: Aeneidi by Virgil BCE BCE Siitonen Konstantin Translator - Aeneas (Legendary character) Poetry; Epic poetry Latin Translations into Finnish

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

se hirvi?, joka oli kynnyksell? vartioimassa.

V:ss? 839-840 tarkoitetaan luultavasti Lucius Aemilius Paulusta, joka k?vi v. 218 e.Kr. sotaa Illyriassa ja Kreikassa. -- Aeakus oli Akhilleen is?.

SEITSEM?S LAULU

Aeneaan saapuminen Italiaan ja h?nen vastustajansa.

Ainehisto.

Troijalaiset, haudattuaan Aeneaan imett?j?n? olleen Kajetan, l?htev?t purjehtimaan ja kulkien ohi loitsijan Circen maan, saapuvat Tiber-virran suulle . -- Lation kuningas Latinus ja kolme ennusmerkki? t?m?n tytt?relle Lavinialle tulevasta ulkomaisesta sulhosta . -- Harpyijain ennustus Teukroille p?ytien kalunnasta toteutuu, josta Aeneas p??tt?? saapuneensa matkojensa p??h?n . -- Aeneaan l?hetit tulevat Latinon luo; t??n hovin komeus . -- Ilioneys pyyt?? Latinoa Aeneaan liittolaiseksi . -- Latino, n?hden Aeneaassa Salliman lupaaman v?vyn, suostuu mielell??n heid?n anomukseensa sek? antaa niin heille samoin kuin Aeneaalle komeat lahjat . -- Juno, havaiten harmikseen Troijalaisten jo p??sneen Italiaan, p??tt?? kylv??, Allekton avulla, sodan syit? Latinolaisten ja Troijalaisten kesken . -- Allekto vimmaa ensin Latinon puolison Amatan raivoon , sitten, tullen Ardeaan ja tekeytyen vanhan papittaren Kalybeen n?k?iseksi, saattaa unessa Turnon sotaraivoon ja vihdoin saattaa Askanion haavoittamaan Tyrrheon tytt?ren Silvian kesyn hirven, josta syntyy tappelu Tyrrhenilaisten ja Troijalaisten v?lill? . -- Allekto, t?ytetty??n Junon tahdon, saa t?lt? k?skyn poistua Manalaan . -- Kansa vaatii Latinoa avaamaan Sodan portit, josta t?m? kielt?ytyy; Juno itse sen tekee . -- Sotahan varustaiminen . -- Runoilija, pyydetty??n haltiain apua, rupeaa luettelemaan Aeneaan vastustajoita, jotka joukkoineen olivat: jumalain yl?nkatsoja Mezentius ja t??n hyv? poika Lausus, Herkuleen poika Aventinus, j?tinmoiset Katillus ja Koras, Vulkanon poika Caekulus, Neptunon poika Messapus, parvensa vertahinen Klausus, Agamemnonin poika Halesus, Eebalus, Ufens, marruvilainen pappi Umbro, Hippolyton poika Virbius sek? varsinki Turnus ja amazoni Kamilla .

Hoitaja Aeneaan, Kaijeta, sa rantamillemm' oot j?tt?nyt kuollessas ikimuiston; viel?p? nytkin kunnias seutua suojaa ynn' nimes hautasi paikkaa suuressa Hesperiass' osottaa, jos on tuoss' joku arvo. Hautaiset jalo Aeneas hyvin p??tetty?ns?, 5 haudalle tehty?ns' kummun, sittenkuin syv? tyyntyi aavikko, purjehtimaan l?ks taas sek? valkaman j?tti. Tuulonen kiihoittuu y?ks eik?p? matkoa kiell? kuutama kirkas, vaan valost' tuon kimaltain meri hohtaa. Circaelais-maan rantamitsenpa he soutavat ensin 10 lehtojen turmiokkain ohi, joss' rikas Auringon tytti lauluja kaijuttaa yh?, joss' upeoiss' palatseissaan polttavi y?n valistukseks keedroa tuoksuavaa ja pirralla helskytt?? ylen hienoista kudelmaansa. T??lt?p? huokaukset, jalopeurojenkin ?r?t kuuluu 15 kahletta vastustavain, syd?n y?ll?kin karjahtavaisten; t??ll?p? harjakkaat siat ynn' ometoissahan otsot raivoavat sek? ulvovat suurien suttenki hahmot, mitk' oli ihmisten n??st??n h?jy haltia Circe julmilla yrteill? lumonnut pedon muotohon, nahkaan. 20 Ett'eiv?t jalot Teukrot moisia hirmuja k?rsis, ett'ei sais satamaan sek? julmille rantamill' laskis, purjehet Neptunus mukahaisilla tuulilla t?ytti ynn' ohi lietsel?n kuohujen, autellen paoss', saatti. Vaan jopa ruskoittaan rupes aava ja kannelta taivaan 25 Koitar kultainen rusovaunuistansa jo loisti, tuulet kun tyyntyiv?t sek? tuulosen hiukkakin vaipui aivan ja marmorityynell? pinnalla loiskivat airot. T??ll?p? Aeneas ulapalta jo aimosan lehdon huomaa. Keskite t??n Tiber juoksullaan tyvenell? 