: Avioliiton ilveily: Romaani by Geijerstam Gustaf Af Kaila Antti Translator - Swedish fiction Translations into Finnish

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

aan saavuttanut omaa itsen?isyytt?ni. Senvuoksi min? sanon teille nyt totuuden. Ja se kuuluu n?in:

"Min? olen yksin?inen, surumielinen ja yst?vyytt? rakastava olento. Min? pid?n teist? kaikista, ei senvuoksi, ett? te niin helposti nauroitte minun ilveilyilleni, vaan siit? v?litt?m?tt?. Te olitte ensimm?isi? ihmisi?, joitten k?tt? min? puristin, kun min? tulin julkiseen el?m??n ja senvuoksi min? pid?n teist?. Min? pid?n teist? senvuoksi, ett? min? joskus arvelen teiss?kin jokaisessa olevan kipe?n kohdan, joka vuotaa verta sis?lle p?in samoin kuin minussa itsess?nikin. Eroitus on vain se, ettei kenellek??n ole juolahtanut mieleen ilmoittaa tuota sairauttaan, ei kellek??n paremmin kuin minullekaan, joka olen iloisin meist? kaikista. Te olette sanoneet sen minulle niin usein, ett? minun t?ytyy kai edes jotain uskoa todeksi siit?. Mutta jos se on totta, niin Jumala armahtakoon meit? kaikkia."

Bob vaikeni hetkeksi. Sitten kohotti h?n avoimesti katseensa ja jatkoi:

"N?ytt?? silt?, ett? kaikilla ihmisill? on jotain h?vett?v?n? toisilta. Minussa se h?vyntunne lienee ollut my?t?-syntyist?. Sill? min? en ole koskaan voinut puhua avoimesti itsest?ni, ennenkuin t?n? p?iv?n?. Min? olen sanonut jo teille mink?vuoksi sen olen tehnyt. Ja te tied?tte kyll? itse, jos ajattelette, vaikka ehkei kukaan ennen ole tullut sit? ajatelleeksi. Min? olen vaiennut senvuoksi, ett? niin pian kuin min? en ole ly?nyt leikki?, olen min? kohdannut vieraita ja ihmettelevi? katseita. Silloin min? olen alkanut juttuni tunteakseni kodikkuuden vieh?tyst?.

"Tuntea kodikkuutta maan p??ll?! Seh?n on suurinta ja korkeinta. Mutta min? en ole saavuttanut maaliani. Min? olen vain tullut yh? vieraammaksi. Minulla on ollut h?veli?isyytt? niin paljon puhua itsest?ni, ett? koettaessani tehd? sit? olen voinut sanoa ainoastaan totuuden puolittain.

"Sit?paitsi min? tunnen nyt kuinka paljon min? viel? tarvitsisin rohkeutta sanoakseni kaikki teille. Lieneek?h?n samalla tavalla meid?n kaikkien laita?

"Nyt min? tahdon kuitenkin koettaa antaa teille yhden lupauksen, nimitt?in, etten min? koskaan ole n?ytt?v? teille hymy? huulillani, kun minun sieluni on surullinen. Min? en ole en?? niin ep?rehellinen, kuin min? olen tunnustanut olleeni, jotta tulisin hymyhuulin luoksenne viekkaudella narraamaan itselleni yst?vyytt?, jota minun syd?meni ei voi saavuttaa, kun se on suruinen ja raskas. Min? en tahdo kauvemmin itselleni valehdella saadakseni teid?n hyv?ilevi? sanojanne ja toverillisia k?denpuristuksianne osalleni.

"Min? olen n?ytt?ytyv? sellaisena kuin todella olen, ja min? en koskaan kadu, ett? min? olen t?n??n saanut voimaa paljastaa itseni vertaisilleni."

Niin puhui pikku Bob ja h?nen maljansa juotiin hiljaisuudessa, ilman hyv?huutoja. H?n istui illan kostein silmin toveriensa seurassa ja h?n tunsi vuosien per?st? ensi kerran itsens? vapaaksi mieheksi.

Seurustelu Bob Flodinin tutkintojuhlassa ja tuo varsin kummallinen puhe, jonka h?n itse piti, antoi aihetta monille selvittelyille ja oikaisuille. Alussa olivat kaikki toverit sen v?litt?m?n l?mm?n valtaamina, jolla tuo pieni mies oli puhunut, ja jopa pari toveria huomauttivatkin, ett? Bobia oli ymm?rt?m?tt?myydest? k?sitetty v??rin. Oltiin oltu siksi paljon itsekk?it? nauttiessa Bobin leikillisyydest?, ett? unohdettiin kokonaan h?net itsens? ihmisen?. Se oli suuri h?pe?, ja se t?ytyy vastaisuudessa hyvitt??. Bob oli tunteellinen luonne, jota t?ytyy ymm?rt?? toisin kuin useimmat olivat h?nt? ymm?rt?neet. H?nt? tuli kohdella hienotunteisesti, ja toverien t?ytyi tunnustaa, etteiv?t he ehk? aina ole olleet kyllin huomaavaisia Bobia kohtaan. Ensi l?mm?ss? kohosi arvostelu h?nest? ihmisen? siihen saakka, ett? h?net selitettiin nerokkaaksi tunneihmiseksi, joka oli heid?n kaikkien yl?puolella. T?m? k?sitys, jonka lausuivat seurueen johtomiehet, pidettiin ensiaikoina t?ysin p?tev?n?.

Bob ei tiennyt, mist? toverit keskustelivat, vaan tunsi, ett? k??nne oli tapahtunut h?nen edukseen. H?n tunsi itsens? ik??nkuin toiseksi ihmiseksi, eli oikeimmin -- h?n tunsi itsens? siksi ihmiseksi, mik? h?n aina oli ollut. H?nen olentoonsa tuli samalla kertaa jotain hienoa ja avonaista, ja toverit huomasivat ihmeekseen, ett? tuo somisti h?nt? viel? paremmin kuin h?nen entinen teeskennelty iloisuutensa. T?m? sai puolestaan aikaan kokonaan l?pitunkevan muutoksen kaikissa, jotka kuuluivat t?h?n seurapiiriin. Oli kuin ymp?rist? ja yhdess?olo olisi heid?t kaikki muuttanut samallaisiksi. Harrastukset laajenivat ja osanottavaisuus kasvoi suuremmaksi. Pitki? hetki? voi vieri? keskustelussa, joka ei koskaan horjahtanut ilveilyksi, vaan pulppuili el?m?nilosta, joka n?ytti povellaan k?tkev?n koittavan kev?imen.

Bob oli vakuutettu siit?, ett? h?n oli el?m?ns? pelastanut. H?n oli ryhtynyt v?it?skirjansa viimeistelyty?h?n tuntien itsens? rohkeaksi, ik??nkuin koko el?m? olisi h?nelle avautunut. Rajattomalla kiitollisuudella h?n otti vastaan sen laajentuneen my?t?tuntoisuuden, joka n?ytti tulvaillen tulevan h?nen osakseen kaikkien niitten ihmisten puolelta, joista h?n piti ja joitten kanssa h?n seurusteli. Er??n? p?iv?n?, kun toukokuun aurinko heitti kirkkaita s?teit??n Fyrijoen aalloille havaitsi h?n seisovansa huoneessaan katsellen onnesta hymyillen akkunan alla olevan pienen puutarhan yli, tiet?m?tt? itsek??n miksi.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!