bell notificationshomepageloginedit profileclubsdmBox

Read this ebook for free! No credit card needed, absolutely nothing to pay.

Words: 79666 in 35 pages

This is an ebook sharing website. You can read the uploaded ebooks for free here. No credit cards needed, nothing to pay. If you want to own a digital copy of the ebook, or want to read offline with your favorite ebook-reader, then you can choose to buy and download the ebook.

10% popularity   0 Reactions

Translator: Ky?sti Wilkuna

MARTTI SALANDER

Romaani

Kirj.

GOTTFRIED KELLER

Otava, Helsinki, 1908.

Gottfried Keller

Gottfried Keller on, samoinkuin h?nen aikalaisensa Fritz Reuter ja Konrad Ferdinand Meyer, sek? pohjois- ett? etel?saksalaisen kertomataidon etevimpi? edustajia sin? kuihtuneisuuden aikana, joka Saksan kirjallisuudessa vallitsi romantikan mailleen menness?. H?n on yksin?isin ja luoksep??sem?tt?min n?ist? kolmesta, ja vasta verrattain my?h??n tulivat h?nen teoksensa Saksassa v?h?n laajemmin tunnetuiksi. Mutta popul??riksi h?n ei ole koskaan p??ssyt, siksi liian kaukana on h?n aina kulkenut lukevan yleis?n valtatiest?. Vallankaan alasaksalaiset eiv?t ole koskaan jaksaneet oikein omaksua tuota karheata sveitsil?ist?.

Samoinkuin Keller ihmisen? oli originelli, karu ja sulkeutunut, on h?n runoilijanakin erist?ytynyt ja jyrk?sti omintakeinen. Vaikutuksia ei h?nen voi varsinaisesti sanoa kenelt?k??n saaneen. Luonnonpakosta kuin kotimaansa vuoripurot kumpuaa h?nen runoutensa ilmoille, ja my?skin yht? oikullisena ja polveilevana, hilliintyen kuitenkin v?list? tasaisena, kirkkaana ja sopusuhtaisena edelleen virtaamaan, kuten h?nen lyyrillisess? tuotannossaan ja pienemmiss? novelleissaan. Mutta enimmiten se rakastaa ep?tasaisia ja koukertelevia uria. H?nen fantasiansa on oikullinen, ja sen johteita itsep?isesti seuraten on h?n varsinkin laajemmat tuotteensa punonut kirjaviksi kudoksiksi. Mutta h?nell? on my?skin varma psykologinen vaisto ja el?m?n havaintoon ter?v? silm?, mik? pakottaa h?net kuitenkin aina pysym??n todellisuuden maaper?ss?. Eik? h?n tyystin j?t? sit? silloinkaan, kun h?nen taipumuksensa kummallisuuksiin ja groteskimaisuuteen saa h?nen satiirinsa tai huumorinsa paisumaan yli ?yr?idens?.

Ollen itsekin jyrkk?piirteinen personallisuus, kuvaa Keller henkil?idens? luonteet jyrk?sti yksil?llisiksi. H?nen henkil?ns? eiv?t ole mit??n ep?selv?sti h??m?tt?vi? reliefej?, vaan irtonaisia ja selv?piirteisi? veistoksia. Naisten ja lasten kuvaajana vallankin on h?n onnistunut. Oivallisimpia esimerkkej? siit? ovat m.m. "Martti Salanderissa" esiintyv?t henkil?t Maria Salander, tuo hiljainen, aina tyyni ja lujatahtoinen perheen?idin tyyppi, p?yhkeilev? mutta pohjaltaan rehellinen ja kunnollinen Amalia Weidelich sek? h?nen turhamaiset ja "sieluttomat" kaksoispoikansa. Ja kaikkialla henkil?- sek? arkiel?m?n kuvauksessaan saa Keller aihetta jykev??n leikinlaskuun. Suuremmoisessa huumorissa sek? taidossa suurentaa ja ylent?? v?h?p?t?isi? ja naurettavia seikkoja kykenee h?net voittamaan ainoastaan "Don Quixote'n" luoja sek? Rabelais, jonka teoksia Keller viel? vanhanakin mielell??n lueskeli. Mutta vaikka h?n helposti heitt?ytyykin huvitteleimaan mielikuvituksensa vallattomilla oikuilla ja j?ttil?ishuumorillaan, johtaa h?n sent??n aina tapaukset psykologisesti varmoihin tuloksiin. Ja kaiken pohjana h?nen tuotannossaan on ehe?, valoisa ja humaninen maailmankatsomus, joka ei salli siveellisesti vajonneenkaan kokonaan hukkua, sill? "kunnottominkin ihminen on viel? kultaisella langalla ihmisyyteen sidottu".

