: Suomalaisen teatterin historia 2 Puhenäyttämön alkuvuodet ja suomalainen ooppera. 1872-79 by Aspelin Haapkyl Eliel - Theater Finland

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

a viipym?tt? matkustaneensa Ruotsin kautta K??penhaminaan. Siell? oli ainoa teht?v?ns? tavata nti Fohstr?mi?, joka juuri, terveydellisist? syist?, oli eronnut Herrmanin kiertomatkasta. Kysymykseen milloin h?n tulisi vierailemaan n?ytt?m?ll?mme, laulajatar ei ollut antanut varmaa vastausta. H?n oli niin v?synyt kev?tkauden ponnistuksista, ett? ennen kaikkea tarvitsi lepoa. "Sairaana en tule Helsinkiin", h?n oli sanonut, "mutta jos saan voimani takaisin, tulen mielell?ni." Nti Augusta Fohstr?m, joka aina seurasi sisartaan t?m?n matkoilla, oli arvellut, ett? syksyn alkupuolta ei ollut ajattelemistakaan, mutta mahdollisesti marras- ja joulukuuta taikka tammi- ja helmikuuta. Alma nti oli todella n?ytt?nyt niin rasittuneelta, ett? Bergbom ei ollut raskinut vaatia varmempaa vastausta, ja asia j?i siis lopullisesti ratkaisematta. Kahdeksalla sivulla kirjoittaja sitte esitt?? vaihtopuolisia ehdotuksia oopperasesongin suunnitelmaksi, riippuen siit? tulisiko nti Fohstr?m ennen vai my?hemmin ja olettamalla ett? avustusta saataisiin rva Acht?lta tai nti Lagukselta. Uutena oopperana h?n ajattelee Romeota ja Juliaa, jos Navr?til saadaan. Koska t?m? kuitenkin oli ep?tietoista, aikoi h?n tiedustella uutta tenoria Saksasta. Puheosastolle h?n m??r?si suomennettavaksi Bayardin Le gamin de Paris ja Moli?ren L'avare.

Bergbom tuli Parisiin maailmann?yttelyn aikana ja oli h?nen sent?hden vaikea saada asuntoa kohtuullisesta hinnasta. Hotellissa h?nt? nyljettiin kauheasti eik? k?ynyt paljoa paremmin siin? yksityisess? asunnossa, jonka h?n, teatterien t?hden, ensiksi otti l?hell? bulevardeja; sitten h?n muutti kolmanteen et?isemp??n paikkaan, lohduttaen itse??n sill? ett? oli hyv? jalkamies. Suurkaupungin vaikutuksesta h?n kirjoittaa:

"Ensi sijassa ovat tietysti teatterit vet?neet huomiotani puoleensa. Valitettavasti se maksaa paljo, sill? huokeita paikkoja minun on mahdoton k?ytt?? nykyisess? troopillisessa kuumuudessa. Olen melkein joka ilta ollut teatterissa ja onnekseni n?hnyt hyvi? kappaleita hyvin n?yteltyin?. Niin mit? draamaan tulee; ooppera on heikko, paljoa heikompi kuin Berliniss?, Wieniss? taikka Pietarissa. Enimm?n nautintoa tuottaa minulle luonnollisesti Th??tre Fran?ais, joka t?ysin ansaitsee maailmanmaineensa. Mutta aikomukseni on Morgonbladetiin l?hett?? muotokuvia nykyisest? draamallisesta Parisista ja tahdon sent?hden v?h?n odottaa siksi kunnes uudistetuilla k?ynneill? olen vakaannuttanut mielipiteeni".

