: Kreikkalaisten ja Roomalaisten Mytologiia eli Jumalaistarut ja Sankarisadut by Forsman Kaarlo - Mythology Classical; Mythology Greek; Rome Religion; Greece Religion; Mythology Roman

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

tuksesta. Apollonin nuolet ovat auringons?teet, joiden voimasta talven valta murtuu, lumet sulavat, usvat haihtuvat, el?in- ja kasvikunta virkoo iloisesti el?m??n. N?inp? h?n my?s karjaa holhoo. Mutta samat s?teet kiihtyv?t kes?helteell?, m?t?kuulla, polttavan kuumiksi, niin ett? kasvikunta surkastuu ja taudit tappavat el?imi? ja ihmisi?. Niinp? Apollon on kostaja, joka nuolillaan lenn?tt?? ?kkisurmaa. H?n on tuo "kaukaa ampuva kuuluisa hopeajousi-mies", jonka n?kym?t?n nuoli tempaa ihmissielun tuonen tuville. Kun tuo k?ypi kivutta ja ?kisti, pidet??n v?liin, tilakohdista riippuen, t?mm?ist? kuoloa armona eik? rankaisuna . Jousimiehen? on jumala kaikkien jousimiesten suojelija .

Rauhattomia mieli? viihdyttelee Apollon tehokkaasti my?s s?velten sulotenholla. Mestarillisesti h?n kaiuttelee kitaraansa jumalain kemuissa, runotarten kauniisti laulaessa. H?n onkin heid?n johtajansa , Orfevs, Linos y.m. taruajan virsiniekat ovat h?nen poikiaan. N?inp? Apollon muita enemmin on laulun ja runoustaiteen jumala.

Pian roomalaisetkin huomasivat tarvitsevansa jumalaa, jolta saisivat selvempi? tiet?j?nsanoja kuin lintu- ja suolienteit? selittelevilt? papeiltaan, ja niinp? he lainasivat kreikkalaisilta Apollonin, jolle eiv?t l?yt?neet omaa kansallista nime?. H?nt? palvelivat my?s taudinparantajana. H?nen ensimm?inen templins? Roomassa rakettiin er??n ruttotaudin johdosta . Eritt?in harrasti Augustus keisari A:n palvelusta, jonka ansioksi h?n luki voittonsa Aktiumin luona, ja rakensi h?nelle uhkean juhlatemplin Palatinin kukkulalle.

Veistokuvissa on Apollon varteva, jalomuotoinen, ihana, parraton nuori mies, jonka keltakutrit viljavina valuvat, kasvojen ilme ja katse s?teilee tyynt? ylev?? iloisuutta. T?mm?isen peris?vyn loivat h?nen kuvilleen etenkin Praxiteles ja Skopas mestariteoksillaan. S?ilyneiss? teoksissa jumala esiintyy joko sotijana ja kostajana, viini, jousi ja egiidi aseinaan, tai rauhaisana, kantelon soittajana. Ensi laatua on kauneudestaan kuuluisa veistokuva Belvederen Apollo. Jalo voittajan ylpeys loistaa ihmeen kauniista kasvoista ja koko asennosta, kun h?n vasemmalla k?dell??n ojentaa egiidi? tuhoksi viholliselle, jota puunrunkoa kiipe?v? k??rme kuvallisesti merkitsee. -- Naisellisen pehme?t ruumiinmuodot ja haaveksiva katse on niiss? kuvissa, jotka esitt?v?t h?nt? kantelensoitajaksi . Pitk? vaate valuu v?lj?n? h?nen yll?ns? ja ihaillen n?kyy h?n kuuntelevan s?velten sointua.

Artemis. -- Diana.

