: Johan Tobias Beckin elämäkerta by Hyv Rinen Eero - Beck J. T. (Johann Tobias) 1804-1878

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

issa, joiden totuudet nyt kypsin? hedelmin? kasvavat koko puusta ja sellaisina taas sis?lt?v?t t?ydellisen siemenen-ituvoiman, s.o. el?m?nvoiman, kerratakseen sis?llyksens? uusissa ja kuitenkin oleellisesti samanlaisissa kehityksiss?, mink? juuri tulee tapahtua teologiiassa tieteellisesti."

Sangen tarkattava on my?s puheen loppu: "Varmaan, pyh? vakava kutsumus on nykyiselle teologiialle annettu, ja H?n, joka niin avaralti on vienyt sen sivu vaarallisinten kallioiden ja kautta tuskallisten synnytysvaivain, on sen viep? p??m??r??nkin asti. Mutta voi-huudon huutaa henki samoin kuin sen historia kevytmielisyydelle, joka juuri t?ll? iankaikkisen totuuden alalla, nopeana puhumaan ja hitaana kuulemaan, kuvittelee voivansa paljaalla j?rjen taidolla suorittaa kaikki, k?sittelee maailmanhistorian sisimpi? arvotuksia tavallisena joka-miehen-asiana, hengen syvimpi? salaisuuksia ravintolan ruokalaitteena, mik? kaikista keitti?temppujen ponnistuksista huolimatta pysyy pyhyydenloukkaamisena. -- Niin ylenkatseellisesti kuin tieteen kilven juojassa muutoin viel?kin kristillist? uskoa vastustetaan, emme me tuomitse itse??n tiedett?; ei tieto, kuten jo huomautettu, ole uskon kanssa ristiriidassa, vaan usko uskon kanssa, oma-usko Jumalan-uskon kanssa. Viimemainittu ei ole joka-miehen-asia niin kuin ensinmainittu on, koska se, mit? se edellytt??, ei ole jokamiehelle mieluista -- mutta Jumalan-usko on se, joka maailman voittaa ja juuri sen t?hden ei sill? ole syyt? pelj?t? taistelun mit??n tuoksinaa. 'Oratio', rukouksessa korkeamman maailman kuultavissa hengen avoinna oleminen, 'meditatio', hengen miettiv? syventyminen sis?iseen maailmaan ja 'tentatio', hengen k?yt?llinen muodostuminen ulkoisen maailman kautta, -- n?m? uskonharjotukset, sanoo er?s totinen Jumalanmies, kasvattavat oikean teologin, jossa papin, ajattelijan ja k?yt?llisen kristityn tulee yhty? yhdeksi. Ei niin, ett? me teologiiamme taivaallisen kutsumuksen helmen jo olisimme k?sitt?neet, vaikkakin se pyh?ll? vetovoimallansa on meid?t jo k?sitt?nyt; mutta sen per??n kaikin voimin pyrkiminen on nimenomaisena teht?v?n? ajallamme, jolle niin monet edelliset omat aarteensa perinn?ksi j?tt?neet; niin monta kuin meist? siis tahtoo t?ydellisi? olla, ajatelkaamme n?in."

Niiden kolmentoista lukukauden aikana, joina Beck Baselissa opetti, ahkeroi h?n neuvoa kuulijoitaan teologisen tieteen useissa eri haaroissa. T?rkeimp?n? aineenaan luennoi h?n useammat lukukaudet kristillist? uskontiedett? ja n?ki juuri t?ll? alalla itsens? pakotetuksi omalla tavallaan k?sittelem??n Raamattua tieteellisesti, j?tt?m??n kokonaan nuo muutoin tavalliset uskon- jaa siveysopin esitykset ja kulkemaan omia teit?ns? likeisemm?sti itsehens? Raamattuun liittym?ll?. Siten syntyi t?m?n ty?n hedelm?n? kirjansa "Kristillisen opin j?rjest?, I osa", teos, joka t?ytyy sanoa k??nteen tekev?ksi, suurenmoiseksi kokeeksi esitt?? raamatullinen oppi l?piajateltuna ja yhten?isen? j?rjest?n?. Valitettavasti on teos t?h?n ensimm?iseen perustamaan osaan pys?htynyt eik? tekij?lle niiden suurten vaatimusten takia, joita toimensa yh? edelleen h?nen ajalleen ja voimilleen pani, ole ollut mahdollista alkuper?ist? aijettansa loppuun saattaa. H?nell? oli ajatuksena antaa t?t? ensimm?ist? osaa, joka sis?lt?? uskonopin, seurata toisen ja kolmannen, kristillisen siveysopin ja kristillisen el?m?nopin. Viel? kaksi muuta julkaisua t?ll? alalla syntyi Baselissa oloajalla, luennoiden yhteydess?, nimitt?in "Johdanto kristillisen opin j?rjest??n" ja "Raamatullinen sieluoppi."