30 py?rtehineen nopeoineen, keltaishiekkojen kesken, tunkeutuu merehen; monet ??rell??n sek? yll??n virran rannoillen, uran luo kotiunnehet linnut ilmoa helskyttiv?t s?veleill?ns' ja lehdossa lentel. K?skee kumppanejaan kulun muuttaa, k??nte? keulan 35 maalle ja riemuiten lask virtaan kalvehikkaasen. Suoppas, oi Erato, kuninkaista ja seikkojen vaiheist', entisest?i Lation tilast', ennenkuin v?ki vieras ausonilaisillen sai rantamillen esikerran, kerron ja taistelujen ens' alkua mielehen johdan! 40 Neuvo'os, haltiatar, runojaa! Sodan julmasta kerron taistosta kuin kuninkaistakin, joit viha vei verit?ihin, Tyrrhenain sotajoukosta, taistohonkin ruvenneesta kaikesta Hesperiast'. Isompain asiain n?en juonen; suuremman alan ty?n. -- Kuninkaana jo rauhassa kau'an 45 hallitsi vanha Latinus linnans' ja maans' levohikkaat. Faunon ja laurentolaisen immen Marikan me t??np? kuulemme vanhemmiks. Is? Faunon olj Pikus. Se kertoo sua is?ksens?, Saturnus; s? oot suvun varhain alku. Suomasta h?n jumalain oli poikaa vailla ja miehen- 50 puolta, kun poikansa kuollunna olj el?m?ns' kev?h?ss?. Yksin vaan elelee kotonaan tyt?r aimossa linnass'; h?lle kun miehel?h?n, avioon eht l?htem?vuodet, kosjoivat koko Ausoniast', isostai Latiosta h?nt' useat, kosioip' ihaninkin kaikista muista 55 Turnus, mainio es'isist??n; kuninkaatarpa tuota toivoi saadakseen v?vykseen eritt?in halukkaasti. vaan kamaluuksilla sen ep?j?? jumalain monet aanat. Seisoi laakeripuu ylev?n palatsin pihamaalla, lehv?lt??n pyh?, arvostettu jo aikoja sitten, 60 mink? Latinus-taaton, kun alkoi linnoa laittaa Feebollen sanotaan omanneen, sen l?ydetty?ns?; siit?p? johti h?n my?s nimen Laurento-maan asukkaille. Latvahan t??n mehil?isparv -- ihme on kertoa -- tullen kirkkahan taivon tiet? ja voimakkaast' tuhutellen, 65 tihj?n? istuiksen sek? toistensa koipihin tarttuin oksasta lehv?kk??st' alasp?in parv ?kki? laskeis. "Ulkoa p?in urohon tulevaksi me n?emme", nyt lausuu tiet?j? koht', "tuonp?iselt? suunnalta rient?v?t joukot n?ihin tienoihin, ison linnan hallitsiaksi!" 70 Paits sit? kun sytytt??n rupes soihdullaan pyh?ll' uhrit, jolloin juur is?n luona Lavinia neitonen seisoi, n?ytt?v?t -- kauheeta -- t??n suortuvat ottavan tulta, loistavatkin hamoset kokonaan s?histen palavilta, s?ihkelev?n kuninkaallisen tukkansa kuin jalon kruunun 75 kalleine kivineen: h?n keltaisloistossa hohtain huuruten r?iskyilee kipen?it' yli kaikkea suojaa. Ihmekk??n n?yn ennustavan kamaloit' otaksuillaan; sill? he ennustavat osaltaan sek? arvolta saavan kuuluksi tuon, mut kansaa uhkaavan sodan suuren. 80 Vaan kuningas aristettuna entehilt' arpomatempliin l?ks is?n Faunon, joss' salost' Albunean yl?v?st? neuvoa h?n kyselee, joss' suurin lehtojen l?hde pulppuilee pyh?n veen sek? l?yhk?? varjossa huokuu. T??lt' Italon suku, t??lt' koko Eenotrilaisien maakin 85 ets ep?tiedossa neuvoa. Kun papitar t?h?n kantoi lahjat ja uhrattuin karitsain levitettyjen taljain p??ll? h?n nukkui y?n tyveness', odottain unelmoita: ihmehen laillapa h?n monet v?ikkyv?t aavehet huomaa, kuuleepi monet ??net ja nauttiipi jumaloitten 90 seuraa, Tuonelankin joellen alimmaiselle haastaa. T??ll? Latinuskin is? luotteit' etsien itse nyt sata villaista karitsaa tavan j?lkehen uhras; n?iden vuodillen kasatuille h?n laskihe sitten pitk?lleen, kuin kuul ?kist??n lehikost' yl?v?st?: 95 "?ll?s sie tyt?rt?s avioon latinaisehen kihlaa, poikani, taikkapa turvai h?ihin aikomihinne; muu'alta p?in v?vyt saapuvat, joiden heimo on viev? t?htihin maineemme; n?kev?tp?h?n t??n suvun lapset hallitsevansa ja kiertyv?n jalkojens' alla sen kaiken, 100 kumpaa kiert?ess' Okeanoo min p?iv? on n?hnyt!" N?it' is? Faunon oraakkeli-arpoja, y?n tyveness? saatuja neuvoja ei salannut syd?meens? Latinus, vaan jo ne lennellen yli ausonilaisien linnain laajalti kertoi maine, kun Laomedontien heimo 105 kiinnitti ruohoiseen rant't?yr?h?sen aluksensa. Aeneas ylip??llikk?in kera, kaunis Julus laskeuvat levollen ylev?n puun oksien varjoon; laittavat eineit??n sek? ruoholle ruokien alle laittelevat nisukyrsi?, -- heit' t?h?n Juppiter johti --, 110 viljasan p?yt?ns? sitte he t?ytt?v?t maan hedelmill?. Sy?ty? ruokansa muun, kun