: Matkustus Argentinassa ja Uruguayssa Tietoja näiden la Platan tasavaltain oloista by Donner Arno - Argentina; Uruguay

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

MATKUSTUS ARGENTIINASSA JA URUGUAYSSA

Tietoja n?iden La Platan tasavaltojen oloista

Kokoelleet

ARNO JA OSSI DONNER

Helsingiss? 1891, K. E. Holm'in kustannuksella.

ESIPUHE.

Syd?ny?n aikana Syyskuun 19 p:n? 1888 menimme D?beln laivalle, alottaaksemme pitk?? matkaamme Etel?-Amerikkaan ja Yhdysvaltoihin. Oli ihana kuutamo-ilta. Helsinkimme n?ytti niin kauniilta, hiljaiselta ja rauhalliselta, levollisesti uinaillen t?ysikuun valossa. -- Tukholman ja G?teborgin kautta k?vi matka. Viimeksi mainitussa paikassa menimme jotenkin vanhalle ja likaiselle Vilson-h?yrylaivalle "Malm?" ja jatkoimme sill? matkaamme ulos Pohjanmerelle. Kahden p?iv?n matkustuksen per?st? saimme n?kyviin Flamborough Head'in, Hull'in pohjoispuolella, ja pari tuntia sen j?lkeen olimme Humber-joen suussa. Sitte purjehdittuamme viel? noin kolme tuntia pitkin rupaista Humber-jokea, saavuimme Hull'in edustalle, laskimme ankkurin ja tulimme maalle. Seuraavana aamuna, Syyskuun 28 p:n?, j?timme savuisen Hullin ja saapua hujahdimme 4 1/2 tunnissa Lontoosen. Kiidimme hurmaavaa vauhtia. Kaikkialla oli hirve?sti savua, joka peitti kaikki et??mp?n? olevat esineet ja supisti n?k?alan. Savua, savua, savua joka taholla! Lontoossa pys?hdyimme muutamiksi p?iviksi, k?vimme museoissa, taulukallereissa y.m. joskus harrastuksesta, toisinaan velvollisuuden tunteesta. Kuuluuhan asiaan suuressa kaupungissa katsoa "katsottavinta", ainakin sit?, mill? on kaksi tahi kolme t?hte? Baedekeriss?. Er??n? p?iv?n?, kun sumu verhosi Lontoota niin sakeana, ett? kaasun t?ytyi olla sytytettyn? viel? puolenp?iv?nkin aikana, nousimme j?lleen junaan, ja silloin mentiin huimaavaa vauhtia, sill? kertaa l?nteen p?in. Muutaman tuntisen rautatie-matkustuksen j?lest?, jolla ajalla olimme menneet Severn'in pitk?n ja pime?n tunnelin l?pi, saavuimme Cardiff'iin, jossa astuimme ulos junasta. Cardiff on verrattomasti suurin hiilen ulosvientipaikka Englannissa ja siis my?skin koko maailmassa. Pitkiss? riveiss? oli siin? h?yry- ja purjelaivoja, kaikki lastaten "mustia timantteja". H?yryveturit liikkuivat ?hkien edes ja takaisin rannoilla ja varvien v?liss? vet?en per?ss??n hiilivaunujonoa, hinaajalaivat siirteliv?t laivoja paikasta toiseen, ulos ja sis??n; joka paikassa on eloa ja kuumeentapaista liikett?. Siin? tapasimme laivamme, joka oli tuleva olemaan meid?n kotinamme monena seuraavana kuukautena, joka oli viev? meid?t toiseen maanosaan, toiseen maahan, tuhannen penikulmaa t??lt?. Se oli fregatti "Vanadis", Pietarsaaresta kotoisin, lastattuna ja valmiina ensimm?isell? sopivalla tuulella l?htem??n pitk?lle matkalleen merten ylitse. Eriskummallisilla tunteilla astuu laivaan, alkaakseen pitk?? matkaa. Eip? tied? kuinka pitk? aika tulee kulumaan, ennenkuin taas saa astua maalle, vaan viikoiksi ja kuukausiksi saa varustautua olemaan eroitettuna kaiken muun maailman yhteydest?, paitsi itsens? ja niiden, jotka laivalla ovat. Mimmoiseksi saattanee matka tulla? Nopea ja onnellinen, vaiko myrskyinen ja vaikea? Vaan sit? ei nyt ole aikaa mietiskell?. Hinaajalaiva on valjastettu ja vet?? meit? vauhdilla ulos Cardiff Bute Dock'ista ahtaan varvin portin l?pi sataman suun edustalle tuonne pime??n iltaan. V?hitellen katoavat kaupungista n?kyv?t valot, yksi ja toinen majakka viel? n?kyy, mutta pian sammuvat nekin, ja raisun vihurin puhaltaessa laskemme Bristolin kanavaa Atlantille. -- Atlantti! muutamia vuosia on vierinyt siit?, kun viimeksi n?imme sinua. Ne eiv?t ole menneet meihin vaikuttamatta, mutta sin? olet nyt sama kuin silloinkin; sama kuin Columbus'en aikana ja sama aina vuosisadat t?m?n j?lkeen. Aina yht? hurmaava hymyilless?si, kuin hirvitt?v? vihassasi.

