: Abbé Aubain and Mosaics by M Rim E Prosper Waller E M Emily Mary Translator - Short stories; French fiction Translations into English

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

Translator: Martti Wuori

Kirj.

Leo Tolstoi

Suom. Martti Wuori

WSOY, Porvoo, 1895.

Se tapahtui 70-luvulla, talvella, Nikolainp?iv?n j?lkeisen? p?iv?n?. Pit?j??ss? oli juhla ja kauppias Wasili Andrejitsh Brehunov, majatalon pit?j?, ei voinut olla poikessa, h?nen kun kirkonis?nt?n? piti olla kirkossa ja sitte kotona ottaa vastaan ja kestit? sukulaisia ja tuttavia. Mutta niin pian kuin viimeiset vieraat olivat l?hteneet pois, alkoi Wasili Andrejitsh heti hankkiutua matkalle naapuriin kartanon omistajan luo, jonka kanssa jo kauan oli er??st? mets?st? kauppaa hieronut. Wasili Andrejitsh teki kiirett?, ett'ei kaupungin kauppamiehet kerki?isi ennen h?nt? tehd? tuota edullista kauppaa. Nuori kartanon herra pyysi mets?st? kymmenen tuhatta ruplaa sen tautta vaan, ett? Wasili Andrejitsh tarjosi siit? seitsem?n. Mets?n oikeasta arvosta oli se kuitenkin ainoastaan kolmas osa, Wasili Andrejitsh olisi ehk? tinkinyt viel?kin enemm?n hinnasta, sill? mets? oli h?nen piiriss??n ja h?nen ja muiden maakauppiaitten kesken oli jo ammoin olemassa semmoinen j?rjestys, ett'ei toinen kauppias korottanut hintaa toisen piiriss?; mutta h?n tiesi, ett? muita mets?nostajia oli aikeessa menn? kauppaa hieromaan Gorjatshkinin mets?st?, ja h?n p??tti heti l?hte? ja lopettaa asia kartanon herran kanssa. Ja sen tautta h?n, niinpian kuin juhla oli ohi, otti arkustaan 700 ruplaa, lis?si niihin huostassaan olevia kirkon rahoja 2,300, jotta kaikkiaan oli 3,000 ruplaa, ja ne tarkkaan luettuaan ja pantuaan lompakkoon oli valmis l?htem??n.

Renki Nikita, ainoa Wasili Andrejitshin rengeist?, joka sin? p?iv?n? ei ollut humalassa, juoksi hevosta valjastamaan. Nikita sen tautta ei ollut humalassa sin? p?iv?n?, ett? h?n oli juoppo ja nyt paastosta asti, jota ennen oli viinaan menett?nyt sek? takkinsa ett? saappaansa, oli vannomalla p??tt?nyt olla juomatta eik? juonutkaan toista kuukautta. Sill?k??n kertaa h?n ei juonut, vaikka juhlan ensimm?isin? p?ivin? viljanaan vuotava viina siihen h?nt? kovasti viettelikin.

Nikita oli viidenkymmenen vanha mies, naapurikyl?st? kotoisin. H?n ei ollut oma is?nt?ns?, niinkuin h?nest? sanottiin, vaan suurimman osan el?m?st??n h?n oli ollut palveluksessa muilla. Joka paikassa pidettiin h?nt? arvossa h?nen ty?teli?isyytens?, sukkeluutensa ja voimansa t?hden, p??asiallisesti kuitenkin h?nen hyv?n, miellytt?v?n luonteensa t?hden; mutta ei miss??n h?n pysynyt kauempaa aikaa, sill? pari kertaa vuodessa, jopa v?list? useamminkin, h?n juopotteli ja silloin sit? paitsi menetti viinaan kaikki p??lt??n ja k?vi raivoisaksi ja toraisaksi. Wasili Andrejitshkin oli jo muutamia kertoja ajanut h?net luotaan, mutta ottanut sitte taas takaisin, sill? h?n piti arvossa h?nen rehellisyytt??n, rakkauttaan el?imi? kohtaan ja ennen kaikkea v?h?palkkaisuuttaan. Wasili Andrejitsh ei maksanut Nikitalle 80 ruplaa palkkaa, mink? sellaisen rengin olisi pit?nyt saada, vaan noin 40, jotka antoi h?nelle ilman tili?, v?hinerin, ja enimm?kseen tavarassa kalliista hinnasta puodista eik? rahassa.