k?skevi heit' osunnainen puutos j?ystelem??n elon j??nn?ksen v?h?senki, kun k?sin hampainkin n?? tarttua rohkenivat nyt uhrinleipihin eiv?tk? p?yt?ns? kyrsi? s??st?: 115 "Hei! vain t?ydymmek?s jatustaa my?s p?yd?tki?" virkkaa Julus suottaillen, -- t?m?n vainen. Se lausepa kuultu ensinn? vaivoillen lopun tek; ens lausuvan suusta sen is? huomas ja vaikeni Luomasta h?mm?styneen?. Kohtapa lausuu: "Terve, o maa, min s??si mull' Luoja, 120 tervep? teillenkin Troan uskolliset Penaatimme! T?ss' koti, t?ss' is?nmaamm' on! Sill' is? mulle Ankhises n?it?, -- nyt muistan, -- kohtalojen salauksina kertoi: 'Muonas sy?ty? kun pakottaa sua, poikani, n?lk?, tultuas oudoill' ??rille, p?yti?kin kaluamaan, 125 niin kodin toivoa voit v?syneen? ja siell? s? muista oitis ens' asuntos rakentaa ja ne muurilla kiert??!' T?? olj se n?lk? ja t?? vihoviimeks ootteli meit?, onnettomuuksillen lopun tehden. Siksip? riemuiten juur auringon yletess? 130 tutkailkaamm', mik? maa tahi ketk' asukkaat ovat t??ll?, miss' ovat linnatkin, satamast' eri suunnille l?htein. Juppiterin pikarj olkohon t??! Rukouksilla taattoo Ankhisest' anokaat sek? viini? p?ytihin tuokaat!" N?inp? h?n lausuttuaan, sitt' tammen lehv?ll? p??ns? 135 kaunistaa sek? paikan Henke? kuin jumalista vanhinta Maata ja Nymfej?, outojakin t?h?n asti virtoja my?s anelee, Koint?hti? sitte ja Y?t?. Troijanki Juppiterii, frygilais-emoaan t?m?n j?lkeen, kumpaa vanhempaans' alimaasta ja taivosta pyyt??. 140 Kolmasti selv??n t?ss' is? kaikenvaltias korkeelt' taivaalta jyr?hdytti ja v?lkkyv?n, hohtavan kultaa j?nk?n, j?rkytetyn k?dell??n, yl?kannella n?ytti. Tuost' levi?? heti pitkin Teukrojen joukkoja maine, p?iv?n joutunehen, jona nostavat aijotut muurit. 145 Kilpaan valmistavat aterjoita ja oivasta enteest' m??r??v?t iloten pikareita ja kruunuja viinin. Juuri kun huominen olj valollaan Koi alkanut maita kirkastaa jokapaikasta, -- kaupungin rajat, kansan rannatki tutkivat; t?ss' on Numikon l?htehen silm?, 150 t?? Tiberin kymi on; asukkaat t??ll' urhot Latinot. Poikapa Ankhisen valiten sata airutta kaikest' kansasta, l?hte? k?sk kuninkaan yleviin varustuksiin, saattamahan Pallaan levon tarjousmerkkej? t?lle, lahjoja viem??n my?s uroholle ja rauhoa pyyt??n. 155 Joutuvat k?skyj?ns' t?ytt?m?h?n sek? askelin kiirein l?htev?t. Vaan matalall' ojall' itse h?n muureja m??r??, maiseman perkailee sek? rannalla ens'-asunnoita, leirin laatuhun, h?n sakaroilla ja vallilla kiert??. Vaan jo Latinoin tornien huippuja, p??tetty??n tien, 160 suojiakin n?kev?t sek? astuvat linnahan miehet. Poikaset kaupungin edustalla ja kukkea nuoruus harjottelei hevosilla ja tuhkassa vaunuja ohjaa; j?ykki? jousia nuo viritt?? tahi norjia k?ell??n peitsi? paiskovat, n?? kehottaa kisajuoksuhun, taistoon: 165 ennalta ratsastaen hevosella kun kertovi airut hallitsiall' ik?vanhalle vankkoja miehi? tulleen, outoja vaattehiltaan. T?? suojihin kutsua k?skee; valtio-istuimell' its' istahtaapi h?n sitten. Suuri ja aimohikas, satapatsahinen hovi jylh? 170 olj m?ell' linnan, -- laurentolaisen Pikon palatsi, arvokas puistoistaan, pyhityksest? es'-isienki. T??ll?p? valtansa saada ja ensin vitsansa nostaa hallitsiain oli m??r?n?; t?? hovinaan oli templi, t??ll' aterjain pyh?t paikat; teurastettua oinaan, 175 t??ll' is?t istumahan yh? pitkiin p?ytihin k?iv?t. My?skin muinaisten isien rivitt?in kuvat vanhat ceederist' t??ll' olivat, Italus is? ynn? Sabinus, viinin kylv?j?, jonk' kuvan all' oli koukero sirppi, ukko Saturnus ja Januksen kaks'otsanen patsas, 180 seisoivat etehist?ss? muinaiset kuninkaatki, jotk' is?nmaataan puollustaess', sodass' surmansa saivat. Paits sit? olj aseheit' templin ovipielill? paljon, kiipper?t kirvehet riippuivat sek? voitetut vaunut, t?yht?tkin kyp?r?in sek? porttein kookkahat teljet, 185 peitset ja kilvet, my?s sodass' saadut laivojen keulat. Auguri-valtikkaa piti istuen, lyhv?h?n mekkoon verhounneena, vaan vasemmallaan kilpe? kantoi orhien hiltij? Pikus; tuot' avioks