Samalla aikaa kun Beck n?it? aineita selitti, jotka h?nelt? itselt??n vaativat pitkitt?v?? perusteellista ty?t? lukup?yd?n ??ress?, mutta jotka samalla syv?mielisyytens? ja jotenkin vaikeasti ymm?rrett?v?n kielenk?yt?nn?n takia panivat ei v?hi? vaatimuksia nuorekkaalle kuulijakunnalle, tarjosi h?n heille erin?isten vanhan ja uuden testamentin kirjojen selityksiss??n helpompaa ruokaa ja johti heit? h?nen tapaiseensa Raamatun k?sittelemiseen. H?n selitti vieretysten ja per?tysten profeetat Miikan, Joelin, Naahumin ynn? valituita paikkoja vanhassa testamentissa ja sitten epistolat Roomalaisille, Efesil?isille, Kolossilaisille, Timoteukselle ja Pietarin epistolat.

My?skin k?yt?lliseen teologiiaan opasti Beck kuulijoitaan ja kokosi heid?t sit? paitsi erityisiin Raamatun selitys-harjoituksiin pienemm?ss? piiriss?. Sunnuntai-illoin tulivat tihe?sti ylioppilaat ja my?skin vanhempia yst?vi? h?nen kodissaan kokoon, jossa k?siteltiin raamatullisia aineita, luettiin paikkoja hyvist? kirjoista ja keskusteltiin.

Eritt?inkin tutustutti h?n mielelt??n l?sn?olevia vanhoihin Bengelin oppikunnan miehiin, joita h?n koko elinaikansa piti arvossa ja halulla tutki. Sellaisia olivat, paitsi Bengeli? itse??n, ?tinger, Storr, Roos Rieger, Phil. Matt. Hahn, Steinhofer y.m.

Ulkopuolella yliopistopiirinkin oli Beckill? viel? tilaisuus ty?skennell?, h?n kun, kuten jo Baseliin kutsuttaessa siit? oli ollut puhetta, piti julkisia luennoita, joihin kaikki niit? harrastavat seurakuntalaiset voivat ottaa osaa.

N?iss? enempi kansantajuisissa esitelmiss? lausuu Beck Raamatun k?ytt?misest?:

"Ihmisselitt?ji? ja johtajia on niin monta, ett? ne kasautuvat kuin muuri yksityisen kristityn ja h?nen Raamattunsa v?lille ja yksin??n Raamattuun uskaltaa suurempi osa ottaa tuskin askeltakaan ilman noilta ihmisjohtajilta saamatta varmaa ohjetta, ik??n kuin ilman sit? Raamattu olisi jokin m??r?llinen kirja. Sill'aikaa kun nyky??n puhe- ja kirjailija-autuus yksin alkajia kristillisyydess? yh? suuremmin joukoin tuo n?ytt?m?lle, miten h?p?iseek??n heit? juuri Luterus, joka viimeisen kirjansa alkaa sanoilla: 'olisin mielell?ni n?hnyt, ett? kirjani kaikkityyni olisivat sikseen j??neet ja h?vinneet. Ja on siihen muiden syiden ohessa varsinkin yksi, joka minua kauhistaa: sill? min? tied?n hyvin, mit? hy?ty? seurakunnassa on tuotettu, kun on aljettu yli ja sivulla Pyh?n Raamatun kokoonpanna paljon kirjoja, jolla ei yksin kallis aika ja tutkiminen pyhiss? Raamatuista ole j?tetty sikseen, kunnes Raamattu on joutunut unhotuksiin penkin alle tomuun. Ja aikomuksemme olikin, kun Raamattua itse??n aloimme k??nt??, ett? kirjojen teko v?henisi ja Raamatun tutkiminen ja lukeminen enenisi. Sill? kaiken muunkin kirjojen teon Raamattua varten ja Raamatun lis?ksi, tulee osottaa Kristukseen, kuten Johannes teki sanoessaan: minun tulee v?henty?, h?nen tulee kasvaa, niin ett? kukin itse joisi l?hteest?, niin kuin kaikkien, jotka jotakin hyv?? ovat tahtoneet tehd?, on t?ytynyt tehd?. Sill? niin hyvin eiv?t kykene ei kirkolliskokoukset emmek? me tekem??n, vaikkapa kuinkakin syv?llisimmin ja parhaiten neuvoteltaisiin, kuin sen Pyh? Raamattu, se on Jumala itse, on tehnyt -- meid?n t?ytyy antaa profeettain ja apostolien istua opettajanpaikalla ynn? itse kuunnella alhaalla heid?n jalkainsa juuressa, mit? he sanovat ja mit? eiv?t sano eik? meid?n asiamme ole sanoa, mit? heid?n t?ytyy kuunnella."