Artemis edusti siis ensinn? pellonviljavuutta. Mik?li t?lle alalle ilmaantui muita jumalia tointa ja kunniaa jakelemaan, varsinkin Demeter, v?istyi Artemis vainiolta saloihin, viljellyn luonnon alalta vapaan, viljelem?tt?m?n helmaan. H?n on metsien, laaksojen, norojen, l?hdetten haltio, joka siell? pyh?ss? hiljaisuudessa toimii suuria. H?nen hell?n hoitonsa alla ruoho rehottaa, puu lehtii, marjat punertavat, el?imet menestyv?t. Koko elimillinen luonto nauttii h?nen vaalivaa hoitoansa, niinp? ihmistaimetkin hentokaiset. Siksi h?nt? lapsensynnytt?j?t avukseen huusivat. Vesakot, l?hdenotkot, joet, j?rvet ovat Artemiille pyhi?. Kerrottiinpa Alfeios-virran haltian syttyneen jumalatarta rakastamaan -- mutta joutiko t?m? lemmest? huolimaan! H?nell? on t?rke?mp?? tointa. H?nen on johdettavana luonnonimpien joukko, salottaret, norottaret ja muut jotka sinisalon sivulla, vuorten onkaloissa kehr?ilev?t lankojaan, kutovat ihmekankaitaan; h?n neitosineen hoitaa koko sit? rikasta el?m?? joka luonnon hiljaisessa helmassa taimii, versoo ja kukoistaa. Neitostensa parvesta loistaa Artemis muita kauniimpana, ja ?itins? Leto sen n?hdess??n tuntee syd?mmens? ilosta v?r?ht?v?n.

Laajalti Artemista palveltiin hedelm?itt?v?n? luonnonhaltiana. Semmoisena oli h?nell? templi esm. Efesossa, jossa h?nen satanis?inen kuvansa symboloitsi luonnon ikiuhkuvaa viljavuutta.

Melke?sti on siis Artemiin kasvoista alkuper?inen karmeus sulanut ja se sulaa sulamistaan, mik?li h?n muuntuu siksi, jona h?n on paraiten tunnettu, Apollonin sisareksi. Muunnos on jo Homerissa tapahtunut, vaikka h?n sen ohessa kyll? paikalliskulteissa s?ilytti alkuper?ist?kin merkityst??n. He ovat Artemis ja Apollon saman is?n ja ?idin lapsia, Deloksessa syntyneet kumpikin, ja toimivat sopuisasti. Trojan edustalla sotivat he rinnakkain, Delfoissa palvellaan heit? kumpaakin. Artemis haavoittaa ja parantaa samoin kuin Apollon. Artemis ampuu h?nkin jousestaan surman nuolia ja tempaa etenkin naisia ?kkikuolemaan. Helppoa, kivutonta kuoloa rukoili h?nelt? esim. Penelope. Kun Niobe ylv?steli siit? ett? h?nell? oli useampia lapsia kuin Letolla, niin Artemis kostoksi ?kkinuolillaan ampui h?nelt? tytt?ret, samoin kuin Apollon pojat.

Kun v. 399 e.Kr. Hellaan Apollon p??si Rooman jumalain joukkoon, seurasi mukana sisarensa Artemis, joka nyt kokonaan suli yhdeksi entisen Dianan kanssa, perien t?lt? vaan kansallisen nimen. Uusi Diana sai juhlatemplin Roomassa v. 179 e.Kr. ja h?nest? kerrottiin nyt aivan samoja kuin Artemiista. Koska siis esim. uutta vuosisataa aljettaissa Apollonia kunnioitettiin komealla juhlalla ja Dianakin sai siit? osansa, rukoili Horatius juhlarunossaan , ett? Phoibon kanssa Diana tuo "salojen suoja ja taivaan kirkas kaunistus varjelisi valtakuntaa, kasvattaisi uuden uljaan sukupolven ja varsinkin vaalisi ?sken syntyneit? lapsia". Olihan pikkulapset Dianan suosituita, niinkuin muutkin vesat mets?ss? ja nurmen nuori kukkaisv?ki.

Taiteessa on Artemis nuori, solakka, reipas neito, usein mets?st?j?n asussa, viini ja joutsi aseinaan, helmat k??rittyin? yl?s, voidakseen ketter?mmin viidakossa liikkua. Kuuluisin s?ilynyt pystykuva on n.s. Versaillesin Diana. Siin? suojelee h?n turviinsa paennutta naarashirve?, koppaa viinest? nuolen, uhkasilmin t?hyst?en vainoojata. Toisissa kuvissa esiintyy h?n siin? silm?nr?p?yksess?, kun nuolen juuri ammuttuaan t?hyst?? miten se lienee osunut saaliiseen. Er??ss? kuvassa katselee h?n hell?sti ainokaista lemmitty?ns? Endymionia.

Artemiin tunnustimet ovat: joutsi, viini vasamoineen, keih?s, soihtu; pyh?t el?imens? hirvi, karhu, karju, koira.

Ares. -- Mars.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!