: Briefe Schillers und Goethes an A. W. Schlegel Aus den Jahren 1795 bis 1801 und 1797 bis 1824 nebst einem Briefe Schlegels an Schiller by Goethe Johann Wolfgang Von Schiller Friedrich Schlegel August Wilhelm Von Contributor - Goethe Johann Wolfgang von 17

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

J??K?RIN MUISTELMIA

Kirj.

Jalmari Kara

Helsingiss?, Kustannusosakeyhti? Kirja, 1918.

Osakeyhti? Kuopion Uusi Kirjapaino.

SIS?LLYS:

Esipuhe.

ESIPUHE.

Miss? m??rin j??k?rit ovat ottaneet osaa taisteluun, joka nyt vihdoinkin on antanut maallemme kauan kaivatun vapauden, siit? on jokaisella niin kouraantuntuvia tekoja todisteena, ett? selitys olisi rajoittamista. Nyth?n kansa juhlii n?it? poikiaan. Se kantaa heit? k?sill??n, se osoittaa heille sit? kiitollisuutta, jota vapautettu tuntee vapauttajaansa kohtaan. Mutta t?n? kiihke?n? ja melskeisen? aikana tullaan kenties harvemmin ajatelleeksi, kuinka syv?lle j??k?rien vaikutus on ulottunut ja kuinka kaukaa se on raivannut tiet? kaikelle sille, mit? tuleman piti. Sill? juuri he ovat antaneet alkusys?yksen niille virtauksille, joiden tuloksena nykyinen vapaus on. Se itsen?isyyden ja irtip??semisen kaipuu, joka koko pitk?llisen orjuutemme ajan oli kytenyt mieliss?, se omilla jaloillaan seisomisen halu, joka jo varhain oli vienyt Anjalan miehet perikatoon, oli vuosien vieriess? v?hitellen hiljentynyt ja talttunut. Se oli painunut syv?lle syd?miin, joissa sen kulku kuului kuin talvisen virran kohina paksun j??kuoren alta. Ja t?m?n j??n ovat j??k?rit s?rkeneet, t?m?n lujan kuoren ovat he saaneet murtumaan. L?htiess??n "salaiselle matkalleen" he t?ll? ennenkuulumattomalla teolla, t?ll? "syv?ll? iskullaan" antoivat kansalaisilleen uutta rohkeutta ja uskoa. Moni, jonka tuttavan j?ljet tuisku vastik??n oli umpeen nietostanut, ik??nkuin her?si: Mit? olivat n?m? nuoret, mit? he ajattelivat, kuinka he uskalsivat? Elih?n totta tosiaan is?in henki viel?, olihan sit? muuallakin kuin liioittelevissa kirjoitelmissa! Syd?n ik??nkuin laajeni ja se, mik? oli ollut syvimm?lle k?tkettyn?, alkoi kuohua. Oli miehi?, jotka rohkenivat, miksei silloin jokainen? Jokaisella oli nyt tilaisuus tehd? jotakin... Ja ryskyen vapautui virta j??kahleistaan. Se alkoi kasvaa, tulvia. Se k?vi niin v?kev?ksi, ett? nekin suomalaiset, jotka olivat olleet ven?l?isess? sotav?ess?, huomasivat huudahtaa: "vihdoinkin on se hetki koittanut, jota me olemme vuosia valmistelleet." Se sy?ksyi uomastaan, levisi yli lakeuksien, mursi kaikki esteet ja vapautti maan. --

Ne vaiheet, jotka ovat olleet j??k?rien osana vieraalla maalla, ovat j??neet h?m?r??n, ja syyll? onkin sanottu j??k?rien edustavan Suomen nuoren armeijan romanttisinta osaa. Yh? viel?kin heist? tiedet??n verrattain v?h?n. Heid?n seikkailunsa ovat yh? er??nlaisen salaper?isen hunnun verhoamia. T?t? huntua yritt?? t?m? kirja omalla vaatimattomalla tavallaan kohottaa.