-- "Kirjoitat ett? Holm oli ep?varma. Sit? parempi ettei meid?n tarvitse kiirehti?, vaan voimme levollisesti alottaa n?yt?nt?vuotemme ja syksyll? j?rjest?? asiat. Oletan n?et varmaan, ett? Fohstr?m ei tule ennen kun jouluksi taikka tammikuun alussa. Olkoon miten tahansa, me voimme antaa Lindan kuinka keskinkertaisella henkil?kunnalla hyv?ns?. Hannes Hahl ei ole ollut t??ll?, sill? varmaan olisi h?n k?ynyt luonani. Olen n?et j?tt?nyt osotteeni Caf? de la R?gence'en ja siell? h?n kyll? k?y niinkuin kaikki rakkaat meik?l?isemme iloitakseen Helsingfors Dagbladista. Min? en ole voinut ottaa arvoisaa lehte? k?teenik??n. Sanot Holmin tulevan kotia hein?kuun lopussa. Voithan siis palatessasi Kuopiosta k?yd? h?nen luonaan Lappeenrannassa ja tehd? asian selv?ksi. Onko sinulla tietoja Navr?tilista? H?nen tarpeellisuutensa riippuu Holmista. Mutta kaiketikin h?n on vierasta parempi, joskin kalliimpi. Fohstr?m ylisti h?nt? suuresti verratessaan h?nt? Elvinoonsa ja Edgardoonsa Berliniss?, ja t?ll? oli kuitenkin ollut hyv? palkka. Edullisempi on hyv? ooppera lyhyeksi ajaksi kuin huono pitemm?ksi. -- -- Tultuasi Kuopioon on paras kohta ryhty? Hans Langeen ja harjottaa sit? Rosvojen rinnalla. Rosvot taasen harjotetaan niin ett? kaikki Karl Moorin kohtaukset otetaan ensin, niin kauvan kun Vilho on poissa. Niiden tulee olla t?ysin valmiina, kun h?n tulee. Silloin ei tarvita muuta kuin viikko kaiken valmistamiseksi, sill? Vilho osaa kyll? Frans Moorin. Hans Lange riippuu kokonaan Kalliosta. Kun h?nell? on yksi n?yt?s valmiina, pit?? sen olla muillakin. -- Ei pid? rasittaa Kalliota, vaan pyyd? h?nt? levollisesti ty?skentelem??n roolinsa oppimisessa. Jos h?n valmistuu kahdessa kuukaudessa, voimme kiitt?? onneamme. Ylip??t??n olisi hyv?, jos kohta tultuasi Kuopioon katsoisit l?pi draamalliset kappaleet Kallion ja Glantzin sek? lyyrilliset Kahran, Kauhasen ja Vikstr?min kanssa, niin ett? harjotukset sujuvat h?iri?tt?, ilman ett? joku rooli on unohtunut taikka joku laulunp?tk? puuttuu. Uudessa Kallaveden rannalla on tanssinumero. Koeta saada joku Kuopiosta, niin ett? se tulee mahdollisen luonnonmukaiseksi. Hyv?sti, rakas sisar. Oma Kaarlosi."

"El?m?ni k?y tasaista menoaan. Aamup?iv?t museoissa, illat teattereissa. Louvre ja Th??tre Fran?ais ovat ne kaksi napaa, joiden ymp?ri olemukseni kierii. Olen n?hnyt paljon hyv?? Th??tre fran?ais'issa ja enimm?n osan oivallisesti esitettyn?. Vahinko vain ett?, Les deux orphelines Ambiguteatterissa ja kenties Les Fourchambault Fran?ais'issa poisluettuina, en ole n?hnyt mit??n meille sopivaa. Se ilma, jota hengitt?? nykyaikaisissa ranskalaisissa draamoissa, jopa hyviss?kin, on niin vieras meille, etten tied? onko edes oikein totuttaa yleis??mme ja n?yttelij?it?mme siihen. Ei niin ett? tahtoisin tuomita ep?siveelliseksi kaikki, joka koskee arveluttavia suhteita, p?invastoin, saattaahan tavallaan sanoa, ett? jokainen traagillinen ristiriita johtuu siit?, ett? yksil? asettaa oman itsens? yleist? vastaan, siis siveellisen loukkaamisesta, mutta se saivarteleva v?ittelytaito, mill? uudenaikaisessa ranskalaisessa draamakirjallisuudessa siveelliset k?sitteet tehd??n tarkastelun esineeksi, se sy?vytt?v?n erittelyn riemu, joka niiss? ilmestyy, h?mment?? siveellisen arvostelun ja lannistaa v?litt?m?n esteettisen nautinnon. Ja omituista on ett? samalla kun modernit ranskalaiset draamankirjoittajat ovat vapaita edellytyksist?, ovat he mit? jokap?iv?isimpien muotojen orjia. Enimm?n yleisinhimillinen on Emile Augier, enimm?n yksityisesti parisilainen Alexandre Dumas. Voin sanoa vasta t??ll? k?sitt?neeni h?net dramaatikkona, eritt?inkin er??n viime viikolla n?kem?ni loistavan Le demimonde n?yt?nn?n j?lkeen Th??tre fran?ais'issa. Valitettavasti en ole n?hnyt ainoatakaan Victorien Sardoun teosta."