halutessaan, koskien kultasin lehvinehen sek? myrkyll? muuttain, 190 loiht' tikaks Circe ja tuon sulat kirjaili v?rikk?iksi. Templiss? t?ss' jumalain sek? es'isien lavitsalla istuen Teukroja luokseen suojihin k?ski Latinus; sitten n?in sis?h?n tuleville h?n tyynen? lausuu: "Dardanidat sanokaat, -- meh?n tunnemme niin kotimaanne 195 kuin suvunkin; siis tiettyin? tuletten ulapalta --: mik' on asjanne? Tai mik? syy alukset, mik? puute niin monien merien l?pi vei teit' Ausoni-rantaan? Tien erehdyksest?k?s vai myrskyjen heittona t?nne, -- jot' usehin merimiehet k?rsi? saa syv?ng?ll? --, 200 virran rannoillen tulitten, satamaan pys?hdyitte? ?lk?te pelj?tk? vierailuu Latioss' eli kansaa kummastelko Saturnon, mi laitta ja kahlehitt' tyyn' on, alttihist muinoisen jumalan pysyen elinlaissa. Muistanpa viel?, -- vaikk' ajan vuoks jotenkin h?m?r?sti --, 205 ukkojen Aurunkkomaan hokeneen, ett' tienoita t?lt? syntynyt Dardanus olj Frygian varustuksill' ast' tullut thraakialais-Samohon, jota nyt sanotaan Samothrakeks. T??lt?p? l?htenehen Korython, min Tyrrhenien maast' taivaan t?htihikk??n hovi kultanen istumellensa 210 ottaa; n?in jumalain sekin kartutti alttarijoukkoo." Lausunut olj; vaan Ilioneys puhett' t??n t?ten vastaa: "Oi kuningas, Faunon jalo taim', ei synke? myrsky saattanut turvaumaan meren heittona maihinne meit?, eik?p? t?ht?nenk??n tahi rannikko harhahan vienyt: 215 vaan tahallamme ja tarkottain t?h?n kaupunkihinne l?ksimme maanpakolaisina vallasta, min n?ki muinoin suurimmaksi Olympon huipulta nouseva p?iv?; Juppiter on sukumm' alkuna; Juppiter Dardanon kansan es'is? on; kuningas, tuo Juppiterin sukulainen, 220 Troijan Aeneas ovilles on laittanut meit?. Mimmoinen kamalasta Mykenesta puhkesi myrsky Troijan maan ylitsen, mill' onnella kumpikin puoli, Euroopan sek? Aasian maanosa, t?rm?si yhteen, tietty on, vaikk' urannoill' erottais ket? keskell? nelj?n 225 vy?hykkeen v?rin p?iv?n polttama autio vy?hyt. Tuostapa tulvasta niin usean vaeltain meren kautta etsimme suojaa pient' is?nmaan jumalille ja rantaa rauhaisaa sek? kaikkien omaa, vett? ja ilmaa. 230 Emmep? maallenne oo h?pe?ks' eik' heikkone teid?n main', ei semmoisen teon kunnia raukene koskaan eik' Ausonit laskenehens' kadu Teukroja maahan. Aeneaan kautt' onnen ma vannon ja my?s k?den vahvan, koetetun niin levon aikana kuin sodass' ynn' asehissa, 235 ett' useat ovat kansat meit' ovat liittoonsa halunneet, anoneet monet kansat. Vallallaan jumalain mut Luoma on maitanne meit? k?skenyt etsim?h?n. T??lt' Dardanus syntynyt on, n?et; 240 t?nnepp? vaativi, k?skyill??n pakottaapi Apollo tyrrhenalais Tiberin, Numikon pyh?n l?htehen luokse. Pait sit? muinais-onnemme pieni? lahjoja sullen h?n l?hett??, pelastaa min Troijan liekist? voitiin. T?st?p? maljasta Ankhises is? alttarill' uhras; 245 t?? Priamon puku olj, kun s??nt?j? h?n tavan j?lkeen kansoill' laati; h?n suo pyh?n kruunun ja valtikan ynn? vaatteita, t?it Ilion naisten." Ilioneyn puhuessapa n?it?, Latinus nyt katsoo tuijottaa ajatellen ja istuu liikkumatonna, 250 katsetta k??nt?en sinne ja t?nn'. Ei purppura kaunis hallitsiaan teho eik' teho valtikkakaan Priamon niin, min vert' tytt?rens' harkitsee avioita ja h?it?, min vert' arpaakin Faunon syd?mess?ns? miettii: t?ss?h?n tarjotahan v?vy tuo et?h?isest? maasta 255 l?htenyt Salliman kautt', samanlaisella arvalla valtaan kutsuttu; t??n hoetaan suvun kunnoltaan etev?ksi koituvan, my?s koko maankin ett' anastaisi se kerran. Vihdoin n?in iloten nimes: "Ennett?, aikomustamme auttakohot jumalat! Mit?, Troijan mies, anot, suodaan; 260 lahjoja halveksi en. Ei johdattaissa Latinon teilt' ole puuttuva maan lihavuus eik' aartehet Troijan! Tulkohon Aeneas, jos meit? h?n niin himaroitsee, jos haluaa tutuks tulla ja kutsuttaa toveriksi, tulkohon, ?lk??nk' yst?v?n kasvoja h?n varoelko! 