkeamman arvon ja suuremman vallan. Ja toiseksi luuli kuningas t?ll? tavoin viel? paremmin vahvistavansa sukunsa nuorta valtaa, kun jokainen h?nen pojistaan koroitettaisiin tavallisen aatelismiehen yl?puolelle. Sittenh?n muka sit? pikemmin unohtuisi, ett? Vaasat olivat ennen olleet vain muun aatelin vertaisia. Muuten niin viisas hallitsija ei huomannut, ett? t?mm?isest? vallan jaosta v?ltt?m?tt?m?sti piti synty? eripuraisuutta veljesten v?lill?.

Ruotsiin palatessaan antoi kuningas pian sen j?lkeen h?nelle viel?kin suuremman vallan. H?n asetti n?et Juhanan ylim?iseksi k?skynhaltijakseen eli p??-maaherrakseen koko Suomenmaan yli. Semmoisena piti herttualla olla oikeus s??t?? ja p??tt?? kaikista asioista, ik??nkuin olisi kuningas itse ollut l?sn?. My?s olivat kaikki Suomessa silloin majailevat sotajoukot, s.o. enin osa Ruotsin valtakunnan armeijaa, h?nen k?skyjens? alaisina.

N?in m?d?nneet olot eiv?t voineet kest?? sit? ankaraa iskua, joka heit? nyt uhkasi. Kun sodank?ynti Suomessa ei ottanut menesty?kseen, vei Ven?j?n tsaari, Iivana, lukemattomat joukkonsa sinne. Toukok. 11 p:n? v. 1558 joutui Narva ven?l?isten k?siin, v?h?? my?hemmin samaten Tarton kaupunki. Silminn?ht?v?? oli, etteiv?t Liivinmaiden saksalaiset voineet omin voimin puolustaa maata. Heit? itse??n oli siksi liian v?h?n eik? heill? my?sk??n ollut tarpeeksi rahaa, mill? palkkasotureita hankkia. Muista maista oli siis apua saatava. Mieluimmin olisivat he tietysti tahtoneet saada apua omilta kansalaisiltaan vanhasta em?maasta, Saksasta. Mutta Saksan keisarilla oli paraikaa tarpeeksi huolta l?hemmist? sodista, milloin Ranskaa, milloin turkkilaista vastaan. Muinoin niin mahtava Hansa ei nyt my?sk??n en?? kyennyt mihink??n. Ainoastaan naapureilta, Ruotsin, Tanskan tai Puolan kuninkailta oli siis pelastusta odotettavissa. Luultavasti kyll? hekin vaatisivat palkkioksi suojeluksestaan sen, ett? Liivinmaat antautuisivat heid?n valtansa alle. Mutta seh?n kuitenkin oli parempi kuin joutua Ven?j?n tsaarin alamaisiksi. Kaikki L?nsi-Euroopan kansat n?et siihen aikaan suuresti pelk?siv?t ven?l?isi?.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!