: Pietari Suuri: Venäjän ensimmäinen keisari by Lindeqvist K O - Peter I Emperor of Russia 1672-1725

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

kyennyt luomaan valmiiksi suurta ohjelmaa. H?nen koko taipumuksensa ja kasvatuksensa oli k?yt?nn?llisyyteen k??ntynyt ja t?st? h?n ei saattanut irtaantua teoriiojen alalla ajattelemaan. Usein koskevat h?nen reforminsa vaan ulkopintaa, ydin j??pi entiselleen. Varsinkin h?nen ensimm?isiss? toimissaan se tulee n?kyviin.

Jo ensimm?isen? p?iv?n? paluunsa j?lkeen k?vi tsaari itse, niinkuin vasta mainitsimme, korkeiden virkamiesten partoihin k?siksi. Ja viel? my?hemminkin niit? vainottiin. Niinp? kerrotaan, ett? muutamia p?ivi? edellisen tapauksen j?lkeen oli er??n bojaarin luona suuret pidot; niiss? juotiin paljon, ja jokaisen puheen j?lkeen seurasi kanuunanlaukauksia. Yht?kki? ilmestyi tsaarin hovinarri saksit k?dess? ja leikkasi usealta vieraalta kaikellaisia kujeita tehden parrat pois. Joka uskalsi vastusta tehd?, h?nt? uhattiin korvapuusteilla.

Tsaarin v?kivaltainen menettely oli sangen vastenmielinen ja tuskallinen, varsinkin kun parrattomuutta yleiseen pidettiin suurena syntin?. Kirkon panna uhkasi partansa leikkaajaa samoin kuin sellaistakin henkil??, joka ulkomaalaiseen tapaan hiuksensa leikkasi. Silloinen patriarkka Adrian mainitsee paimenkirjeess??n, ett? ilman partaa ei ihminen ole ihminen, vaan koiran tai kissan n?k?inen olento, ja ainoastaan sellainen henkil?, joka tahtoo n?iden el?inten kaltaiselta n?ytt?yty? tai kerettil?isiin sekaantua, saattaa partansa leikkaamista mieless??n pit??. T?llaisesta katsantotavasta huolimatta tsaari pakotti parrat ajelemaan. Ja usea noudattikin k?sky?. Mutta kuinka v?ltt?m?t?n ja rakas parta oli Ven?l?iselle, osottaa er?s liikuttava kertomus Voroneschista Don-virran rannalla. T?ss? kaupungissa oli tsaarilla laivaveist?m?it? ja ulkomailta palattuaan k?vi h?n siell? tarkastamassa, ja tapansa mukaan pakotti h?n ty?miehet leikkaamaan partansa. Muuan vanha ty?mies, niinkuin h?n itse kertoo, piti t?st? l?hin aina leikatun partansa taskussaan sit? varten, ett? se pantaisiin h?nen kanssaan ruumisarkkuun, jottei h?nen toisessa maailmassa tarvitsisi parrattomana esiinty? pyh?n Nikolauksen eteen. Samantapaisia varokeinoja k?yttiv?t muutkin ty?miehet.

It?maalainen pitk? kaapu pitkine hioineen oli my?skin j?tett?v?. T?llainen puku ei ollut yksinomaan aasialainen, vaan se oli my?skin hankala kaikissa t?iss? ja toimissa. Jo senkin t?hden se oli Pietarille vastenmielinen. Ennen Pietarin hallitusta oli hovissa n?hty ulkomaalaisiin kuoseihin puettuja miehi?, mutta niit? kaikkia katseli papisto ja kansa karsain silmin. Pietarikin oli jo ennen ulkomaan matkaansa k?ynyt saksalaiseen malliin tehdyiss? vaatteissa ja ulkomailla h?n tavallisesti esiintyi merimiespuvussa, vaikka h?n toisinaan esiintyi ven?l?isess?kin. Ulkomaalta palattuaan pani h?n vaatetuksessakin muutoksen toimeen. Omak?tisesti h?nen siihenkin kerrotaan ensin ryhtyneen. Er?iss?, pidoissa v. 1699 leikkasi tsaari muutamien vieraiden kauhtanoista pitk?t hiat v?h?n lyhyemmiksi, samassa huomauttaen, ett? sellaiset hiat ovat ty?ss? hankalat; voipihan niist?, sanoi h?n, j??d? johonkin riippumaankin tai jotakin viskata nurin tai my?skin sy?dess? tahria hiat ruokaan.