Viime syksyn? jouduin pitemm?n aikaa oleskelemaan yksiss? er??n j??k?rin kanssa, joka jo kauemmin oli komennettuna liikkunut Suomessa. T?m? hiljainen, vaitelias ylioppilas-nuorukainen, joka omista v?itteist??n huolimatta oli sek? Saksassa ett? kotimaassaan osoittautunut perin kunnolliseksi ja velvollisuutensa tuntevaksi mieheksi, oli sairauden takia jo viikkoja ollut pakoitettu pysym??n alallaan, ja aluksi luulin, ett? se alakuloisuus ja hillitty katkeruus, joka h?nelle oli niin ominaista, oli taudin aiheuttamaa. Pian kehittyi v?lillemme yst?vyys, jolleka vieraan maan yhteiset vaiheet tarjosivat luonnollisen perustan ja h?n kertoi minulle ainutlaatuisesta kohtalostaan: h?nen kaukaisten unelmiensa tytt? oli h?net pett?nyt kaikkein raskaimmalla tavalla. Sit? ennen olin jo kuullut er??n toisenkin j??k?rin osasta: h?nen kihlattu morsiamensa oli vanhempiensa painostuksesta pyyt?nyt eroa, sill? n?m? vanhemmat eiv?t voineet uskoa tytt?rens? tulevaisuutta sellaisen miehen k?siin, jonka t?ytyi k?yh?n? pakolaisena pahantekij?n tavoin kuljeskella ymp?ri. Suomen naisista oli muutenkin kerrottu niin paljon, ett? arvelin n?iden kohtalokkaiden tapausten kenties tarjoavan aiheen kaunokirjalliseen esitykseen. Kun siit? puhuin yst?v?lleni, antoi h?n minulle kirjan, jonka tihe?sti t?ytetyille sivuille h?n oli nyt j?lest?p?in piirrellyt vaiheensa, sek? sit?paitsi muisti vihkosen, joka oli mainitun tyt?n kirjoittama, ja pari omituista kirjett?. N?m? muistiinpanot olivat henkil?kohtaista laatua, sis?lt?en omituisia, surumielisyyteen helposti taipuvia haaveiluja, mutta todistivat samalla huumoria huomaavaa silm?? -- seikka, joka t?m?ntapaisille luonteille on niin ominainen. Ulkonaisia tapahtumia ne koskettelivat niin pintapuolisesti, ett? ainoastaan mukana-ollut saattoi kaikki k?sitt??, sensijaan -- ja tarvinneeko siit? huomauttaakaan -- oli niiss? tyt?ll? sangen keskeinen sija. H?n muisteli yh? tuota naista, huolimatta kaikesta, ja voin kyll? ymm?rt??, miss? m??rin tyt?n p?iv?kirjan intohimoiset sivut, jotka minulle, vieraalle, kuvastavat vain heikkoutta, olivat h?nt? liikuttaneet.

Mutta ne vapaammat virtaukset, jotka maassamme alkoivat p??st? valloilleen, saivat minut muuttamaan suunnitelmaani. Ky?sti Vilkuna oli teoksellaan Shpalernajasta osoittanut, kuinka pitk?lle jo saattoi menn?, ja tulin ajatelleeksi, ett? kirja, joka tarkemmin kuvailisi j??k?rien vaiheita, her?tt?isi totuudenmukaisuudellaan paljon suurempaa mielenkiintoa kuin romantisoitu esitys. Olin sanoakseni askel askeleelta kulkenut yst?v?ni rinnalla Saksassa, joten minun oli helppoa h?nen tekem??ns? runkoon liitt?? omia vaikutelmiani ja kokemuksiani. Kustantajan kanssa syntyi sopimus, kirjan piti ilmesty? kev??ll? ja min? ryhdyin sit? kirjoittamaan. Muutin paljon, syntyi monta uutta kertomusta, eik? teos nykyisess? muodossaan tarkalleen seuraa yst?v?ni muovailemaa pohjaa lukuunottamatta kuvauksia Annasta. Mutta minun t?ytyi turvautua yksinomaan muistiini, sill? olin tullut Suomeen olosuhteissa, joiden vallitessa ei k?ynyt ajatteleminenkaan mink??nlaisten muistiinpanojen mukaanottoa; kuitenkaan en tahallisesti ole miss??n poikennut totuudesta. Suurin osa on kirjoitettu jo ennen vapaustaistelua, monesti majatalojen p?ydill?, hermojen ollessa rasittuneina ja mielen tasapainoa vailla, loppu on syntynyt sodan vaikutusten viel? vereksin? ollessa.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!