"Suomalaisista olen tavannut: Rissasen, jonka luultavasti n?et Kuopiossa ja joka t??ll? t?ysin kourin antoi rahojen juosta -- h?n pyysi minut mukaansa oopperaan , ensim?inen ja viimeinen kerta kun olen siell? ollut; -- -- -- Walleniuksen, jonka kanssa olen usein ollut yhdess?; Fanny Churbergin, jonka osotteen sain juuri kun h?n oli l?htem?isill??n -- h?n asui yhdess? Ida Silfverbergin kanssa, joka n?ytt?? tulleen kokonaan parisilaiseksi. -- -- Suomalaisella osastolla maailmann?yttelyss? on kerrassaan ruotsalainen leima. Uskotkos esim. ett? sen vahtimestariksi on otettu ruotsalainen, se on ruotsalainen Ruotsista, joka tietenkin aivan oikein nolasi Rissasen, kun t?m? kysyi jotakin suomeksi." --

Seuraava kirje on 1 p:lt? elok., vastaus Emilien ensi kirjeeseen Kuopiosta, . Kaarlo oli hyvin tyytyv?inen sen johdosta, "sill? s?vy oli aivan toinen kuin edellisiss? alakuloisissa kirjeiss?". Siin? oli muun muassa hyvi? uutisia Ida Aalbergista, joka kes?kuun alussa oli l?htenyt ensim?iselle opintomatkalleen mainion n?yttelij?tt?ren Marie Niemann-Seebachin luokse Dresdeniin. Sisarensa kautta Bergbom sai rva Seebachin h?nelle kirjoittaman kirjeen, jossa t?m? sanoo nti Aalbergilla olevan "harvinaisen nopean k?sityskyvyn, v?litt?m?n taiteilijalahjan, pyh?n vakavuuden ja ihanan, l?mpim?n innostuksen taiteeseen". Sit? paitse nti Aalberg itse -- luultavasti ensim?isess? saksankielisess? kirjeess??n -- oli Emilie Bergbomille kertonut olostaan Dresdeniss?. Hein?kuun 1 p:st? s??nn?llinen opetus oli alkanut ; Jolantha Kuningas Ren?n tytt?ress? oli jo l?pik?yty ja oli sen j?lkeen tutkittava K?tchen von Heilbronn, Jane Eyre, Sirkka, Louise Kavaluudessa ja rakkaudessa, Amalia Rosvoissa y.m. Rva Seebach, jonka ensim?inen pohjoismainen oppilas Ida Aalberg oli, oli h?nelle osottanut ??ret?nt? hyv?ntahtoisuutta. Muutoinkin nuori n?yttelij?t?r oli kokenut yst?v?llisyytt? sek? vieraitten ett? omamaalaisten puolelta.