265 Rauhamm' on tehty, kun vaan kuninkaan k?tehen k?ten' yhtyi. N?? kuninkaallenne vastaukseks takasin te nyt viek??! On tyt?r mulla, jot' ei avioon oman maan asukkaalle antaa suo is?nmaan monet temppeli-arvat ja taivaan ihmehet; ennustavat v?vyn saavan maast' et?h?st?, 270 j??v?nkin Latioon t?h?n; n?? suvullaan ovat meid?n arvomme t?htihin viev?t. Sen juuri ma vaativan Luoman tuumailen sek? suon, jos mieleni oikean arvaa." N?in nimes, sitt' orihit koko joukollen valikoi, joist' uhkeina kolm'sataa tallissa korkeass' seisoi. 275 Kaikille Teukroillen heti k?skevi sarjassa johtaa purppurahan, koruloihin verhotut sukkelas??ret. N?idenp? rinnalla riippui kultaiset koristukset; kullasta loistellen nuo kultaa keltasta j?rsi. Aeneaallen poiss' olevall' luvataan parivaunut, 280 liekki? huohottavat hevot, aetheri-heimosta siinneet, noitten laatua, joit' is?lt??n salahan oli Circe loihtija vaihdokkaast' em?st' siit?tellyt sekalaisiks. N?inep? lahjoineen ja Latinon viestine ratsain Aeneadat palajaa kopeoina ja rauhoa tuovat. 285 Vaan kas! taas palaten tuli Inakholaisesta Argost' Juppiterin tyly puoliso, kulkien ilmojen teit?, kun ilosen n?ki Aeneaan sek? Teukrojen laivat seelt' et?h?lt?, Sicilian saaren Pakhynosta saakka. Suojia laitettavan n?ki, luotettavan jo nyt maahan, 290 laivatkin hyl?tyiks. Pys?htyi surun katkeran tuntein. P??t?ns? h?n pudistellen n?in syd?mest?ns? lausuu: "Haa, vihattuu sukua'! Frygilaisten Sallimallemme vastaist' onnea! Hukkuikos Sigeon ketoloilla, sainko sen vankeuteen otetuks? Onk' syttyen Troija 295 miehi? k?rvent?nyt edes? -- Siis tulen kuin sotajoukkoin keskite l?ysiv?t tien. Kai tenhoni uupuen vihdoin luopus' ja hylk?isin vihan ankaran kyll?styneen?? Rohkeninhan is?nmaast' ajetuita ma seurata suuttuin kautt' ulapan, pakolaisia vainotakin ulapalla! 300 Tenhotta on maan, taivonki voimat Teukroja vastaan! Mink' mua voivat Syrtit, Scylla ja laaja Kharybdis auttaa? P??siv?th?n Tiberin haluttuun joen uumaan, huoleti myrskyst? kuin minustai! Lapithain tylyn voihan kansan Mars hukuttaa; jumalain is? itsekin my?nsi 305 muinaisen Kalydonan Dianan kostojen uhriks. Syy Lapithain mik? tai Kalydonan olj k?rsi? tuota? Vaan min? Juppiterin jalo puoliso koettelematt' en j?tt?nyt oo niit?k??n: mink' voin poloinen? Mihin kaikkeen k??nnynki, vie yh? Dardano voiton! Ell'ei ole kyllin 310 tenhoni suur, niin noit' anon auks, mit? j??nyt on viel?: jos en voi jumaloita ma voittaa, taivutan Tuonen. Olkoon, ett'en ma voi Lation heit' estell? mailta, Sallittu ett' on j?rk?ht?m?tt? Lavinian nainti, vaan hidastuttaa, viivytt?? n?? seikat ma saatan; 315 viel?h?n kumpaisen kuninkaan voin vainota kansaa! T?ll' omiens' telotuksella yhtyk?h?n v?vy appeen! Teukrojen kuin Rutuloin veri huomen on lahjanas, impi, kaasonas on sodan haltiatar! Ei vain tyt?r Cisseyn raskaana tulisoihdusta synnytt?nyt aviossaan 320 tulta; on toinen Paris sek? tuommoinen Venuksellai poika ja taas kamalat tulet uudessakin Pergamossa." Niin pian kuin nimes n??, h?n julmana laskihe maahan; kutsui Sy?j?tt?rein sisaren, surun tuovan Allekton mantuhisest', umeast' asunnosta, joll' on sodat julmat, 325 vainot ja viekkaudet, tuhokkaat tihoty?t syd?mell?! Inhoo tuot' is? Pluto ja inhoavat Manalanki siskot hirvi?t?: niin tihj?h?n muotoa muuttaa, niin kamalat ovat kasvons' ja niin k?hykyist? se kiehuu. Tuotapa kiihoittaa sanoillaan, t?ten lausuen Juno: 330 "Teepp?s palvelus t?? minullen, Y?n tuottama tytti, t?? ty?, ett? mun kunnia murtumatonna ja arvon' j?rkkym?t?n ois eik' avioihin voisi Latinon yhty? Teukrot eik' asettuu Italoin rajallenkaan. Voithan veljetkin yks'mieliset taistohon saattaa, 335 voit sytytt?? vihaliekkeihin kodit, suojihin ruoskat voit, Manalan tulet pist??; on tuhannet nimet sulla, niin monet keinoski on vahingoittaa. Keksip? juoni, rikko'os solmittu liitto ja kylv??s sie sodan syit?; nuoriso tahtokohon, halutkoon sotahan, ruvetkoonki!" 340 Siit?p? Sy?j?tt?ren mujuloitaan t?ynn? Allekto ens Latioon, Laurenton korkeahan tuli kansan valtian linnahan ynn? Amatan tyynehen suojaan; tuotapa puuhaavaa Teukroin tulon, Turnonki h?itten t?hden tuskottivat useat naishuolet ja harmit. 