: Stuifen: Historiallinen kertomus by Rack B A Suppanen Alma Translator - Historical fiction

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

Translator: A--a

STUIFEN

Historiallinen kertomus

Kirj.

B. A. RACK

Suomensi A--a.

Helsingiss? K. E. Holm'in kustantama. 1883.

Kun nykyaikana kulkee Ulmista rautatiet? my?ten Schwabin vuorten yli, levi?? Filsthaliin komea n?k?ala kaunisten, rehev?in kukkuloiden yli, joiden korkeammilta huipuilta joko vanha linnanraunio tahi p?iv?npaisteessa kimeltelev? valkoinen, pieni kirkontorni yst?v?llisesti tervehtii matkustajaa; ja kun katse, tarkasteltuaan sile?t? Hohenstaufenia, lent?? Staufeneckin ja Scharfensteinin kauneihin raunioihin ja viiv?ht?? vuosisata sitte salamaniskusta palaneessa Rechbergerin omassa Hohenrechbergin linnassa, josta kuuluisasta miehest? kuolematon schwabilainen runoilija Uhland lauloi, ett? h?n oli

-- -- uljas nuorukainen Kauhu kauppa-, matkamiesten --

V?ltt?m?tt?m?sti johtuu matkustajalle, kaikkea t?t? katsellessaan, mieleen, ett? tietysti t?ytyy tuosta vuorenhuipusta ja sen kolkosta tilasta olla olemassa jokin tarina. Ja niin onkin. -- Kun joku aika sitte matkustin jalkaisin noilla tavallaan klassillisilla seuduilla, kysyin sit? Hohenrechbergin pyhiinvaellus-kirkon vieress? asuvalta papilta, ja h?n kertoi yst?v?llisesti tarinan, joka monta miespolvea oli Hohenrechbergiss? s?ilynyt perint?n? papilta toiselle. H?n ilahutti minua niin suuresti sen kertomisella, ett? toivon sill? voivani yht? paljon ilahuttaa muitakin. Kerron sen siis semmoisena, kuin sen vanhalta herralta kuulin.

Stuifen ei ole aina ollut yht? paljas ja autio kuin nykyaikana; muinoin olivat sen rinteet vehreiden vainioiden ja tuuheiden hedelm?puiden peitt?min? niinkuin muutkin vuoret ymp?rill?, ja sen huipulla seisoi komea, monitorninen linna, Stuifenburg, ylh?isen ja rikkaan von Stuifenin kreivillisen suvun, herrojen von Rechbergin ja von Staufenin naapurien kehto. Vuonna 1189, suurimman Hohenstaufi-keisarin Fredrik Punaparran hallitusaikana, eli Stuifenburgissa vanha, kunnioitettava kreivi Ulrik ja h?nen poikansa Fredrik is?ns? rikkauden ja mahtavuuden ainoana perillisen?, kun el?m?n ja kuoleman Herra oli kerran katsova otolliseksi kutsua vanhan kreivin toiseen eloon.

Jo viisitoista vuotta sitte oli h?n kadottanut uskollisen puolisonsa ja viidest? pulskasta pojasta oli nelj? kaatunut Italiassa, joten h?nelle eloon oli j??nyt ainoastaan yksi, nuorin, joka h?nelle, t?lle el?m?ns? syyspuolelle joutuneelle ritarille, viel? oli syntynyt, vaikka h?n jo pelk?si j??v?ns? sukunsa viimeiseksi; ja t?m?n poikansa oli h?n, keisarillisen yst?v?ns? kunniaksi, nimitt?nyt Fredrikiksi. Kummako siis, ett? vanha herra rakasti kaunista nuorukaista enemm?n kuin mit??n muuta maailmassa ja ett? h?n huolellisesti suojeli h?nt? vaaroista ja taisteluista jotka kentiesi olisivat voineet vied? h?netkin uhrikseen. Sent?hden olivat nuoren kreivin varukset ja ritarillinen miekka viel? ihan k?ytt?m?tt?m?t, sill? h?n ei saanut edes ottaa osaa jotenkin lakkaamattomiin tappeluihin er?st? naapuriritaria vastaan, ja viel? v?hemmin salli kreivi Ulrik h?nen l?hte? Punaparran taisteluihin. Kahdekskymmen-vuotinen ukko ei ottanut kuullakseenkaan Fredrikin innokkaita rukouksia. "Stuifenit", vastasi h?n pojallensa, "ovat jo kylliksi vuodattaneet vert?ns? keisarin ja valtakunnan hyv?ksi; sinun velvollisuutesi on hoitaa sukuamme ja pit?? Stuifenin vanhaa, jaloa nime? elossa!"

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!