: Viimeinen tuomio by Sinclair Upton - Socialism; United States Social conditions 1865-1918; United States Economic conditions 1865-1918

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

Kirj.

Upton Sinclair

Suomennos

H?meenlinnassa, O.Y. H?meenlinnan Uusi Kirjapaino, 1909.

Kirjanen koskettelee Amerikan oloja, mutta sopii t?ydellisesti meill?kin.

Muutamassa arvokkaassa Amerikkalaisessa aikakauslehdess? oli julkaistuna tulokset siit? tutkimuksesta, jonka er?s Chicagon yliopiston opettaja oli toimittanut pukuteollisuuden alalla mainitussa kaupungissa. Pukuteollisuuden alalla Chicagossa ty?skentelee noin 500,000 henkil??, eli noin 30 pros. tuon Yhdysvaltain toisen kaupungin koko v?kiluvusta. Luottaen tuon oppineen tutkijan laskuihin, oli siell? t?m?n teollisuuden alalla ty?skentelem?ss? naisia, 10 tuntia p?iv?ss?, 6 p?iv?? viikossa ja 40 sentin viikkopalkalla. Useat naiset ansaitsivat v?hemm?n kuin yhden dollarin viikossa, -- ja yksik??n n?ist? naisista ei voinut l?yt?? ty?t? joka viikoksi. Alhaisin keskim??r?inen palkka oli n.s. dressmaakareilla, ollen viikkopalkka keskim??rin 90 sentti? ja siis ne jotka ty?skenteliv?t 42 viikkoa vuodessa, voivat ansaita vuoden ajalla keskim??rin 37 dollaria. Housujen valmistajat ansaitsivat keskim??rin 1.30 sentti? viikossa, mutta tekiv?t ty?t? vaan 37 1/2 viikkoa keskim??rin vuodessa, ansaiten 42 doll. vuodessa. Korkein keskim??r?inen palkka oli r??t?leill?, jotka ansaitsivat 6.20 sentti? viikossa, 32 viikon ty?ajalla, vuosittain siis ansaiten 212 dollaria. -- Keskim??r?inen palkka koko t?ll? teollisuuden alalla -- se on: 30 prosentilla suuren Chicagon onnellisista asukkaista -- oli 2.48 sentti? viikossa, 31 viikon ty?st?, eli 76.74 sentti? vuodessa.

Mit? olisi teht?v? t?m?n asiantilan suhteen? -- Useat ajattelevat ihmiset tekev?t itselleen tuon kysymyksen, ja tuskinpa yksik??n heist? voi v?itt??, ettei vastaukseksi olisi tullut mieleen ajatus, ett? meid?n taloudellinen j?rjestelm?mme on huono, ja ett? jolloinkin, jonkunlainen toinen j?rjestelm? t?ytyisi tulla tilalle.

On niin raskasta ajatella kuitenkin muutosta, se kun on niin ??rett?m?n valtavaa! Kuitenkin me tied?mme, ett? ihmiskunnan historian on t?ytynyt kulkea monien ja suurten muutosten l?pi -- ett? jos meid?n esi-is?mme nousisivat haudoistaan, heid?n t?ytyisi tunnustaa sama totuus. Kehitys ei ole mielikuvitusta, se on tosiasia ja vaikein tosiasia mit? olla voi. -- Me kaikki olemme kuulleet Ranskan vallankumouksesta kuinka se perin pohjin muutti koko Ranskalaisen yhteiskunnan. Ja mik? oli perussyyn? Ranskan vallankumoukseen? -- Se oli se, ett? kuningas ja ylimyst? tahtoi saada haltuunsa kaikki mukavuudet ja vallan sek? tehd? koko kansan n?yr?ksi v?likappaleeksi omissa k?siss??n. Ranskan kansa oli rakentanut kaikki, mutta sen sijaan, ett? se olisi saanut nauttia ty?ns? hedelmist?, t?ytyi sen maksaa suunnattomia veroja ylimyslaiskureille ja tuhlaavalle hovijoukolle. He huomasivat, nimitt?in kansa, ett?, ensiksi valtiollinen hirmuvalta ei ollut v?ltt?m?t?n ja toiseksi ett? se oli ep?inhimillinen -- se tahtoo sanoa ett? n?m? muutamat henkil?t eiv?t voineet k?ytt?? valtaansa koko yhteiskunnan hyv?ksi. Ja silloin Ranskan kansa muodosti j?rjestelm?n, jossa valtiollinen hirmuvalta, itsevaltius oli mahdoton -- se tahtoo sanoa, j?rjestelm?n, jossa valtiollinen itsen?isyys oli taattu joka miehelle koko yhteiskunnassa. -- Ja nyt, te tied?tte jokainen, ett? juuri samalla tavalla meid?n teollisuus-ruhtinaat ovat anastaneet kaiken rikkauden t?ss? maassa omiin k?siins?, mik? tarkoittaa taloudellista muotoa verotukselle, eli liikevoittoa; ja t?ten my?skin samalla tavalla he ovat aikaansaaneet melkein koko valtakunnan rikkaudet keskittym??n, eli paremmin sanoen synnytt?neet, kansallistaloudellisen halvauksen, -- jonka t?ytyy vuorostaan synnytt?? vallankumouksen, sill? kansalla on ainoastaan kaksi ehtoa, joko nousta vaatimaan oikeuksiaan tai kuolla n?lk??n. Te k?sit?tte mik? ehto n?ist? on luonnollisempi. Mik? on sitten se j?rjestelm?, jonka p??ll? meid?n taloudellinen yhteiskunta lep??? -- Tuotannon v?likappaleet ja mit? tuotannolla tarkoitetaan -- rautatiet, s?hk?sanomalaitokset, kaivannot, tehtaat ja kauppaliikkeet -- ovat pienen joukon k?siss? miehi?, jotka ovat muodostaneet itselleen yksinoikeuden valmistaa ja myyd? el?m?n v?ltt?m?tt?mimpi? tarpeita. Toiselta puolen kansan enemmist? on pakoitettu kilpailemaan kesken??n, niin ett? meill? on kilpailun alentama palkka, ja monopoolihinnat kaikille tavaroille, -- joka yksinkertaisesti merkitsee sit?, ett? koko maan rikkaudet ovat joutuneet varakkaan luokan k?siin. Ja luonnollinen seuraus t?st? tulee olemaan ett? palkkaty?ntekij?t pakoitetaan poistumaan taloudellisesta yhteiskunnastamme, ja joutuvat perikatoon -- ellemme onnistu, min? ja sin?, ty?mies, p??sem??n keng?n kiillottajaksi tai muuksi sellaiseksi!