345 Tummista hiuksistaan t?h?n haltiatar jopa k?rmeen heitti ja rinnan luo sis?llen povehen t?m?n peitti, ett? h?n raivoten hirmullaan pelottais koko perheen. Tuo pujahtain pukimen v?lihin sek? patjahan rinnan, koskemataan v?hint??n matelee sek? hourivan pett??, 350 muuttaen myrkylliseks syd?men; kyy kaulassa muuttui kultaiseks isoks renkaaksi tahi pitk?ksi nauhaks, kietoupi hivuksiins', j?senill?kin liukkahast liikkuu. Vaan kunis ens hivurutto se, tarttuen kyyn mujuloista, tuntonsa turtuttaa sek? luillen tuo tulehduksen, 355 eik?p? henk' koko rinnassaan viel' syttynyt liekkiin, leppe?mmin nimes h?n, valittain emojen tavan j?lkeen tytt?ren vuoksi ja my?s frygilaisten h?ittenki t?hden: "Troijan maanpatollenko Lavinian suot avioksi, oi is?? Eik' tyt?rt?s, eik' itse?s sull' ole s??li? 360 Etk? s? ?iti?k??n s??l, min ens tuulella j?tt??, pois merellen paeten, tyt?n vieden, se vilpik?s herja? Eik' Troan paimen n?in Lakedaimonihin pujahtainnut, Ledankin Helenan eik' Troijan linnahan vienyt? Miss' omatuntosi on? Miss' entinen heimosi huoli, 365 Turnollekin sukulaisille niin monest annettu toive? Maasta Latinoill' oudosta jos haetaan v?vy, jos tuo varm' on ja jos is?n Faunon huolettavat sua k?skyt: kaikenpa maan, mik? on er?ll??n erin?isen? meid?n vallasta, vierahaks katson; tuot' osottaa jumalamme. 370 Turnonki on, jos tutkitahan suvun ens perijuurta, Inakhus, Akrisius isin??n, sukuns' alku Mykene." Turhaan tuhlattuaan n?m?t lausehet, kun h?n Latinon huomaa vastustavan, kokonaan sis?lmyksihin hivuu k?rmehen myrkkys? rutto ja valtaa t??n kokonansa: 375 silloinp' onnettomin kamaloitten raivojen alla hulluna riehuu pitkin kaupunkia rajusasti. Lent?en niinkuin hyrr?kin koukkuisan kepin alla, kun sit? kierrytt?v?t pojat ymp?ri huonetta tyhj??, innolla leikiten, suuressa kierross'; se hyrr?ten kiertyy 380 kiepoitettuna nauhalla: tuotapa pienosten joukko ymm?rt?m?tt' imehtii sek? hyrr?n lentoa katsoo; vauhtia l?im?ykset enent??: tuot' ei hitahammin juosnunna h?n l?pi kaupungin sek? julmien kansain. Viel?p? metsiinkin, nimitt?in sit? taiaksi Bakkhon, 385 raskaampaan rikokseen ruveten sek? hullummaks tullen, kiit??, tytt?ren siell' lehokkaihin vuorihin k?tkee, Teukroin ett' aviost' h?net est?s ja h??t hidastuttais. "Bakkhus ohoi!" -- h?n kirkuen ansainneen tyt?n yksin huutavi sun. Sun kunniakses h?nen pehme?t thyrsot 390 ottavan, sull' tekev?n kisajoukot ja hoitavan hiuksens, kertovi maine; nyt raivon vimmoamat emot tempaa mieliss? yht'aikaa sama hulluus, l?hte? ko'ista. Hylj?tty??n kotins', ulkona h?il?siv?t hajahapsin. Vaan muut kirkuillen ulinallansa t?ytt?v?t ilman; 395 turkiksiin puettuina he kiehkurasauvoja kantaat. Itsepp? keskess? h?n kulettaa pikisoihtua riehuin, laulaen tytt?relleen sek? Turnolle h??runoloita; rauhattomin verikatsehin vilkkuillen ?kist huutaa kirkuen: "Voi, emot! Ketk' Lation vain naisia ootte: 400 s??lii jos kenenk??n syd?n tuntehikas katalinta vainen Amataa, jos emon oikeuden suru vaivaa: p??st?k?ten tukan nauhat ja raivous-tanssihin k?yk??t!" N?in l?pi korpien kuin petojen lymypaikkojen kesken Allekto kuninkaatarta Bakkhon vimmalla vaivaa. 405 Sitten kuin n?ki kyllin kiihytt?neen aluks raivon, mullistaneensa Latinon aikehen kuin koko perheen: oitis haltiatar h?jy tummilla siivill? t??lt? l?htee urhokkaan Rutulon varustuksihin, -- mitk? akrisilais-Danaen sanotaan v?elleen rakennelleen, -- 410 joutuhun leyhytt?in Etel?ll'. Is?t Ardeaks ennen paikkaa kutsuivat: "Suur Ardea" on nimens' nytkin, vaikka jo suuruus men'. Yleviss? sen suojissa Turnus nautti jo parhaillaan syd?n y?n miel'tehtosta unta. P??h?ns? Allekto h?jyt kasvot ja hirve?n hahmon 415 riisti ja muuttihen tuost' ij?kk??n akan muotohon; otsan kurttuihin rumihin rypist?in, pani valkeat nauhat harmaihin hapeniins; p??n seppelsi sitt' olivilla; Junon temppelin on papitar Kalybe olevinaan. N?in nimeten n?kyviin h?n nuorelle miehelle