: Unelmiensa uhri: Romaani by Salmela Marja - Finnish fiction 20th century

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

UNELMIENSA UHRI

ROMAANI

Marja Salmela

Ensimm?isen kerran julkaissut Werner S?derstr?m Osakeyhti? 1902.

Kauan oli kes?? kaivattu, ja nyt vihdoinkin oli se tullut ?kki? kuin taikavoimalla. Sadetta saatiin ensin, l?mmint?, kes?ist? sadetta, sitten p?iv?npaistetta. Lehti puhkesi puihin, mehev?n? nousi vaalean vihert?v? nurmi, ja vedet v?lkkyiv?t kes?isen auringon valossa. Riemulla t?yttyi jokaisen rinta. Maamies hym?hteli tyytyv?isen? ty?ss??n, ja laiho pelloilla alkoi ylet? aivan silminn?ht?v?sti.

Oli ollut tavattoman helteinen p?iv?. Pahin paahde oli nyt mennyt ohi, mutta viel?kin paistoi p?iv? l?mpim?sti. Ilma oli tuoksua t?ynn?, ja k?ki kukkui kukkumistaan. Koivikosta kuului lehm?nkellojen kalke, ja pieni paimenpoika rallatteli tyytyv?isen? tiepuolessa valmistellen kaunista, kirjavaa pajukeppi?.

Aivan maantien varrella aidalla, joka erotti koivikkomets?n valtamaantiest?, istui toinen pieni poika kimppunen kuusenoksia olallaan. H?nell? oli p??ll??n ruskea pumpulinuttu, repaleiset, viile?t kes?housut ja p??ss? leve?lierinen, vanha olkilakki, josta koristenauha n?ht?v?sti oli pois ratkottu. H?nen jalkansa olivat paljaat ja p?ivettyneet. Hajas??rin istui h?n, selk? kenossa aidanseiv?st? vastaan, tyytyv?isen? lev?ten ja nauttien olostansa. Aivan l?hell? paikkaa, miss? h?n istui, n?kyi punaiseksi maalattu portti, joka maantielt? johti kauniille syrj?tielle. K?yt?v? pujottelihe kauniisti kierrellen l?pi koivikon, seurasi ensin tasaista maata, painui sitten notkoa kohden ja alkoi vihdoin talolle tullessaan ylet? vastam?eksi.

Poikanen oli nyt lev?nnyt tarpeeksensa. Huolettomasti heitti h?n toisen s??rens? maantienpuoleiselta aidansivulta toiselle, hyp?hti maahan ja alkoi nelist?? talolle p?in. Perille tultuaan h?n toimessaan levitteli havut p??k?yt?v?n portaitten edustalle, k??ntyi sitten ky?kinpuolelle ja pisti t??ll? iloisesti lauluksi.

>>Hyv?, ett? jouduit>>, huomautti ky?kkipiika, joka l?heisyydess? kiilloitteli kuparikattiloita. >>Ruustinna aavistaa vieraita.>>

>>Kaikki kunnossa>>, vastasi poika reippaasti, tehden kunniaa.

>>Kunpa olisi meill?kin noin iloiset p?iv?t. Kelpaisipa olla!>>

Poikanen oli hyp?nnyt hajas??rin ratsastamaan portaitten l?heisyydess? seisovan vesitynn?rin selk??n ja soitteli nyt iloisesti tynn?rin kumahtelevaa kantta. >>Paljon on mulla tavaraa, eik? totta? Yht? paljon kuin p??skysill? tuolla katonr?yst??ll?. Tekisik? mielenne vaihtaa, Miina?>>

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!