: Orlowit: mies ja vaimo by Gorky Maksim - Russian fiction Translations into Finnish

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

?n Orlowilta ja tarttui t?m?n k?teen valtasuonta koetellen.

Orlowit ?llistyiv?t niin t?m?n ylioppilaan irtonaisesta olennosta, ett? Matrjona myh?ili h?mill??n ja katseli h?nt? vaieten, Grigori taas hymyili iloissaan.

"No, ja mitenk?s maha jaksaa?" kysyi t?m? taas. "Onkos matoja? Kertokaa vaan kainostelematta, seh?n on jokap?iv?inen asia, ja jos jotain on ep?kunnossa, niin annetaan jotain karvasta l??kett? ja se kyll? l?htee."

"Hyv? meid?n on... terveit? ollaan", lausui Gregori lopuksi, "ja vaikka min? olen t?m?n n?k?inen, niin on se vain ulkonaista... sill? jos oikein totta puhun, niin tuli t?ss? eilen kumotuksi muutamia laseja."

"Niin, hajusta sen heti tunsin, hyv? herra, ett? te eilen olitte ottanut... Tiet?k??pp?s, siit?p? min? pikkusen sanoisinkin..."

H?n oli niin huvittava ja h?nen kasvonsa niin hauskat, ett? Orlow remahti luottavaan ja ??nekk??seen nauruun, ylioppilas nauroi ??nekk??mmin ja hauskemmin kuin muut, mutta lakkasi my?s pikemmin, ja kun naurun aiheuttamat poimut h?nen suu- ja silm?pieliss??n olivat silinneet, n?yttiv?t h?nen avoimet kasvonsa viel?kin vaatimattomammilta.

"Ihminen, joka tekee ty?t?, tarvitsee kai joskus ryypyn, jos pysyy kohtuudessa, mutta meid?n aikanamme on paras, jos siit? pysyy kokonaan erill??n. Oletteko kuulleetkaan, mik? tauti nyt raivoo?"

Ja h?n eh?ttikin kertomaan, vakain kasvoin ja j?rkev?ll? ??nell? kolerasta ja taistelukeinoista sit? vastaan. H?n puhui kulkien huoneessa edestakaisin, milloin sein?? koetellen, milloin katsahtaen oven taa, jossa oli lika?mp?ri ja likavesinen vati. H?n kumartui uunin aukkoa kohti, nuuskien mist? sielt? haju nousi. H?nen ??nens? heilahteli basson ja tenorin v?lill? ja h?nen yksinkertaiset sanansa painuivat tarkasti kuulijain mieleen ilman ponnistuksia heid?n puoleltaan. H?nen kirkkaat silm?ns? loistivat ja h?n oli t?ynn? innostusta asiaansa, jota niin yksinkertaisesti ja iloisesti palveli.

Gregori seurasi h?nen olemustaan uteliaasti hymyillen. Matrjona niisteli nen??ns?, poliisi oli kadonnut.

"No, te hommaatte sitte t?n??n viel? kalkkia, hyv? is?nt?v?ki. T?st? l?heiselt? rakennukselta antaa muurari teille viidell? kopeekalla kalkkia, niin paljon kuin tahdotte. Ja juomisesta, hyv? is?nt?, jollei se ole ihan kohtuullista, pysyt??n erill??n... Ja sitten n?kemiin... Min? pist?ydyn viel? t??ll?."

Ja yht? nopeasti h?n katosi kuin oli tullutkin ja n?ytti j?tt?neen silmiens? muistoksi h?mm?styneen ja tyytyv?isen hymyn Orlowin pariskunnan kasvoille.

Hetkisen vaikenivat he, katselivat toisiaan eiv?tk? n?ytt?neet voivan viel? oikein k?sitt?? sit? vaikutusta, jonka t?m? tietoisen tarmon ?killinen ilmaus oli tehnyt heid?n koneelliseen el?m??ns?.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!