Oli ilta Lokakuun 6 p:n?, kun purjehdimme Cardiffista. Heti seuraavana aamuna saimme tuntea merimatkan vastenmielisyytt? siin?, ett? laiva vaarui kovasti, synnytt?en meritautia. Meid?n t?ytyi pysy? koko p?iv? sis?ll? kojuissamme. Kuitenkin hyv?ll? tahdolla taistellen pahaa vastaan p??simme pian taas entiseen kuntoon, ja kun parin p?iv?n kuluttua saimme paremman s??n, unhotimme mielipahan ja nautimme sit? l?mmint? ja p?iv?npaisteista ilmaa, jonka olimme saaneet Englannin kylmyyden ja kolkkouden sijaan. Kumminkin on tuskin mit??n vaihettelevampaa, kuin matkustus purjelaivalla. Juuri kun n?ytt?? ment?v?n oikein reippaasti eteenp?in, kun tuuli on parhaaksi vinha ja vet?v?, meri raitis, ja kaikki k?y tahdon mukaan, niin esiintyy v?liin jotakin odottamatonta, joka kerrassaan muuttaa asiain tilan. Niinp? nytkin. Viikon purjehdittuamme taukosi Lissabonin yl?puolella vet?v? tuuli ja sitte seurasi oikullisia tuulahduksia sek? vihdoin tyvent?. Muuttuipa mielialakin. Entinen hyv? mieli, joka syntyi ripe?st? vauhdista, selke?st? ilmasta, auringon paisteesta ja vaahtoavista sinisist? laineista, muuttui nyre?ksi alakuloisuudeksi. Purjeet retkottelevat mastoja ja k?ysi? vasten, aurinko paistaa kuumasti ilman raikasta vilppautta, synnytt?en painustavan kuumuuden ja torroksissa olon. Tuntee itsens? niin raskaaksi ja veltoksi, laiskaksi liikkumaan enemm?n kuin mit? v?ltt?m?tt?m?sti tarvitsee; tuskin jaksaa lukeakaan. Kun ei vain olisi niin kuuma! Y?t p?iv?t kest?? sama hikisauna. Niin liukuilimme v?hitellen edelleen etel??np?in Madeiran ja Kanarian saarien ohitse, kunnes vihdoin saavutimme pasaadituulen. Sep? oli iloinen p?iv?. Eteenp?in taasen hyv?? vauhtia, oikein tunsi virkoavansa uuteen eloon. J?lleen valkovaahtoisia aaltoja, kaikki purjeet lev?ll??n ja vauhti hyv?. P?iv?ntasaajan l?heisyydess?, miss? koillinen pasaadi loppuu ja ennenkuin kaakkoinen alkaa, tapaa tavallisesti tyvenen vy?n, s.o. seudun, jossa on heikot, vaihtelevat tuulet. Kuitenkin tapahtuu joskus, ett? pasaadituuli sadekuuron mukaan k??ntyy koillisesta kaakkoiseen. T?ytyyk? meid?n kauankin viipy? aloillamme tyveness?, vai kohtaako meit? onni? Se kysymys esiintyi meille sit? j?nnitt?v?mp?n?, kuta l?hemm?ksi arveluttavaa valtamerta saavuimme. Meill? oli onni. Muutamia asteita pohjoisleveytt? k??ntyi tuuli ?killisesti sadekuuron vaikutuksesta koillisesta kaakkoon ja niin saimme kaakkois-pasaadituulen. Mentiin j?lleen eteenp?in, raakapurjeet k??nnettyin? tuimalle laitatuulelle. Marraskuun 8 p:?n illalla olimme p?iv?ntasaajalla. Muutamia p?ivi? aikaisemmin oli pohjant?hti kadonnut pohjoisen n?k?piirin sumuihin, kuten vanha tuttavamme Otavakin. Etel?isen taivaan t?hdet nousivat y? y?lt? yh? korkeammalle. Tuolla heloittaa Canopust?hti yksin?isess? loistossaan, tuolla on iso ja pieni pilvi, vaaleita pilkkuja pime?ll? taivaalla ja viimein nousee my?skin Etel?n risti n?k?piiriin. Olimme odottaneet saavamme n?hd? tavattoman kauniin t?htisiker?n, vaan petyimmep?, kuten tavallisesti, milloin itsellemme kuvailemme semmoista, jota emme ole koskaan n?hneet. Se ei ollenkaan ansaitse mainettansa, Ristin t?hdet ovat ylip??t??n pienemm?t kuin otavan, ja p??lliseksi se on aivan vino.