"Tiedot Aalborgista", Bergbom t?m?n johdosta kirjoittaa, "tuottivat minulle iloa. Olen aina odottanut paljon siit? tyt?st?. Paha kyll? pelk??n ja olen kauvan pel?nnyt, ett? turhaan olemme toivoneet h?nen k??ntyv?n naiviselle taholle. H?n alkoi jo k?sitt?? traagillisesti Kukkaa kultain kuusistossa ja uneksia Louisesta Kavaluudessa ja rakkaudessa. Valitettavasti ei sovi antaa neuvoja Seebachille, mutta aion kaikessa tapauksessa pyyt?? h?nt? lukemaan Aalbergin kanssa joitakuita iloisiakin rooleja esim. Parisin veitikan. Kaarola Avellan olkoon tyytyv?inen tai tyytym?t?n asiaan. H?n saa lohduttaa itse??n Bj?rnsonin Maria Stuartilla. Muuten saavat t?n? vuonna kaikki roolinsa: Kallio Hans Langen, Lundahl Paillassen , Vilho saiturin, Aalberg Kuningas Ren?n tytt?ren, rva Aspegren La servante , B??k jonkun iloisen komedian, Kaarola Maria Stuartin, Leino Pierren n?ytelm?ss? Les deux orphelines j.n.e. Kunpa vaan l?yt?isin muutamia iloisia komedioja, mutta ranskalaiset ovat meille niin sopimattomia, saksalaiset ovat niin ik?vi? ja tanskalaisista n?yttelij?mme eiv?t saa mit??n aikaan. Olen teatteria varten ostanut monta tusinaa huvin?ytelmi?, mutta ik?v? kyll? en ole tavannut oikein soveliasta. Mit? ajattelet, jos kumminkin koetteeksi ottaisimme Les Fourchambault. Se on kaiketikin kelpo teos, joskin, samoin kuin sin?, uskon ett? se paikottain on yleis?st?mme tuntuva pitk?veteiselt?, sill? koko se tapoja ruoskiva puoli, joka t??ll? kiinnitt?? mielt?, j?? meill? ilman vastakaikua. Koska ostamani kappale on niin suurta kokoa, ettei sit? k?y l?hett?minen postissa, pyyd?n ett? Takanen, joka on t??ll? ja matkustaa nousevalla viikolla, ottaa sen mukaansa Helsinkiin. Toinen asia on, kelle se on annettava suomennettavaksi, sill? T?rm?nen ei osaa riitt?v?sti ranskaa ja Tyyko Hagmanilla on, pelk??n min?, liian -- kuinka sanoisinkaan -- plebejim?inen kyn? voidakseen s?ilytt?? sit? tyylin etevyytt?, joka on Emile Augierille omituinen."

"Ymm?rr?n ett? teatterin nykyisess? ahdingossa on vaikea l?hett?? minulle rahaa nuotteja ja kirjoja varten. Mutta hyv? olisi, jos niin voisi tapahtua, sill? meid?n t?ytyy hankkia itsellemme kokonainen kirjallisuus -- operettikirjallisuus. Pahinta on ett? t?m? kirjallisuus on niin lyhytaikaista laatua, ett? t?ytyy ostaa paljo enemm?n kuin tositeossa k?ytt??, sill? l?yt??kseen jonkun hyv?n palasen on tavallisesti pari, kolme, nelj? kelvotonta l?pik?yt?v?. Folies Dramatiques teatterissa n?ytell??n nyky??n operettia Les cloches de Corneville, joka lakkaamatta ilta illan per?st? on annettu 450 kertaa. Teksti on aivan viaton, joskin h?t?isesti kyh?tty, mutta jotenkin siev?. Musiikista, joka useissa paikoissa on miellytt?v?, toisissa taas ylen jokap?iv?inen, voidaan noin kolmas osa k?ytt??. Muut kaksi kolmannesta sopii ottaa muista ranskalaisista oopperoista. T?m? musiikki on tyylilt??n niin saman lestin mukainen, ett? vallan hyvin voi t?ydent?? toista s?velt?j?? toisella ilman ett? eheys k?rsii. Muutoin se oli ehdottomasti surkein oopperaesitys, jonka koskaan olen tavannut. Primadonna oli korkeintaan Vikstr?m ja herrojen rinnalla olisi Kallion laulu katsottava mallikelpoiseksi. K??rit, orkesteri, koristukset kaiken kritiikin alla ja kuitenkin 450 n?yt?nt??!"