Samoin kuin partojen ajeleminen oli entisist? rakkaiksi tulleista vaatteistakin luopuminen tukalaa; syntin? sit?kin pidettiin; ulkomaalaisten kerettil?isten j?ljittelemist? t?m?kin oli.

V?hemm?n vastustusta suuren yleis?n puolelta her?tti se vapaamielisyys, jota Pietari tupakan ja nuuskan kaupittelemiselle ja viljelemiselle osotti. N?it? aineita oli jo ennenkin k?ytetty Ven?j?ll?, mutta hallituksen puolelta oli sit? koetettu est??; esim. Pietarin is? Aleksei oli antanut m??r?yksen, joka ankarasti kielt?? n?iden aineiden k?ytt?mist?. Useat, jotka t?t? k?sky? vastaan rikkoivat rangaistiin julmalla tavalla heid?n ruumistaan kiduttamalla ja silpomalla. Kirkko ei my?sk??n suvainnut t?t? "kirottua, pirullista yrtti?". Mutta Pietari antoi t?yden vapauden t?ss? kohden; h?n oli ulkomailla n?hnyt sit? vapaasti k?ytett?v?n, ja valtiolla oli n?iden tavarain kauppaamisesta hyv?t tulot; h?n otti n?et sen valtion etuoikeudeksi. Jo Hollannissa ja Englannissa ollessaan teki h?n kauppasopimuksia tupakan tuonnista Ven?j?lle. Pian t?m?n aineen k?ytt?minen tuli yleiseksi Ven?j?ll?, sill? kansakin osotti suurta halua tupakan k?ytt?miseen, niinkuin Persialaiset, Turkkilaiset sek? muut it?maan kansat.

Harvoin olivat Ven?j?ll? naiset ennen Pietari suuren aikoja julkisuudessa esiintynyt. Joku harva poikkeus, kuten Pietarin sisarpuoli, on kuitenkin tavattavissa. Pietari vasta pani toimeen jonkinlaisen naisemansipatsioonin. Jo ennen ulkomaan matkaansa h?n oli saksalaisessa slobodassa tavannut naisia seurael?m?ss?, ja itsekin h?n paljon seurusteli n?iden kanssa. Varsinkin h?nen l?heinen ja yst?v?llinen suhteensa kauniiseen Anna Monsiin, joka oli er??n varakkaan saksalaisen kauppiaan tyt?r, on tullut kuuluisaksi. Kaikissa juhlatilaisuuksissa oli Anna Mons saapuvilla; h?nelle tsaari osotti suurta huomiota: h?nen sukulaisensa saivat taloja ja tavaroita lahjaksi. 10 vuotta kesti t?t? l?heist? suhdetta; silloin Anna Mons joutui naimisiin er??n preussilaisen l?hettil??n kanssa.

Ulkomaan matkalta palattuansa Pietari vapautti Ven?j?nkin naiset heid?n yksin?isest? ja ik?v?st? el?m?st??n. H?n m??r?si ett? naisten, sek? naimattomien ett? naineiden tuli pukeutua saksalaiseen tapaan sek? esiinty? seuroissa ja juhlatilaisuuksissa. T?m?nkaltaisiin muutoksiin ei naisilla ollut mit??n sanomista, p?invastoin he n?yttiv?t mielihyv?ll? mukautuvansa. Muussakin kohden naisten asemaa parannettiin. Jo v. 1693 antoi patriarkka Adrian k?skykirjeen, jossa naista kiellet??n vihkimist? mieheen vasten h?nen tahtoaan; ja v. 1702 m??r?si tsaari, ett? ennen vihkimist? tuli olla v?hint?in kuuden viikon kihlausaika, jolloin asianomaiset voisivat oppia toisiansa tuntemaan. Niinkuin n?kyy saivat naiset vasta oikean ihmisarvon.