Nikitan vaimo, Martta, reima muija, joka ennen oli ollut kaunis nainen, em?nn?itsi kotona kasvavan pojan ja kahden tyt?n kanssa. Nikitaa h?n ei pyyt?nytk??n luoksensa asumaan ensiksikin sent?hden, ett? jo 20 vuotta eli er??n tynnyrintekij?n, toisesta kyl?st? olevan miehen kanssa, joka majaili samassa talossa, ja toiseksi sent?hden, ett? h?n, vaikka kohtelikin miest??n, miten tahtoi, kun t?m? oli selv?n?, pelk?si h?nt? kuin tulta, kuin h?n oli humalap?iss??n. Nikita oli n?et kerran, kun oli kotona juonut p?ihins?, luultavasti kostaakseen vaimolleen kaiken selv?n? k?rsineen n?yrtymisens?, murtanut auki h?nen kirstunsa, ottanut sielt? kaikki h?nen kalliimmat koristeensa ja kirveell? hakkuup?lkyll? pieniksi pirstaleiksi paloitellut kaikki h?nen r?ijyns? ja hameensa. Koko Nikitan ansaitsema palkka annettiin h?nen vaimolleen eik? Nikita ollenkaan pannut sit? vastaan. Niinp? nytkin Martta paria p?iv?? ennen pyh?? tuli Wasili Andrejitshin luo ja otti h?nelt? vehn?jauhoja, teet?, sokeria ja pullollisen viinaa, kaikkiaan kolmella ruplalla, sek? viel? viisi ruplaa rahassa. T?st? kaikesta h?n viel? kiitti, niinkuin mist?kin hyv?st? ty?st?, vaikka Wasili Andrejitshin v?hint?in olisi ollut 20 ruplaa maksettava.

-- Ollaankos me sinun kanssasi mit? sopimusta tehty? -- sanoi Wasili Andrejitsh tavallisesti Nikitalle. -- Kun tarvitset, niin ota, sittep?h?n sen taas ty?ll? ansaitset. Eik? minun luonani tehd? niinkuin muualla, ett? saat palkkaa ja tili? odottaa ja viel? palkasta rangaistukseksi osa poisluetaan. T??ll? k?ypi kaikki rehellisesti. Sin? kun minulla palvelet, niin en min?k??n sinua j?t?. Kun h?t? tulee, niin min? kyll? p??st?n. -- Ja n?in puhuessaan Wasili Andrejitsh oli ihan vakuutettu, ett? h?n oli Nikitan hyv?ntekij?. Osasipa h?n niin varmasti sen sanoa, ett? kaikki, Nikitasta alkaen, my?nsiv?t h?nen haastavan oikein.

-- Ka, ymm?rr?nh?n min? sen, Wasili Andrejitsh, ja palvelenhan min? teit? kuin omaa is??ni, parastani koetan, varsin hyvin sen ymm?rr?n, -- vastasi Nikita, varsin hyvin ymm?rt?en, ett? Wasili Andrejitsh petti h?nt?, mutta samalla tuntien, ett'ei ollut koettelemistakaan selvitell? laskujaan, vaan ett? piti el?? siin? niin kauan kuin ei toista paikkaa ollut ja ottaa mit? annettiin.

Saatuaan is?nn?n k?skyn valjastaa hevosen, l?hti Nikita nyt, niinkuin ainakin, iloisesti ja mielell??n, astuen reippaasti ja kevyesti hanhen tavoin k?yvill? jaloillaan, liiteriin, otti sielt? naulasta tupsukkaat suitset ja niit? helisytellen meni sulettuun talliin, jossa seisoi erill??n se hevonen, jonka is?nt? oli k?skenyt valjastaa.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!