astuu: 420 "Turnus, oisitko niin monet vaivat tuhlannut hukkaan? Siet?sitk?s Teukroin pakolaisten valtios kiert??? Kielt?vi sult' avion kuningas, sodan kautt' haetutkin my?t?hiset: et?mailt' haetaan Lation perillist?. Menn?s, pilkattu, torjumahan vast'mieliset vaarat, 425 pelmuta Tyrrhenin kansat, Latinoille lepo tuota! N?it?p? sullen mun, makasit kun y?n tyveness?, ilmoittaan its kaiken voipa Saturnia k?ski. Siisp? s? uljaasti sotahan v?ki valmista, taistoon linnasta l?htem?h?n, frygilais-p??miehine polta 430 kaunistetut alukset, jotk' laskivat sorjahan virtaan! T??n jalo taivahisten v?ki k?sk. Kuningaski Latinus jos ep?j?is avios eik' huolisi k?skyj? kuulla, vihdoin huomatkoon, kokekoon Turnon asehissa!" Nuoripa mies papitart' ivaten n?in vuorohons alkoi 445 vastaamaan: "Tiberin urahan alusten tulemasta ei, kuten sie otaksut, vihi kuuluvistan' ole j??nyt; moisia hirmuja mull' ?l? sy?ttele; eip' ole meit? unhottanut kuninkaallinen Juno. Vaan sua vanhuuden h?peryys, ?kinn?is tapauskin 440 turhaan huolilla, oi emo, vaivaa; -- t??, kuningasten aikoess' otteluhun, papitart' tekokauhuin peijaa. Huolenas on jumalain kuvat, temppeliens?kin hoito; vaan sodass' ottelevat urohot sodast', rauhasta s??tk??t!" N?ist?p? lauseistaan vihan liekkihin leimaht Allekto. 445 Mut puhuvan, urohon j?senet ?kist ottavi hirmu; silm?ns? tyrmistyv?t: niin Raivotar kyist' uhiseepi, niin oli muotonsa hirmuinen. Tuo silmi? kiert?in s?ihkyvi?, hitahaista ja haastamahan yritt?iv?? muuta, sen esti, kaks k?rmett? kiskaltain nivuksistaan, 450 ruoskillaan sivahutti ja n?? lis?s raivoavaisna: "Oon se, jot' vanhuuden h?peryys, jota heikkous my?skin hallitsiain k?etess' sotahan kamaluuksine peijaa. Katsos n?it'! -- Olen Raivottarein sisaruksien seuraa, mie k?siss?in sodat, surmanki kannan." 455 Miehytt? kohti h?n n?in nimeten tulen viskas ja oiti mustan kiiltelev?t sytykkeet kytev?t syd?mess' sen. H?lt' unen katkaisee iso hirmu ja luit', j?seneit?, pitkin ruumistakin hikitulv' valelee. "Tamineeni!" hurjana huutaa, n?it' hakien sijaltaan, kamarista. 460 Riehuu taistelun kiihko ja turmiokas sodan hulluus, varsinkin viha; aivan kuin risuvalkea, koska suurella r?iskeell? viri?? vask'kattilan alla, nestehet kun yli kuohuvat kiehuin, kun vesih?yry kiehuilee sis?ss??n sek? vaahtoilee yli reunain; 465 ei patahan sovi ves', mut mustana huuruvi ilmaan. Rauhan rikkonehen Lation kuninkaan tyk? l?ht??n nuoria urhojahan komentaa, varustautuen k?skee suojella Italiaa, rajalt' torjua pois vihamiehen; vertahisen olevans' molempain, Teukroin ja Latinoin. 470 Kun oli lausunut n??, jumalill' lupauksia tehnyt, toisiahan sotahan Rutulot jopa yllytti kilpaan. Tuotapa vieh?tt?? jalon muotonsa ryhti ja nuoruus, es'is?t tuot' kuninkaat, t?t? taas k?si kuulusa t?ist?. Silloin kuin Turnus Rutuloit' uromielell? t?ytt??, 475 Allekto Teukroin luo stygilaisilla siivill? rient??, uusine vehkeineen t?hyst?in tilan, miss' soma Julus rannalla pyyt?m?ss' olj satimilla ja joutsella riistaa. Koirihin t??ll' ?kist??n rajun raivon Kokytian neito laittaa, koskettain otusvainulla kuonohon n?iden 480 hirve? vainoamaan tulisesti; se ensinn? syyn? vaivoihin oli, t?? sotahan v?en kiihytti mielet. L?ytyip? jalonmuotoinen, isosarvinen hirvi; temmattuaan em?n n?nnist?, hirve? Tyrrheni-poikuus sy?tti ja Tyrrheus is?, jonk' kuninkaan oli karja 485 hoidettavissa ja laajoill' laitumill' uskottu kainta. K?skyj? tottelevaa sisar Silvia hell?sti varsin kaunisti, kierrellen t?m?n sarviin kiehkurat sorjat: h?np' elukkaa suki my?s vesin puhtahin huuhdeltuansa. Tottunut tuo sivelyyn, em?nt?ns?kin p?yd?st? ruokaa 490 saamahan, metsiss? kuljeks, vaan takasin palas y?ksi my?h??n itsest??n kodin tuttuihin ver?j?ihin. Mets?st?v?isen Julon raivosat koiratpa tuota vainosi harhoavaa, kun uimahan virtoa my?ten olj osunut sek? rannan ruoholla hellett? poisti. 