: Ο Πατούχας by Kondylakes Ioannes - Giakos Demetres

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

PIETARI SUURI, VEN?J?N ENSIMM?INEN KEISARI

Kirj.

Kaarle Olavi Lindeqvist

Helsingiss?, Kustannusosakeyhti? Otava, 1896.

SIS?LLYS:

Esipuhe.

Tarkotukseni on kertoa p??kohdat sen merkillisen hallitsijan el?m?st? ja toimesta, joka on nykyisen mahtavan Ven?j?n varsinainen luoja. H?nen nimens? liittyy l?heisesti meid?nkin maan vaiheisiin, sill? Pietari suuri on Suomen ensimm?inen ven?l?inen hallitsija; 8 vuoden kuluessa, n.s. ison vihan aikana, oli is?nmaamme h?nen vallassaan. Sen vuoksi h?n ansaitsee tulla tunnetuksi suomalaiselle yleis?lle, jota varten seuraava kertomus on aijottu. -- L?htein? olen etup??ss? k?ytt?nyt Alex. Brucknerin teosta "Peter der Grosse" sek? von der Br?ggenin "Wie Russland europ?isch wurde", mutta niiden ohessa useita muitakin teoksia.

Mahtavan aseman, joka Ven?j?n valtakunnalla nyky??n on, on se verrattain my?h??n saavuttanut. Viel? kaksi vuosisataa takaperin oli se sivistyneen maailman syrj?ss?; se oli melkein samanarvoinen kuin Kiinan tai Persian valtakunta meid?n aikanamme. Euroopan valtiollisissa oloissa ei Ven?j?n hallitsijalla ollut mit??n sanomista eik? h?nt? eurooppalaiseksi ruhtinaaksi luettukaan. Ven?j? oli aasialainen raakalaisvaltio, sen oloista ja tavoista ei tiedetty muuta paitsi mit? joku l?hettil?s, kauppamatkustaja tai seikkailija, joka siell? oli kulkenut, tiesi kertoa kotimaahansa palattuaan. T?ss? asemassa oli Ven?j? viime vuosisadan alkuun asti.

Ett? Ven?j? n?in syrj??n muusta Euroopasta oli joutunut, siihen vaikutti sen edelliset vaiheet. Luomme niihin lyhyen silm?yksen.

Rurikin seuraajat laajensivat valtaansa v?hitellen Volgan ja Uralin seuduille, Tonavaan ja Karpatheihin asti; mutta lujaa valtiota ei siit? viel? muodostunut. Siihen aikaan ei n?et tunnettu L?nsi-Euroopassakaan lujaa valtio-aatetta; ruhtinaat pitiv?t valtion maata yksityisomaisuutenaan; se jaettiin ja taas yhdistettiin sen mukaan kuin tahdottiin. L?nsi-Euroopassa jakoivat ruhtinaat maan vasalleillensa, josta muodostui l??nityslaitos; Ven?j?ll? taas ruhtinaat jakoivat maan poikiensa kesken. Varsinkin sen j?lkeen kuin suuriruhtinas Jaroslav v. 1054 oli jakanut valtakunnan viiden poikansa kesken, tuli hajanaisuus Ven?j?ll? suureksi; se jakaantui jakaantumistaan, kunnes vihdoin oli noin 70 ruhtinaskuntaa, Kiiovan suuriruhtinalla oli yliherruus, niinkuin l?nsimailla kuninkaalla vasallien yli; mutta riitoja, levottomuuksia, sis?llisi? sotia oli alituisesti. Ja n?ihin ruhtinasten sotiin katsuttiin vieraitakin kansoja apuun. Ainoa yhdysside, jospa heikkokin, joka kuitenkin aina oli olemassa, oli se, ett? kaikki ruhtinaat tiesiv?t kuuluvansa samaan sukuun.