Er??n? pime?n? iltana, Marraskuun 23:na p:n?, Rion kohdalla, kun kuljimme t?ysin purjein jotenkin heikolla tuulella, huomasimme edess?p?in rankan sadekuuron. Tuskin kerkesimme laivan kannelle kun se jo oli saavuttanut meid?t. Olipa se ankara puuska! Purjeet liepehtim??n, komennushuutoja, juoksua edestakaisin, jalusten j?nnityst?, purjeiden kokoon k??rimist?, huutoa ja kiljumista. Tuuli parkui vinhasti taklauksissa ja k?ysiss?, sade valui virtanaan, aallot s?h?hteliv?t ja nousivat yh? korkeammiksi. Parin tunnin kuluttua oli meill? melkein kaikki purjeet alas otettuina ja levollisesti saatoimme vartoa tuulen tyyntymist?. Aamupuolella se tyyntyikin, mutta silloin olikin meid?n hyv? pasaadimme loppunut. Ankara maininki oli kaikki, mit? meill? vihurinpuuskasta en?? oli j?lell? seuraavana p?iv?n?, muuten p?iv?npaistetta, kirkas, sininen taivas, mutta pahaksi onneksi -- tyynt?.

Viel? pari viikkoa kest?neen risteilyksen per?st?, vastahakoisten olojen, enimmiten heikkojen ja vaihtelevien tuulten vallitessa, kuului vihdoinkin odotettu huuto: "maata n?kyviss?". Niin, se todellakin oli manner. Matala, hietainen rannikko n?kyi edest?p?in oikealta selviten yh? selvemm?ksi, kuta l?hemm?ksi sit? tulimme. Siten purjehdimme koko p?iv?n, Uruguayn etel?rannikko n?kyviss?, La Plata-joen suulle. Illalla ankkuroimme Montevideon majakkain n?kyviss?. Seuraavana aamuna, Joulukuun 5 p:n?, n?kyi et??lt? kaupungista kirkontornit ja huoneet, laivat sataman suulla, ja kaikkein takamaisimpana El Cerro, vuori, jonka mukaan Montevideo on saanut nimens?. Ankkuri nostettiin ja hyv?ll? vauhdilla purjehdimme p??m??r??mme kohti. Pari tuntia sen j?lkeen ankkuroitsimme j?lleen, sill? kertaa kuitenkin muitten laivojen keskelle, ja niin oli purjehduksemme siksi kerraksi p??ttynyt. Kahden kuukauden purjehdusajan j?lkeen valtamerell? saavuimme ensimm?iselle asemalle pitk?ll? matkallamme. --

On luonnollista, ett? kuta suuremmaksi liikav?est? ja siit? syntynyt ty?n puute on Euroopassa tullut, sit? suurempia t?ytyy olla niiden siirtolaislaumojen, jotka vuosittain hakevat itselleen uutta ty?alaa ja uutta is?nmaata Euroopan ulkopuolella. Jo vuosikymmeni? on eurooppalaisia laumoittain virrannut Yhdysvaltoihin, hankkiakseen siell? toimeentulon, mink? oma maa on heilt? kielt?nyt. Sitte kuin siell?kin on ty?npuute alkanut tuntua, ovat nuo aina lis??ntyv?t siirtolaisparvet olleet pakoitetut siirtym??n toisille ty?markkinoille. Vuosi vuodelta on siit? syyst? siirtolaisuus Euroopasta La Plataan ollut kasvamassa, kunnes viimeisin? vuosina ihmisi? on muuttanut suurempi m??r? n?ihin maihin, kuin Yhdysvaltoihin. Uusien voimain runsas maahan-virtaaminen on her?tt?nyt eloon ennen aavistamatonta toimeliaisuutta La Platan rannikoilla, ja muutamissa vuosissa ovat nuoret La Platan tasavallat kohonneet entisest? kokonaan syrj?isest? asemastansa niiden maiden arvoisiksi, joilla on oikeus vaatia sivistyneen maailman huomiota.

Moniviikkoisen siell? olomme ajalla, jolloin my?skin k?vimme Buenos-Ayres'issa, koetimme niin paljon kuin mahdollista oppia tuntemaan n?it? kaukaisia maita. Seuraavassa on koetettu esitt?? tutkimuksiemme tulokset Argentinan ja Uruguayn luonnosta, kansasta, el?m?noloista ja muista suhteista.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!