: Ylösnousemus II by Tolstoy Leo Graf J Rnefelt Arvid Translator - Atonement Fiction; Russia Social conditions 1801-1917 Fiction; Aristocracy (Social class) Russia Fiction; Prostitutes Russia Fiction; Trials (Murder) Russia Fiction; Change Religious aspects

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

YL?SNOUSEMUS II

Kirj.

Leo Tolstoi

Tekij?n luvalla suomentanut Arvid J?rnefelt

Kahden viikon kuluttua saattoi asia tulla esitellyksi senaatissa ja t?ksi ajaksi aikoi Nehljudof matkustaa Pietariin. Ellei olisi menestyst? senaatissa, j?tt?isi h?n anomuksen Keisarilliselle Majesteetille, kuten asianajaja oli neuvonut. Siin? tapauksessa ettei nyt valitus tulisi otetuksi huomioon, mihin asianajajan mielest? oli valmistuminen, koska kassatsiooniaiheet olivat hyvin heikot, saattoi se pakkoty?h?n tuomittujen joukko, johon Maslova kuului, tulla l?hetett?v?ksi kes?kuun ensi p?ivin?. Valmistuakseen seuraamaan Maslovaa Siperiaan,--ja sen oli Nehljudof lujasti p??tt?nyt tehd?,--piti nyt ensin matkustaa maatiloille ja j?rjest?? siell? asiansa.

Ensiksikin matkusti Nehljudof Kusminskin suurelle maatilalle, joka oli l?himp?n?, mustanmullan vy?hykkeess?, ja josta oli p??tulot. H?n oli asunut t?ll? maatilalla lapsuudessaan ja nuoruudessaan, oleskeli siell? kaksi kertaa t?ysik?isen?kin, ja oli kerran ?idin pyynn?st? saattamassa sinne saksalaista is?nn?itsij?? ja j?rjest?m?ss? t?m?n kanssa taloutta, niin ett? h?n jo kauvan sitten tunsi maatilan asiat ja talonpoikien suhteet konttoriin, s.o. tilanomistajaan. Talonpoikien suhteet tilanomistajaan olivat sit? laatua, ett? he olivat kokonaan riippuvaiset konttorista. Nehljudof tiesi t?st? jo ylioppilaana ollessaan, kun h?n kannatti ja levitteli Henry Georgen oppia, ja t?m?n opin vaikutuksesta oli antanut is?n-perint?ns? talonpojille. Sitten kuin h?n oli ollut sotapalveluksessa ja tottunut kuluttamaan noin 20 tuhatta ruplaa vuodessa, olivat tosin kaikki n?m?t h?nen tietonsa kadottaneet sitovan voimansa h?nen el?m??ns? n?hden, unohtuneet, eik? h?n koskaan en?? kysynyt itselt??n mist? nuo rahat tulivat, jotka ?iti h?nelle antoi, viel?p? koetti olla sit? ajattelematta. Mutta kun ?iti oli kuollut, kun perint? oli vastaanotettava ja omaisuuden hoitamiskysymykset ratkaistavat, syntyi h?nelle j?lleen kysymys h?nen suhteistaan maanomistukseen. Noin kuukautta ennen olisi Nehljudof viel? sanonut itselleen, ettei h?n pysty muuttamaan olevia oloja, etteih?n h?n itse hallitse maatilaa,--ja olisi enemm?n tai v?hemm?n rauhoittunut, kun asui kaukana paikalta ja sai vaan sielt? rahoja. Mutta nyt, vaikka oli hankkeissa Siperian matka ja vaikka h?n arvattavasti tulisi joutumaan monimutkaisiin ja vaikeisiin suhteisiin vankilamaailman kanssa ja h?nen yhteiskunnallinen asemansa ja eritt?inkin rahansa olisivat kyll?kin olleet tarpeen, h?n kuitenkin p??tti ettei h?n en?? j?tt?isi asiaa entiselleen, vaan tekisi, vaikkapa omaksi vahingokseenkin, siin? muutoksen. T?ss? tarkoituksessa h?n p??tti olla pit?m?tt? maatansa omassa viljelyksess?, ja j?tt?? se halvasta hinnasta talonpoikien haltuun, tehd? heille mahdolliseksi p??st? riippumattomiksi maanomistajasta. Ei mennyt Nehljudofin huomion ohitse, vertaillessaan maanomistajan asemaa maaorjain is?nt??n, ett? maan antaminen talonpoikien haltuun maan viljelemisen sijaan palkkalaisten avulla oli jotenkin samaa kuin orjien siirt?minen p?iv?t?ist? rahaverolle. T?m? ei ollutkaan mik??n kysymyksen ratkaisu, vaan oli ainoastaan askel sen ratkaisemista kohden: se oli ainoastaan ylimeno raa'asta v?hemm?n raakaan v?kivallan muotoon. N?in h?n siis aikoikin menetell?.

Nehljudof saapui Kusminskiin keskip?iv?n tienoissa. Kaikessa kohden koettaen saattaa el?m?ns? yksinkertaisemmaksi h?n ei s?hk?itt?nyt tulostansa, vaan otti tavalliset nelipy?r?iset kyytirattaat parihevosilla kestikievarista. Kyytiimiehen? oli nuori poika, yll??n neliniitinen kauhtana, joka oli vy?tetty poimujen mukaan vy?t?ryksi? alempaa. Se istui kyytimiehen tavoin kuskipukilla syrjitt?in ja puheli sit? mieluummin herran kanssa, kun heid?n puhuessaan vikaper?, ontuva, valkoinen aisahevonen ja sivulle valjastettu kuihtunut hevoskaakki saivat k?vell?, mihin ne aina olivat kovin halukkaat.

