: Ruijan rannoilta: Kertomus Norjan Lapista by Aikio Matti Schantz Aksel Von Translator - Love stories; Sami (European people) Fiction; Reindeer herders Fiction; Norway History Fiction

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

jojen suuretessa ja tarinan hiipiess? kiihoittavan v?risytt?v?n? kuulijan likelle.

V?ki l?hti pihan poikki tielle, joka johti joen t?yr??lle rihkamakauppaan. He tassuttelivat keveiss?, pehmeiss? lapinkengiss??n p?ll?m?isen ??nett?m?sti. Sit? helpommin sai poliisi huomiota, kun h?n virallisen touhukkaasti raivasi itselleen tiet? joukon l?pi. H?nell? oli nimitt?in kiilloitetut rasvanahkasaappaat, jotka h?nen t?mist?vien askeltensa alla panivat kovaksi tallatun lumen kirskumaan.

Oli n?et pureva pakkanen. Sankat tervankatkuiset savupatsaat nousivat hormeista nopeaan kiirivin? kierukkoina suoraan yl?s tyyneen ilmaan. Vaikka olikin jo pime?, kuului halkoranteilta kirveeniskuja. Kovat, l?pij??tyneet koivunrangot paukkuivat ja r?iskyiv?t halkeillessaan. Siell? t??ll? kuului my?s aisakellon kumeata kalkatusta tiiviiss?, raskaassa pakkasilmassa. Matalalla leijaava villava sumupilvi n?kyi alavaa kolmikulmaista nient? kiert?v?n joen yll?. Molemmin puolin jokea olivat mets?sel?nteet mukavasti nojallaan matalia, tasaisesti kaartuvia ja alastomia tuntureita vasten.

K?r?j?tuvasta l?htenyt v?kijoukko oli pys?htynyt rihkamakaupan eteen ja seisoi siin? tuokion hytisten ja koputellen vuoron per??n jalkaa toiseen.

"Minulla on tuhat poroa", kerskui Nikko Nille, aikoinaan kunnon mies, mutta nyky??n juoppo ja suuri rehentelij?. H?n oli Biettar Oulan pahimpia kadehtijoita, sill? h?n oli aikoinaan kosiskellut muhkeaa ja lihavaa Elle?. H?n kerskui, sill? h?nell? oli vain kuusisataa poroa, jotka saadakseen h?nen oli t?ytynyt vied? alttarin eteen vanha ontuva leskivaimo. H?n oli ruvennut kosiskelemaan Elle? heti vehn?sp?ivien j?lkeen. Mutta kun vanhojen kuolema useinkin odotuttaa pitk??n, n?ytti Ellest? parhaalta menn? naimisiin pulskimman miehen kanssa, mit? h?n tunsi, vaikka t?m? samalla oli tunturien hurjin petokin.

"Koko Hammerfestin s??st?pankki on hyppysiss?ni", isoili Nikko Nille. Musta rupiviiru n?kyi poikittain h?nen kalpeassa alahuulessaan, ja harmaata vaahtia pursusi suupielist?.

"Voisin ostaa koko Biettar Oulan lauman, mutta min? en tahdo sellaisia poroja, jotka -- --" Vastustamaton pelko esti h?nt? sanomasta ajatustaan loppuun. H?n alkoi laulaa tilap?isi? h?v?istyslauluja Biettar Oulan nuotilla. "Biettar Oula ta-a-appaa talvi?-?-?in?." Autuaallisen n?k?isi? miehi? ja neitosia ly?tt?ysi mukaan, syleillen toisiaan ja keinuttaen ruumistaan nuotin tahdissa. Heid?n h?yry?v?t, tihe?karvaisista peskeist? esiinpist?v?t py?re?t kasvonsa loistivat vaskenpunaisina heikossa lampun valossa, joka punasinerv?n? tunki l?pi kostean, viinalta l?yhk??v?n h?yryn. Hikipisarat heid?n kasvoillaan, sekoittuneina vanhaan liuenneeseen likaan, k?viv?t sakkamaisiksi ja lyijynharmaiksi. Rihkamakauppa sis?lt?ineen oli kuin juhlain aikana. Hyllyj? koristivat r?ike?nv?riset verat, esiliinat ja olkahuivit: siniset, keltaiset ja punaiset, kaikkine koreine mauttomuuksineen. Myym?l?p?yd?ll? oli lasikaapissa suuri valikoima messinkisormuksia, solkia ja kaikenlaista pient? kiiltorihkamaa.

Viimeksi tulleet tunkeutuivat humalaisten joukkoon, ja ryypiskellen tuopeista tai pulloista koettivat hekin suuremmalla tai pienemm?ll? menestyksell? n?ytt?? p?ihtyneilt?.

"Ri-iekko raukka, riekko, ri-iekko. Elle, E-elle, Elle, E-elle!"

Mutta tihe??n sulloutunut joukko h?tk?hti, kun Biettar Oula riuhtaisi oven auki ja avasi kyyn?sp?ill??n tien myym?l?p?yd?n ??reen. Pikku Andi piteli kiinni is?ns? pitk?st? tupesta. Mahtava lapinpuukko hopeahelaisine p?ineen oli pojan hartaiden mielihalujen esine.

Biettar Oula heitti ison, lihavan poronpaistin myym?l?p?yd?lle. "Tuon edest? konjakkia." H?n oli pitempi ja muhkeampi kuin muut lappalaiset, joi aina parasta paloviinaa, ja aina osoittikin kauppamies h?nelle suurta huomiota. Tuoppi asetettiin esille. H?n otti aika siemauksen ja ojensi sen sitten Ellelle, joka vain makusteli -- naisten tavoin v?h?n virnist?en. -- Elle pyyhki sitten silkkihuivinsa nipukalla rehevi? huuliaan, joiden punainen v?ri oli t?ytel?inen ja tuores.

Biettar Oula seisoi kauvan ??neti, mutta ryyppi yht?mittaa. Mustilla ja hiukan vinoilla silmill??n, jotka v?hitellen olivat saaneet kiiluvan hehkun, t?hyili h?n tuikeasti er?st? ryhm??, t?m?n seistess? piiriss? parrattoman nuoren miehen ymp?rill?, jota Nikko Nille nyt juotti p?ihin.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!