"Se mit? kirjoitat Lundahlin sairaudesta, her?tt?? minussa ajatuksen, ett? B??k voisi n?ytell? Karl Mooria. Mutta Lundahl on kai jo lukenut roolin, niin ett? asia ei liene muutettavissa. Kehota Kaarolaa ahkerasti opettelemaan ranskaa; sit? on hyv?sti osattava, jos tahtoo hy?ty? n?yt?nn?ist?. Eritt?in Th??tre fran?ais'issa puhutaan mahdottoman nopeasti." -- --

N?ist? kirjeist? n?kee kuinka Bergbom Parisissakin kokonaan eli teatteria varten. H?n k?y teatterissa, h?n tutkii draama- ja musiikkikirjallisuutta silm?ll? pit?en suomalaista n?ytt?m?? ja alituisesti h?n suunnittelee sen toimintaa. Tutustumisella operettikirjallisuuteen h?n ei suinkaan tarkoittanut kilpailua ruotsalaisen teatterin kanssa offenbachilaisen ohjelmiston alalla, vaan sentapaisten pikku laulun?ytelm?in etsimist?, jommoisilla puheosaston repertoaria ennenkin oli h?ystetty ja joita nyt voitaisiin runsaamminkin esitt??, kun ooppera ei en?? s??nn?llisesti vaatinut kaikkia laitoksen laulukykyj?. Edelleen n?emme, ett? h?n kiihtyy kiihtymist??n mit? etemm?s aika kuluu. Elokuun 5 p. h?n m??r??, ett? Hannes Hahlille oli teatterin puolesta l?hetett?v? 500 mk. Wiesbadeniin ja sanoo my?nt?en vastanneensa t?m?n laulajan pyynt??n saada esiinty? Mefistona. Sama kirje p??ttyy uuteen kehotukseen Emilielle s?hk?tt?m??n, tahtooko nti Fohstr?m alkaa syyskuulla taikka lokakuun alussa . "Olen nyt jo niin levoton, ett? tuskin puolet ihmist?ni on t??ll? Parisissa."

Joku p?iv? my?hemmin Emilie todella ilmoittaa s?hk?sanomalla, ett? nti Fohstr?m tulee kuin tuleekin syyskuun alussa, ja samaan aikaan Bergbom saa muitakin uutisia. Kes?ll? oli n?et kotiinsa Helsinkiin palannut laulajatar nti Hortense Synnerberg, joka samoin kuin Bruno Holm ollen Lampertin oppilas kes?ll? 1877 oli suurella menestyksell? esiintynyt Covent-Garden teatterissa Lontoossa ja sitte seuraavana talvena ollut kiinnitettyn? kunink. oopperaan Maltassa. Oivaltaen mik? vieh?tys suomalaisen oopperan yst?ville olisi kuulla t?t?kin nuorta etev?? laulajatarta n?ytt?m?lt?, Almberg ja Wahlstr?m omin p?ins? tekiv?t sopimuksen h?nen kanssaan muutaman viikon vierailusta. Eik? siin? kyllin, he tekiv?t my?s v?lipuheen Navr?tilin kanssa, joka ei viel? ollut Suomesta l?htenyt, ett? h?n esiintyisi 150 markasta illalta ja niinik??n useain orkesterin j?senten kanssa; Hahl, Holm sek? neidit Lagus ja Ingman olivat jo ennen luvanneet olla mukana, jos oopperan?yt?nt?j? pantaisiin toimeen.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!