Kyytimies kertoi Kusminskin is?nn?itsij?st?, tiet?m?tt? kuljettavansa is?nt?? itse?. Nehljudof tahallaan oli sanomatta h?nelle.

--Kyll? on fiini saksalainen,--puhui kaupungissa asunut ja romaania lukenut kyytimies puolittain k??ntyen kyyditt?v?n puoleen ja nappaisten pitk?? niskaansa vuoroin ylh??lt? ja vuoroin alhaalta:--ajelee voikkoskolmikolla, ja annas kun p??see em?ntineen tielle, niin koetappas kelvata h?nelle! Talvella joulun aikaan tuotettiin suureen taloon kuusi, min?kin olin vieraita tuomassa: s?hk?valon kanssa; se se vasta korea oli. Semmoista ei maalla n?e! Paljon se on rahoja kokoon haalinut! Mik?s h?nen on, kun on herrana talossa. Sanotaan h?nen ostaneen hyv?n talon.

Nehljudof luuli jo olleensa kokonaan v?li?pit?m?t?n siit? kuinka saksalainen hoitaa ja k?ytt?? hyv?ksens? h?nen tilustansa. Mutta pitk?ruumiisen kyytipojan kertomus oli h?nelle vastenmielinen. H?n ihaili kaunista p?iv??, sakeita, pimenevi? pilvi?, jotka joskus peittiv?t auringon, toukoja kohoilevine kiuruinensa, vihert?m??n alkavia metsi?, niittyj?, joille oli jo laskettu hevoset ja karjat, ja peltoja kynt?jinens?,--mutta kuinka ollakaan, h?nest? vaan yh? tuntui, ett? jokin painosti mielt?, ja kun h?n kysyi itselt??n mit? se oli, niin muisti kyytimiehen kertomuksen saksalaisen is?nn?imisest? Kusminskissa. Tultuaan Kusminskiin ja ryhdytty??n asioihin Nehljudof unohti t?m?n tunteen.

Konttorikirjojen selaileminen ja keskustelut pehtorin kanssa, joka lapsekkaasti koetti tuoda esiin, kuinka edullista oli, ett? talonpojilla oli v?h?n maata ja ett? kartanon tilat piirittiv?t heid?n maitansa, vahvistivat Nehljudofia viel? enemm?n aikeissaan lopettaa oma maatalous ja antaa koko maa talonpojille. Konttorikirjoista ja pehtorin puheista h?n sai tiet??, ett?, kuten ennenkin, kaksi kolmannesta parasta kynt?maata viljeltiin omilla ty?voimilla ja uudenaikaisilla maanviljelyskoneilla, mutta j?lell? oleva kolmannes oli annettu talonpojille urakalla muokattavaksi viidest? ruplasta tes?ttin?lt? , s.o. viidest? ruplasta oli talonpojan kolmasti kynt?minen, kolmasti ?est?minen ja kylv?minen t?m? maa-ala, sitten niitt?minen vilja, paneminen lyhteisiin ja vieminen riiheen, s.o. suorittaminen ty?t, jotka vapaassa urakassa olisivat maksaneet v?hint?in kymmenen ruplaa tes?ttin?lt?. Talonpojat maksoivat ty?ll?ns? kaikesta, mit? konttorilta tarvitsivat, kalliimman hinnan mukaan. He tekiv?t ty?t? laitumen, polttopuun, perunanvarsien edest?, ja olivat kaikki velkaa konttorille. Niinp? takamaista, jotka annettiin talonpojille arennille, otettiin nelj? kertaa suurempi vuokramaksu kuin mink? niiden hinta olisi tuottanut korkona viiden prosentin mukaan.

Kaikesta t?st? Nehljudof oli jo ennenkin tiennyt, vaan nyt se oli kuitenkin h?nelle uutta, ja h?n vaan ihmetteli kuinka h?n ja kuinka kaikki h?nen asemassaan olevat ihmiset saattoivat olla n?kem?tt? t?mm?isten olojen kieroutta. Is?nn?itsij?n todistelemiset, ett?, maan siirt?misen kautta talonpojille, koko maanviljelyskalusto menisi hukkaan, koska siit? ei voisi saada nelj?tt?k??n osaa sen ostohinnasta, ett? talonpojat turmelisivat maan ja ett? Nehljudof yleens? tulisi paljon kadottamaan t?mm?isen siirt?misen kautta,--kaikki t?m? vaan vakuutti Nehljudofia siin?, ett? h?n menettelee oikein antaessaan maan talonpojille ja luopuessaan suuresta osasta tuloja. H?n p??tti panna asian toimeen heti, jo t?ll? k?ynnill??n. Kylvetyn viljan korjaaminen ja myyminen, maakaluston ja tarpeettomien rakennuksien myyminen, se kaikki oli is?nn?itsij?n teht?v? h?nen j?lkeens?. Mutta itse h?n nyt pyysi is?nn?itsij?? kutsumaan seuraavaksi p?iv?ksi talonpojat kokoon kolmesta kyl?st?, jotka olivat kartanon tilusten ymp?r?im?t, ilmoittaakseen n?ille aikomuksestansa ja sopiakseen hinnasta.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!