: Mahtran sota by Vilde Eduard Rainio Lilli Translator - Historical fiction; Estonian fiction Translations into Finnish; Peasant uprisings Estonia Fiction

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

muutakin ominaisuutta, joita siihen aikaan viel? v?hemmin suvaittiin kuin nyky??n ja jotka sy?ksiv?t molemmat yh? uusiin onnettomuuksiin. N?m? rikkaruohot olivat: itsep?inen oikeutensa puolustaminen, kun he tiesiv?t itselleen v??ryytt? teht?v?n ja vastustamaton halu sattuvalla tavalla puheessaan toista loukata ja haavottaa. He eiv?t kumpikaan voineet pid?tt?? tai niell? ter?vi? pilkka- ja pistosanoja. Selv?? on, ett? tuollaiset uppiniskaiset eiv?t ymm?rt?neet kyllin ry?mi?, notkistaa selk?? ja pyyt?? anteeksi. Ja sekin oli heid?n onnettomuutensa.

N?ht?v?sti ei V?llam?en Reinollakaan olisi ollut pakko kuolla, jos h?n toisena p?iv?n? ?isen riidan j?lkeen olisi mennyt moisioon, langennut paronin eteen polvilleen ja pyyt?nyt rikostansa anteeksi. H?n olisi my?s voinut vannoa, ett? h?n oli vain aikonut ly?d? herran hevosia taikka pahimmassa tapauksessa h?nen kuskariaan. Paroni ei olisi h?nt? saattanut haagioikeuteen, vaan olisi h?nelle moision tallissa antanut puolta pienemm?n rangaistuksen. Tai jos h?n olisi asian oikeuteenkin vienyt, olisi h?n kannekirjassa voinut lievent?? rangaistusta.

Mutta mit? tekee V?llam?en Rein? Tyhmyyden, joka h?nelt? vie hengen. H?net kutsutaan moisioon. Paroni tahtoo saada tiet??, oliko se todellakin V?llam?en Rein, joka h?nelle eilen illalla pani vastaan ja h?nt? l?i. Kuski saattoi pime?ss? erehty?.

Reinon silm? on melkein kiinni turvonnut, herran poskella h?n huomaa pienen punaisen naarmun. Niinpian kun herra huomaa Reinon silm?n, tiet?? h?n, ett? h?nell? on k?siss??n todellinen syynalainen.

"Vai olet sin? se eilinen tierosvo"; alkaa h?n s?tti?. Rein vastaa:

"En min? ole, kunnioitettava herra paroni!"

"?l? valehtele, lurjus! Osottaahan silm?sikin, ett? olet."

"Minun silm?ni n?ytt??, ett? itse olin ry?v?rin k?siss?!"

Rein raukka! Oliko sinun tarvis sit? sanoa? Etk? voinut kielt?si hillit? ja niell? tuollaisen vastauksen?

Miehen kohtalo on ratkaistu. Sidotuin k?sin vied??n h?n oikeuteen ja siell? m??r?t??n kahdeksankymment? punaista pyk?l?? h?nen kuudenkymmenen vuotiselle syntiselle sel?lleen. -- -- --

Rein k?y kovin kipe?ksi, toipuu v?h?n jonkun ajan per?st?, mutta k?y kuitenkin v?hitellen huonommaksi, kunnes vuoden per?st? heitt?? henkens?. -- -- --

Vahinko, ett? kuolinhetkell? harvoin on ihmisill? aikaa antaa hyvi? opetuksia. Niin k?y enimm?sti vain kuvatuissa kertomuksissa. V?llam?en Reinollakaan ei ollut siihen voimia. Viikatemies kiiruhti. Ja kuitenkin olisi tuo opetus ollut niin tarpeellinen. H?nen olisi pit?nyt sanoa pojallensa: "K?yrist? selk??si, hillitse kielt?si, lepy v??ryyteen, kun sulia on tekemist? voimallisten kanssa. Vihastua voit ainoastaan vertaisillesi." -- Mutta Rein ei puhunut noin, vaan kun h?nen sammuva silm?ns? sattui poikaan, kuiskasi h?n viel?: "Poika, he ottivat minulta hengen!"

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!