Gottfried Keller on, samoinkuin runoilijana h?nelle monessa suhteessa sukulainen Ludwig Tieck, sorvarin poika ja syntynyt Z?richin kaupungissa 19 p. hein?k. 1819. Is?st??n aikaisin orvoksi j??neen? sai h?n ?itineen ja sisarineen viett?? nuoruutensa suuressa k?yhyydess?. Kouluopetusta sai h?n ensin parina vuotena muutamassa yksityisess? alkeiskoulussa sek? sen j?lkeen er??nlaisessa teknillisess? opistossa, josta h?net kuitenkin jo ensi vuonna syytt?m?sti erotettiin. Sen j?lkeen eleli h?n mit? rajattomimmassa vapaudessa, jatkaen itseopiskelun vaikealla tiell? itsens? kehitt?mist?. H?nell? oli taipumusta piirustukseen ja ahkerasti h?n nyt rupesi lahjojaan kehittelem??n. H?n tahtoi tulla maisemamaalariksi ja p?iv?kausia vietti h?n luonnon parissa piirustellen ja maalaillen. T?m? h?nen taipumuksensa tuleekin usein n?kyviin h?nen kirjallisessa tuotannossaan. Kaikkialla, miss? h?n kuvauksissaan joutuu kosketuksiin luonnon kanssa, viiv?ht?? h?nen katseensa mielell??n vieh?tt?viss? ja v?ririkkaissa n?k?aloissa. Noista h?nen maisemamaalarin ominaisuuksistaan on esim. "Martti Salander'issa" monin paikoin todistuksia.

Saatuaan v. 1840 pienen perinn?n l?hti Keller M?ncheniin maalausta opiskelemaan. Siell? vietti h?n kolmisen vuotta seikkailurikasta el?m??, nauttimatta juuri mit??n s??nn?llist? opetusta ja k?rsien suurta puutetta. Kotiin palattuaan h?n j?tti kokonaan maalarinuran, jolla h?n ei juuri dilettanttia korkeammalle koskaan ollut kohonnutkaan. Sen sijaan alkoi h?n n?in? vuosina kirjottaa runoja. Z?richiss? oleskeli t?h?n aikaan kotimaansa valtiollista taantumusta paenneita "nuoren Saksan" miehi?, kuten Freiligrath, Herwegh ja Folien, joista viimemainittu kaikin tavoin avusti, opasti ja kehotteli alkavia runoilijoita. H?nen vaikutuksestaan Kellerkin julkaisi v. 1846 ensim?isen runokokoelmansa nimell? "Er??n autodidaktin runoja". Pari vuotta senj?lkeen sai Keller, joka n?ihin aikoihin vietti s??nn?t?nt? el?m?? Z?richin oluttuvissa, muutamain yst?v?in toimesta hallitukselta 800 frangin stipendin ulkomailla opiskelua varten. H?n l?hti Saksaan, aikoen kehitty? draaman alalle. H?nell? olikin melkein l?pi el?m?ns? mieless? muutamia n?ytelm?suunnitelmia, jotka kuitenkaan eiv?t koskaan toteutuneet. Aluksi vietti h?n pari vuotta Heidelbergiss?, jossa h?n m.m. kuunteli Feuerbachin luentoja ja sai tilaisuuden henkev??n seurusteluun. Heidelbergiss? oleskelu merkitsikin paljon h?nen kehitykselleen. Sen j?lkeen muutti h?n Berliniin, jossa h?n vietti l?hes kuusi vuotta, k??riytyneen? sellaiseen yksin?isyyteen, ett? h?n ei esim. kerran kahteen vuoteen ilmottanut ?idilleenk??n mit??n itsest??n. Paitsi teatterissa ja joskus yliopistossa luentoja kuulemassa pist?ysi h?n vain v?list? muutamissa kirjallisissa seurapiireiss?, kuten esim. parooni Varnhagen von Ensen salongissa.


Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg


Load Full (0)

Login to follow story

More posts by @FreeBooks

0 Comments

Sorted by latest first Latest Oldest Best

 

Back to top