N?m? aina talvipuolella vuotta Spitalikirkossa pidetyt luennot antoivat samalla aihetta enemm?n kansantajuisesti esitettyihin julkaisuihin, jommoisia olivat "Kristillisen el?m?n synty, sen olemus ja sen laki" ja "Kristillinen ihmisrakkaus, sana ja Kristuksen seurakunta." My?skin sakramenteista piti h?n samalla tapaa jo silloin luennotta, mutta julkaisi vasta my?hemmin laveamman sakramenttioppinsa sellaisena kuin oli sen Tybingeniss? ylioppilaille luennoinut.

T?m?n ahkeran sanoin ja kirjoin, kateederilla ja saarnatuolilla samoin kuin tuttavallisessa huonepiiriss? osottamansa toimeliaisuuden johdosta tapaamme Beckin pian keskell? el?v?sti Jumalan sanaa ja kristillist? el?m?? harrastavaa piiri? eiv?tk? sellaisetkaan, jotka h?nen suunnastaan ja pyrinn?ist??n pysyiv?t loitommalla, voineet v?ist?? h?nen persoonallisuutensa vaikutusta. H?n sai ilolla kokea, ett? Jumala siunasi h?nen vaikutustaan ja liitti my?s h?neen yksityisi? miehi?, joiden kanssa h?n voi yhty? l?mpim??n syd?mmensuhteeseen. N?ist? ovat ennen kaikkia mainittavat raatimies Aadolf Christ, Nikolaus Bernoulli ja Johannes Wolleb ja etev? inspehtori Zeller l?heisess? Beuggeniss?. Seurustellessaan sellaisten miesten kanssa voi Beck ei ainoastaan antaa parhaimpansa, vaan sai my?skin, koskapa yst?v?tkin olivat uskossa syv?lle juurtuneita ja viettiv?t el?m?? Kristuksessa, puolestaan taas ottaa vastaan ja siten tuli heid?n seuransa h?nelle virvoitukseksi ja syd?mmentarpeeksi. H?n tunsi ja koki oikein n?iden uskollisten yst?v?in totisen rakkauden varsinkin niiss? monissa kiusauksissa ja murheissa, joiden l?pi h?nen Baselissa ollessaan t?ytyi kulkea. N?it? tuli kohta, kun h?n oli alkanut p??st? perehtym??n uuteen toimeensa ja uusiin oloihin. Jo aikaisemmin oli kuolema k?ynyt vieraana h?nen kodissaan. Mergentheimiss? oli h?nelt? kuollut kaksi lasta pienin? ja ?idilt??nkin, joka h?nelle oli syd?mmellisen rakas, oli h?nen t?ytynyt ottaa ikuiset j??hyv?iset. Mutta kovin isku tapasi h?nt? helmikuun 22 p?iv?n? 1838, juuri syntym?p?iv?n??n, jolloin h?nen sivultaan kuolema vei h?nen uskollisen aviokumppaninsa. Edellisen vuoden helmikuussa oli heti kahdeksannen lapsensa syntymisen j?lkeen puoliso sairastunut; tuskallinen vatsavaiva oli kohdannut ja kalvoi elinvoimia. T?ll? k?rsimysajalla olivat uudet yst?v?t osaaottavalla rakkaudella ja avulla osottaneet uskollisuutensa ja l?pi el?m?ns? oli Beck syd?mmest??n kiitollinen heille siit?.

Sill'aikaa kun Beck perheellisten surujensa kautta k?rsi kovia taisteluja, t?ytyi h?nen samalla virassaankin kokea monenlaisia kiusauksia. H?nen suhteensa l?hetystaloon ja sen johtajiin tuli monien v??rink?sitysten kautta kire?ksi. H?n oli tullut Baseliin ei ainoastaan l?mpim?n? l?hetyksen yst?v?n? yleens?, vaan my?s monivuotisena Baselin l?hetysseuralle avunker??j?n?. Mergentheimin pienest? seurakunnasta kokosi h?n vuosittain aina 136 guldeniin t?lle seuralle apurahoja. Toipa h?n Baseliin er??n katolisen nuorukaisen Meksikosta, joka herttua Paulin matkaan oli kotimaastaan l?htenyt ja Beckin saarnojen vaikutuksesta her?nnyt sek?, k??nnytty??n evankeliseen uskoon, halusi l?hetyssaarnaajaksi. Ja l?hetysseuran johtokunta oli niin sopinut sen yhdistyksen kanssa, joka Beckin oli Baseliin kutsunut, ett? l?hetystalon oppilaista vanhemmat saisivat k?yd? kuuntelemassa Beckin luennoita. Niit? k?vikin alkuvuosina noin 10-20 oppilasta ja Beck ilmaisi johtokunnalle ilolla havainneensa n?iss? nuorissa hurskasta vakavuutta ja oikeaa totuuden harrastusta. T?m?n hyv?n v?lin kest?ess? pyydettiin Beck l?hetysjuhlalla v. 1838 pit?m??n juhlapuhe, johon h?n suostuikin.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!