: Anna omassa kodissaan by Montgomery L M Lucy Maud Vesala Hilja Translator - Orphans Fiction; Young women Fiction; Friendship Fiction; Marriage Fiction; Country life Prince Edward Island Fiction; Prince Edward Island History 20th century Fiction; Canada His

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

rvitsisi h?nen vain sanoa sana, saadaksensa vanhat leskimiehet liikkeelle. H?nell? on ter?vin kieli ja parhain syd?n koko Nelj?ss? tuulessa. Kun joku joutuu pulaan, on h?n heti valmis tarjoamaan apuansa mit? yst?v?llisimm?ll? tavalla. Toisesta naisesta h?n ei ikin? sanoisi pahaa sanaa, ja jos h?n s?ttiikin meit? miespahuksia, niin olemme me kyll? niin paksunahkaisia, ett? sen kest?mme.

-- Teist? h?n aina puhuu hyv??, kapteeni Jim, sanoi vanha tohtorinrouva.

-- Niin, pelk??n kyll? niin olevan. Se ei ole minulle ollenkaan mieleen. Se her?tt?? minussa sellaisen tunteen, kuin olisi minussa jotakin eriskummallista, suorastaan luonnonvastaista.

OPETTAJAN MORSIAN.

-- Kuka oli ensimm?inen nuori rouva, joka tuli t?h?n taloon, kapteeni Jim? kysyi Anna heid?n k?yty?ns? illallisen j?lkeen istumaan valkean ??reen.

-- Kenties h?nen vaiheensa kuuluvat tarinaan, jonka kuulin liittyv?n t?h?n taloon, sanoi Gilbert. -- Joku mainitsi teid?n tuntevan sen, kapteeni Jim?

-- Se pit?? kyll? paikkansa. Luullakseni olen Nelj?n tuulen elossaolevista asukkaista ainoa, joka viel? voi muistaa opettajan morsiamen, sellaisena kuin h?n oli tullessaan Prinssi Edvardin saarelle. H?nen kuolemastansa on nyt jo kolmekymment? vuotta, mutta h?n oli niit? naisia, joita ei unohda koskaan.

-- Kertokaa meille tuo tarina, pyysi Anna. -- Tahtoisin niin mielell?ni saada tietoja niist? naisista, jotka ovat asuneet t?ss? talossa ennen minua.

-- Niin, niit? on kaikkiaan ollut ainoastaan kolme, viimeksi Elizabeth Russel -- ja sitten viel? rouva Ned Russel ja opettajan morsian. Molemmat ensinmainitut olivat kilttej? kunnon ihmisi?, mutta opettajan morsiamelle eiv?t he vet?neet vertoja.

-- Opettaja oli nimelt??n John Selwyn. H?n saapui t?nne Vanhasta maailmasta opettajaksi The Glenin kouluun, minun ollessani kuudentoistavuotias poika. H?n ei ollut tuota tavallista laatua, jota siihen aikaan pidettiin kyllin hyv?n? meille. Ne olivat enimm?kseen olleet nuoria miehi?, joilla tosin kyll? oli joukko tietoja, vaan jotka olivat joutuneet hiukan huonoille j?ljille ja hoitivat koulua pohmelojen v?liaikoina. Mutta John Selwyn oli kunnon poika, siivo kaikin puolin. H?n asui kotonani t?ysihoidossa, ja h?nest? ja minusta tuli hyvin hyv?t yst?v?t, vaikka h?n oli kymmenen vuotta minua vanhempi. Me luimme yhdess? ja teimme pitki? k?velyretki? ja keskustelimme kaikesta taivaan ja maan v?lill?. Luulen ett? h?n tunsi melkein kaiken runouden, mit? on kirjoitettuna, ja k?velless?mme illoin rannalla sain aina kuulla mit? kauneinta runonlausuntaa. Is?ukon mielest? sellainen oli vain ajanhukkaa, mutta h?n ei sent??n sekaantunut asiaan, sill? h?n toivoi noiden harrastusten parantavan minut halusta menn? merille. No, siihen n?hden ei mist??n olisi ollut apua -- ?iti kuului vanhaan merimiessukuun, ja tuon halun olin saanut vereeni. Mutta minusta oli hauskinta mit? tiesin kuulla Johnin lukevan ja lausuvan runoja. Siit? on nyt likimmitt?in kuusikymment? vuotta, mutta osaan viel? t?n?kin p?iv?n? ulkoa joukon runoja silt? ajalta. Niin, niin, melkein kuusikymment? vuotta!

Kapteeni Jim vaikeni hetkeksi, j??den tuijottamaan hiipuvaan hiillokseen, miss? muistot piirsiv?t kuvakirjoitustaan punaan ja harmaaseen. Huoahtaen h?n ryhtyi sitten j?lleen jatkamaan kertomustansa:

-- Muistan erityisesti er??n kev?tillan, jolloin kohtasin h?net hietas?rkkien keskell?. H?n ik??nkuin loisti sis?isest? ilosta -- jokseenkin samoin kuin te, tohtori Blythe, tuodessanne t?n? iltana rouvanne t?nne sis??n. Heti teid?t n?hdess?ni muistin h?net. Ja silloin h?n kertoi minulle, ett? h?nell? kotimaassaan oli rakastettu, ja ett? tytt? nyt oli tuleva t?nne h?nen luoksensa. Min? en tullut siit? juuri erityisen iloiseksi, mutta se johtui pelk?st? itsekkyydest? -- sill? min? mietin sit?, ett? tuo uusi suhde tulisi vieroittamaan meid?t toisistamme. Mutta minulla oli sent??n tarpeeksi ?ly? salatakseni tuon ajatukseni. H?n alkoi nyt kertoa minulle mink? mit?kin morsiamestansa. H?nen nimens? oli Persis Leigh. H?n olisi jo heti seurannut sulhastaan t?nne, mutta ei voinut l?hte? vanhan set?ns? takia. T?m? oli sairaalloinen ja heikko, mutta h?n oli ollut kiltti veljentytt?relleen h?nen vanhempiensa kuollessa, ja tytt? ei ollut tahtonut l?hte? h?nen luotansa. Mutta nyt h?n oli kuollut ja nyt oli Persis tuleva sulhonsa luo, menn?kseen avioliittoon h?nen kanssaan. Siihen aikaan ei tuollainen matka ollut mik??n helppo asia yksin?iselle naiselle. On n?et muistettava, ettei h?yrylaivoja ollut olemassa.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!