Seisahtukaamme silm?nr?p?ykseksi ajattelemaan.

T?ss? olisi kapitalisti -- sanokaamme ett? h?n omistaa kenk?tehtaan. Ty?ntekij?t tarjoutuivat, saadakseen "jabin" tekem??n 5 paria kenki? p?iv?ss?. Yhden parin kenki? ty?mies saapi palkastaan; kaksi paria menee kapitalistilta raaka-aineeseen, yksi pari tarpeisiin ja ty?kapineisiin, ja yhden parin pist?? h?n taskuunsa voittona. Sin? ehk? huomautat, ett? h?n ei teet? taskukenki?; h?n pist?? taskuunsa ainoastaan rahat. Mutta h?n ei my?sk??n maksa ty?miehen palkkaa kenk?parilla, vaan antaa ainoastaan niiden arvon rahassa. Ja toiselta puolen, h?nen t?ytyy kyet? myym??n keng?t, ja arvattavasti h?n on bisness-mies mies eik? mik??n ihmisyst?v?, h?nen t?ytyy saada sellainen hinta ett? siit? j?? osa, taaskin h?nen voittonsa, eli muuten h?n sulkee tehtaansa. Ja se on juuri t?ss? kun vaikeus tulee eteen; sinun palkkasi oli laskettu alhaisimman arvon mukaan, ja myydess? tekem?si tavara monopoli-hinnan mukaan. T?ten joutuu juuri maan rikkaudet yhden luokan k?siin, kapitalistien k?siin, ja kansa saa korkeilla hinnoilla korvata sen vahingon, jonka liikatuotanto tuottaa -- ja niin liike v?henee, ja tulee sopiva tilaisuus ty?v?est?lle mietti? asemaansa.

Kaksi tahi kolme vuotta takaperin oli mr John D. Rockefellerin tulot 100 miljoonaa dollaria vuodessa. Sen j?lkeen on mr Rockefeller Standard ?ljyvarastollaan kohottanut tulojaan 50 tahi 60 prosenttia vuosittain! Ja mit? tekee h?n t?ll? suunnattomalla omaisuudellaan? Kuluttaako h?n sen? Jos h?n kustantaisi maailmann?yttelyn St. Louis'iin joka vuosi, ei h?n saisi tulojaan h?vitetyksi. H?nell? on toimikunta, johon kuuluu 32 hyvin opetettua liikeneroa, jotka ty?skentelev?t aina l?yt??kseen uusia rahansijoituspaikkoja; toisin sanoen h?n vaihtaa rahansa uuteen p??omaan. Ja h?n tekee sen uudestaan ja uudestaan, vuosi vuodelta, ja kun h?n t?ll? tavalla jatkaa, t?ytyy h?nen oppilaittensa kulkea per?ss? -- ja silloin me n?emme ett? miljon??rimme eiv?t voi kuluttaa kymmenett? osaa tuloistaan -- he yksinkertaisesti sijoittavat uudestaan ne. Oletteko koskaan laskeneet mik? tulee olemaan lopputulos t?st? leikist??

T?m? on, mit? tarkoitetaan kansallistaloudellisella halvauksella. Te kuitenkin arvelette, ett? meid?n hyv? republikaaninen hallituksemme, hallituksemme amerikkalainen Napoleon etunen?ss?, voi asettua yl?puolelle t?t? kehityst?, ja siten s??st?? teid?t n?kem?st? sit? vastenmielist? j?rjestelm?n muutosta, josta te ette mielell?nne haluaisi kuulla puhuttavankaan. Te luotatte kuten hukkuva oljenkorteen. Te sanotte, pian on tuo aika menev? ohi. Min? olen iloinen ollessani samaa mielt? teid?n kanssanne. Se on jo sivuutettu! Me olemme sivuuttaneet sen jo seitsem?n kahdeksan vuotta sitten.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!