Paljon muitakin muutoksia pantiin toimeen, jossa entisist? tavoista ja vanhasta katsantokannasta tahdottiin eroittaa kansaa. Pietari kielsi esim. ettei tsaaria saanut en?? polville lankeamalla kunnioittaa, eik? my?sk??n talvella palatsin edustalla ottaa lakkia p??st??n, "sill?", sanoo Pietari "miss? on silloin ero Jumalan ja tsaarin v?lill?, jos kummallekin samallaista kunnioitusta osotetaan? Se kunnia, mik? minulle tulee, on siin?, ett? v?hemm?n madellaan, mutta sek? minua ett? valtiota suuremmalla innolla ja uskollisuudella palvellaan".

Joka taholla oli uusi el?m? ja toimeliaisuus n?kyviss?. Pietari her?tti kansansa siit? uinuvasta toimettomuudesta, joka on it?maalaisuuden tunnusmerkki?. Itse h?n kulki her?tt?j?n? joka paikassa ja sangen ankaralla tavalla tuo suloinen uni katkaistiin. Se vaikutti suuttumusta monella taholla, se tuotti levottomuuksia, joista seurauksena oli s??lim?t?n ankaruus ja julmuus tsaarin puolelta.

Ankaralla, usein v?kivaltaisella tavalla ryhtyi Pietari muuttamaan entisi? oloja Ven?j?ll?. H?n kohteli kansaansa ik??nkuin se olisi ollut joku vahamainen aine, jota voipi muodostaa mielens? mukaan. H?nen j?ttil?isvoimansa saikin pinnan murretuksi, mutta ei sisustaa. H?nen alamaisensa taipuivat noudattamaan tsaarinsa k?skyj?, sill? siihen se oli tottunut, mutta vastenmielisesti; h?nen toimensa ja parannuspuuhansa sotivat heid?n katsantotapaansa ja vakuutustaan vastaan. H?nen s??lim?tt?myytens? verojen lis??misess?, sotamiesten otossa, joita h?n aina enemm?n tarvitsi, olivat omiansa lis??m??n tyytym?tt?m?in lukua. Nurjaa mielt? ilmestyi; tsaaria ruvettiin vihaamaan; pahoja puheita ja kertomuksia pantiin kulkemaan h?nest?; usein ne siihen j?iv?tkin; mutta tehtiinp? murhayrityksi?kin h?nen henke?ns? vastaan ja useita salaliittoja tavataan.

Kapinallisia vehkeit? ja salaisia juonia Pietaria vastaan oli jo ilmestynyt ennen h?nen ulkomaan matkaansakin. Niinp? oli esim. noin paria viikkoa ennen l?ht?? tultu ilmottamaan tsaarille, joka oli pidoissa Lefort'in luona, ett? salaliitto oli tehty h?nen henke?ns? vastaan. Tulipalo, joissa h?n aina oli saapuvilla, oli toimeen pantava, ja siin? oli h?n surmattava. Osallisena salaliitossa oli muuan ven?l?istynyt saksalainen upsieri Zickler, joka ei mielest??n ollut saanut tarpeeksi kunniaa ja arvoa; h?n tunsi itsens? muka loukatuksi, koska ei tsaari ollut k?ynyt h?nen luonaan. Kaksi ven?l?ist? aatelismiest?, jotka vihasivat Pietarin koko hallitussuuntaa, kuuluivat my?skin kapinan johtajiin. Tsaari eli, niin he sanoivat, ep?kristillisesti, h?n oli pakottanut heid?t l?hett?m??n heid?n poikansa ulkomaille oppimaan j.n.e. Streltsien joukosta toivoivat salaliittolaiset saavansa apumiehi?.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!