Mutta t?ll? n.s. norrmannilaisella aikakaudella oli yhteys vilkas l?nsimaitten kanssa. Rurikin j?lkeenkin tuli yh?ti Skandinaviasta miehi? ruhtinasten palvelukseen. Kun Vladimir taisteli vallastaan, l?hti h?n sinne apua hankkimaan; Skandinaviasta kutsui Jaroslavkin apumiehi? 11:nen vuosisadan alussa. T?m? lienee kuitenkin ollut viimeinen kerta, Ruhtinaat olivat sukulaisuussuhteessa L?nsi-Euroopan hallitsijoiden kanssa. Niinp? suuriruhtinas Jaroslavin yksi tyt?r oli Ranskan kuninkaan Henrik I:sen puoliso, toinen tyt?r oli Norjan kuninkaan Harald H?rdr?den ja kolmas Unkarin kuninkaan Andreas II:sen puoliso. Saksan keisari Henrik IV:nen puoliso Agnes oli Ven?j?lt? kotosin. Ven?j?n ruhtinaat ottivat usein puolisoja itselleen joko It?-Roomasta tai Saksasta. Ven?j?n kaupungit olivat t?rkeit? Euroopan kaupalle. Novgorod oli jo aikaisin t?rke? kauppapaikka. Suomenlahdesta Nevajokea my?ten Laatokkaan ja sielt? Olhova-jokea pitkin Ilma-j?rvelle kulki Hansakauppiasten laivat. Smolenskin ja Tschernigovin kaupungit olivat yht? t?rkeit? kuin Saksan kaupungit. Kiiovan markkinoille saapui kauppiaita eri maista. Siell? oli saksalaisia, venetsialaisia, genualaisia ja norrmanneja; sinne saapui niinik??n tavaroineen turkkilaisia, arapialaisia ja juutalaisia kauppiaita. Ven?j?n kaupungit olivat kaupan v?litt?j?n? Id?n ja L?nnen v?lill?. Volga-virtaa pitkin kulki vanha kauppatie, jota my?ten Intian tavaroita kuljetettiin. Ven?j?lle tuli Kreikasta, Italiasta ja Saksasta k?sity?l?isi?, rakennusmestaria y.m. Kouluja perustettiin; ruhtinaat osottivat itse opinharrastusta. Sanalla sanoen, Ven?j?ll? oli alkamassa samallainen sek? henkinen ett? aineellinen el?m? kuin muuallakin Euroopassa. Mutta ennenkun se p??si tarpeeksi juurtumaan ja vakaantumaan, niin se katkesi ja tukehtui.

Katoolisen kirkon suojassa kehittyi l?nsimaiden sivistys keskiajalla. Rooma oli sen p??paikkana ja latinankieli sen v?litt?j? ja yll?pit?j?; kirkko se oli, joka liitti kansat yhteen. Ven?j? ei omistanut Rooman paavin oppia, sill? Vladimir suuri 10:nen vuosisadan lopulla, luopuessaan pakanuudesta, valitsi kreikan-katoolisen uskon. N?ihin aikoihin oli Rooman ja Konstantinoopelin patriarkat jo kauan olleet riitaisella kannalla ja pian molemmat kirkot n?enn?isestikin erosivat toisistaan . T?m?n johdosta Ven?j? jo vieraantui l?nsimaista. Latinankieli, sivistyksen v?likappale, oli siell? jotenkin tuntematon; Ven?j?n kirkossa tuli n.s. slavonian kieli k?yt?nt??n, se kun lainattiin Tonavan slaavilaisilta kansoilta, jossa se jo aikaisemmin oli muodostunut. L?nsimaiden tuoma sivistys j?i sen vuoksi Ven?j?lle vieraaksi; se ei tuntenut sen filosofiiaa, eik? taiteita; ristiretkien innostus ei ulottunut sinne, ritarisuuden her?tt?m? kunniantunto ei tullut kansan tapoja ja katsantotapaa jalostamaan niinkuin L?nsi-Euroopan kansoissa.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!