: Sosialismin historia Uudemman sosiaismin edeltäjät. 1. Platonista uudestikastajiin by Kautsky Karl Jokinen W In Translator - Socialism History; Socialism Philosophy History

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

tavat toimia opettajiensa hengess?, ovat useimmat sanomalehtimiehi?, valtiop?iv?miehi? j.n.e. Ei ole silloin ihmeellist?, ettei sosialidemokratia ole t?h?n saakka toimittanut mit??n laveampaa sosialismin historiaa, vaan kaikki kirjalliset tuotteet ovat olleet yksityisi? erikoistietoja.

Arvostelukyky auttaa t?t? puutetta koettaen asettaa johdonmukaisesti yhteen erikoistietoja kaikkiin t?rkeisiin ajankohtiin n?hden sosialismin historiassa. Tarkotus ei suinkaan ole antaa t?ss? yleiskuvaa kokonaisen tieteen alalta erityisien kuvauksien muodossa. Juuri historian alalla on edell? sanottua menettely? monet kerrat menestyksell? koetettu.

Kielt?m?tt? on t?ll? menettelytavalla my?skin haittansa. T?ydellist? yhten?isyytt? on mahdoton saavuttaa, silloinkaan kun, niinkuin t?ss? tapauksessa, kaikilla ty?skentelij?ill? on sama tieteellinen katsantokanta. Esitystapa ei voi olla samallaista, sill? eri osat ovat eri kynist? l?hteneet, mutta eip? edes ajatusten sopusointua voi aina saavuttaa. Sill? kuinka yht?l?inen kanta eri tutkijoilla onkin, katselevat he kumminkin asioita eri silmill? ja kullakin on siin? omat yksityiset tapansa. Niin, t?m? t?ydellinen yhten?isyys, mit? tulee historian puolueettomasti yhteensovitettuihin kohtiin, on sit? mahdottomampi saavuttaa, mit? selvemp?? se on, yhten?inen perustus ei ole mik??n kaava, vaan tutkimistapa, jota jokainen itsen?isesti k?ytt??.

Me teoksen toimittajat toivomme saavamme n?m?t haitat mahdollisimman pieniksi jakamalla sis?llyksen niin, ett? sek? toistamisia ett? aukkoja niin tarkkaan kuin suinkin voitaisiin v?ltt??; jokaisella tekij?ll? on n?et ollut erityinen yhdenjaksoinen osa teht?v?n??n.

Koko teos on nyt jaettu nelj??n nidokseen. Toinen k?sitt?? ajan 1789-1848, kolmas taasen saksalaisen sosialidemokratian historian, jonka on kirjottanut Fr. Mehring, ja vihdoin nelj?s sosialismin historian muissa maissa vuodesta 1848 aina meid?n p?iviimme.

Suuri on se teht?v?, jonka olemme ottaneet suorittaaksemme, mutta me toivomme, ett? siin? kuitenkin onnistumme. Me olemme koettaneet saada kansainv?lisen sosialidemokratian luotettavia ja kelvollisia kirjallisuuden edustajia yrityst?mme avustamaan, ja heid?n avullaan luulemme, vaikka aine onkin n?in tavattoman laaja, siin? p??sev?mme onnelliseen loppuun. Ainoa ehto ty?n onnistumiseksi on, ett? sen tekev?t henkil?t, jotka tuntevat perinpohjin aineensa ja joilla on sek? halua ett? rakkautta ty?h?ns?. T?llaista ohjetta olemme k?ytt?neetkin. Jokainen t?ss? yrityksess? ty?skentelij? kirjottaa historiaan sellaisia kappaleita, joihin h?n erityisien tutkimuksien kautta on syventynyt ja innostunut. Jokainen koettaa parastaan. Jos teos her?tt?? lukijoissaan yht? paljon vieh?tyst? aineeseen kuin tekij?iss??n, niin on sen menestyminen varma.

Lontoossa ja Stuttgartissa helmikuulla 1895.

Johdanto.

Uudemmalla, kansainv?lisell? sosialidemokratialla on historiallisesti kaksi juurta. Molemmat kasvavat samasta maaper?st?, siit? jonka muodostaa nykyinen talous- ja tuotantoj?rjestelm?. Molemmilla on sama p??m??r? -- tehd? loppu niist? sanomattomista k?rsimyksist?, joihin yhteiskuntamme sy?ksee niin monet j?senist??n ja ennen kaikkea heikoimmat niist?, omaisuudettomat. Ja molemmat tahtovat saavuttaa tarkotuksensa poistamalla t?m?n tuotantoj?rjestelm?n, nykyisen omaisuusjaon. Mutta molemmat ovat kuitenkin olemukseltaan aivan erilaisia.

Utopismi sai alkunsa korkeasti sivistyneist? miehist?, jotka eiv?t olleet sidottuina niiden luokkien harrastuksiin, joista he olivat l?hteneet. Tasa-arvokommunismi on raakaa ja suorasukuista; yhteiskunnallinen ymm?rrys, huolettomat ajatukset ja tunteet eiv?t sit? luoneet, ei, vaan pakottava aineellinen h?t?, taistelu luokkaetujen puolesta.

Jotta t?ydellisesti k?sitt?isi uudemman sosialismin synnyn, on v?ltt?m?t?nt? ottaa l?hemm?n tarkastuksen esineeksi sen edell?k?vij?itten joukosta ne, jotka ovat huomattavasti vaikuttaneet siihen -- s.o., kuten juuri olemme sanoneet platonilainen ja kristillinen kommunismi.

Mutta my?skin toisesta t?rke?mm?st? syyst? t?ytyy meid?n tutkia niit? l?hemmin: Ei voi saada t?ytt? selvyytt? jonkun ilmi?n erityisesti huomattavista piirteist? muulla tavalla kuin vertaamalla sit? toisiin samantapaisiin. Sellaisia vertailuja on useinkin toimitettu kommunismin eri muotojen v?lill?, vaikka tarkotus on ollutkin enimm?kseen suorastaan vastakkainen; ei ole koetettu edist??, vaan pikemmin h?mment??, mik? on uudemmalle sosialismille ominaista, sen luonteeseen kuuluvaa. Arvostellaan eri kommunismilajit saman kaavan mukaan, ja se mik? koskee yht? saa koskea kaikkia erotuksetta. T?m? menettelytapa on eritt?in mukava, sill? kaikkien kommunismilajien yhteiset piirteet ovat tavallisesti heti pinnalla havaittavissa. Mutta siksi onkin sosialidemokratian vastustajilla sitte niin paljo moittimista, sill? t?ll? tavalla saavat he syyt? sanoa kaiken onnettomuuden, mik? on kohdannut menneiden aikojen kommunisteja, olevan my?skin luonnollisena seurauksena nykyisen sosialismin pyrkimyksist?.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!