: Soitto on suruista tehty Historiallisia runoelmia: I. Pilatus. II. Piispa Tuomas. by M Kinen Antti - Poetry

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

"Soitto on suruista tehty".

Historiallisia runoelmia:

Kirjoittanut Aliqvis.

Ensimm?isen kerran julkaistu 1902.

"Soitto on suruista tehty".

Soitto on suruista tehty, Laulu tuskista ta'ottu -- Siksi soitto on tulinen, Ter?p?iset sen vasamat, Nuolet kaikki k?yty?ns? Tuntehitten polttavassa Ahjoss' aina hehkuvassa, Sitten sielt? siirrettyn? Tuonen kylmihin vesihin, J?iss? k?rki karaistuna.

PILATUS.

HISTORIALLINEN RUNOELMA.

PILATUS :

Oi, Jupiter, ja koston jumalat, Joill' asehina s?ihkysalamat Sy?stess? sielut rikollisien Tartaron ikuisehen tulehen! T??ll' olin virvoitusta toivonut, Miss' elon tuli l?hes sammunut: Vilu on luonnon povi luminen; Hallaa halaten kuoli kukkanen. Voi, turhaa! Kallio t?? kaljup?? Taas sieluhuni tulta viritt??, Tuskien tulta ikipolttavaa, Jott' ei voi valtameri sammuttaa. Siin? se on taas sama Golgatha, Jot' olen kauhistunut vuosia! Voi, eik? p?iv?ks'k??n sen kirous Minulta poistu -- kova kadotus! Turhaan ma Kaanaan j?tin meren taa: Sen kummut silmiss?ni haamottaa Miss' ik??n liikun, minne k??nn?hd?n, Golgathaa kaikkialla s?ik?hd?n. Voi, miksi tuomitsinkaan vanhurskaan, Pyhimm?n ihmisist? kuolemaan! Haa! Muistan katsehesi, Kuningas Totuuden maasta tullut, armias Kaikille, hell?, n?yr?, k?rsiv?, Kuitenkin jalo, uljas, ylev? Kuin jumalista joku tullunna Ihmiseks' oisi -- oi, ken katsoa Voi silmihisi -- taivas, puhtaus, Kuin Jupiterin pyh? leimaus Polttava tulikiivaudessaan, Niin oli katsehesi ainiaan Tutkiva syd?njuuriammekin, Vaikk' ihanasti s??lin kyynelin Katselit l?pi sielun syntien, Anteeksi annoit erehtyvillen. Kuitenkin, mik? kumma vavistus Niin v?r?hytti -- sielun kirkkaus Niin loisti otsallaan, kuin aurinko -- Ij?ti uusi silm?n nautinto -- Loistavi kirkkahinna, noustessaan Ylitse Vesuvion, hehkullaan Purpurahohtehesen l?ikkyv??n Verhoten maat ja meren siint?v??n Kylv?en kultaa aalto-aavikkoon, Yleten taivaan sinikuvukkoon, Jot' ihmis-silm' ei kest? katsoa -- Sokeaks' saisi uhkarohkea, Ken sit? tohtis' edes yritt?? -- Niin minun t?ytyi p??ni k??nn?lt??: Silm?in taivahissa silmiens? Huikenivat, eiv?t ennell?ns? En?? konsa voine parantua. -- -- Mutta kuka tuolla? Vanha tuttu.

KAIFAS :

-- -- -- -- -- --

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!