495 Itsep? Askanius, haluten ylistyst' erityist?, k?yr?ll? joutsella nuoltansa t?ht?s eik?p? k?elt??n harhoavalt' apu haltian puuttunut, vaan suhahtain tuo vinhasti tunkeusi l?pi vatsan kuin sis?lmysten. Mut elokas satutettuna tuttuhun riens kotisuojaan, 500 huudellen navettoon tuli, joss' ometan veriss?ns? t?ytt??pi valituksilla aivan kuin avun pyyt?is. Yhtenen ly?ty?h?n k?si??n ens Silvia sisko kutsuu auttamahan sek? tuimia miehi? huutaa. H?llen 505 ?kki? auks tulevat: t?? k?rvettyneen karahkan, mut tuo aseheks toi raskaan pahkurarangan: min vainen sai k?sihin kukin, sen viha nuijaksi tek'. V?en kutsuin Tyrrheus, tammea nalkkine kuin ajetuin parahillaan nelj?ksi halkaisi, vihastuin kovin tempasi kirveen. 510 Vaan h?jy haltiatar, lymyst??n vahinkoon sopivaksi n?hty?h?n ajan, nous ometan katollen ylev?lle; harjalta t?? h?t?merkin suo sek? Tarttaron ??nen k?yr?ll? torvellaan torahuttaa, jost' koko lehto ?kki?h?n vavahtui sek? raikuivat salokorvet. 515 Kuulipa tuon Trivian j?rv kauas, kuulipa Narin virtaki valkoinen rikinve'est?, Velinonki l?hteet; tuost' arastuin emot painoi rintahans' poikasiansa. Silloin ??nellen, min hirve? soi sotatorvi merkiksi, rient?v?t temmattuaan aseheks kuka minki 520 joutuhun maanmiehet urokkaat; my?s Troijanki miehet Askanioll' avonaisesta leirist? l?htev?t auksi. Laitetahan sotarinnat. Eik?p? taistella en??n maan tapahan kovin nuijin ja k?rvennetyin karahkoinkaan: kaks'ter?kirveell? sotivat sek? laajalti musta 525 seisoo miekkojen paljastettujen joukko ja aseet, p?iv?n paisteessa kajastain valon pilvihin, kiilt??: niinkuin aalto kun ensin tuulella vaahtoell' alkaa, vaan v?hitt?in meri yltyy, aaltoja ain' ylemm?ksi nostaa, pohjankin perukast' kunis pilvihin t?yt??. 530 Nuoren miehenp? tuoss' eturinnasta viuhuva nuoli, -- Tyrrheon vanhimman pojan Almon --, jo kaatavi; sill? kulkkuhun kiinn' osui surman nuoli ja ??ntimen kosteen tien tuo sulki ja hentosan vei elons' hurmehellansa; ymp?rill??n urojen monet ruumiit, vanha Galaesus 535 kaatui, rauhan kun vuoks v?lihin l?ks: mies mit? hurskain t?? oli, ausonilais maa-konnuiltaan mit? rikkain. Lammas-kaatraa viis oli h?ll? ja viis oli laumaa laitumillaan sek? my?s sadall' aatralla kynn?tti maata. N?inp? kun taistellaan tasa-onnella kentti? pitkin, 540 voimakas Sy?j?t?r t?ytetty??n lupauksen, kun taiston sai veriseksi ja miestapot kuin my?s tappelut alkuun sai, Hesperian j?tti ja taivaan ilmojen kautta kulkien, Junolle voittajan ilkkuvall' ??nell? lausuu: "N?ets' jopa aikahan sain rajun riidan tappelun kautta! 545 Koetappa taivuttaa sovintoon sek? liittoja laittaa, Teukroja kasteltuain Ausonian hurmehen vuolla! Viel?p? teen t?m?nkin, jos mulle on tahtosi tietty: taisteluhun rajakaupungit kavaluudella saatan, mieli? yllytt?in sodan turmiokkaan ik?v?ll?, 550 ett' ylen ymp?ri rient?v?t auks; asehill' arot t?yt?n." Junopa virkki: "Jo lii'aksikin petost' on sek? kauhuu! Saatuna on sodan syyt; k?sikk?in asehill' otellaan jo. Jop' asehet verist?? veri, jotk' k?sihins' osauntui. T?mm?iset aviot sek? moiset viett?k?h?t h??t 555 kuuluisa Venuksen suku, its' kuningaski Latinus! Ei sua sallinut oo yl?-ilmoissa vapahasti liikkumahan is? tuo, joka suuren Olympomme johtaa. L?hte?s t??lt?! Ma, jos jotakin j?is ty?kseni viel?, itse sen toimitan." N?? sanat h?lle Saturnia lausui. 560 Tuopa nyt k?rmeist? s?h?v?iset siipens? nostain matkustaa Kokyton majahan, yl?-ilmasta l?htein. On kesk' Italiass' sija, juurella tunturivuorten kuuluisa, perin laajaltikin my?s mainehelt' tuttu, Amsankton noro; tihj?ill' oksilla tuon joka suunnalt' 565 ahdistaa salon synke? sein? ja keskell? pauhaa paaterojen kurimuksissa, v??ntehiss' ?rjyv? koski. T??lt?p? n?ytet?h?n Manalan kamalan kidan reik?, onkalo hirmuinen, joss' ammottaen syv? jurmu Hornan ruttohiset avajaa kidat: Raivotar peittyi 570 ilkein voiminehen t?h?n, taivon ja maan kevennykseks. Sill?p? aikaa mut kuninkaatar Saturnia saapi t?ydelleen sodan alkuun. Paimenten koko joukko sy?ksevi kaupunkiin sotarinnasta, ly?tyj? tuoden, poikasen Almonen, verisenki Galaesuksen hahmon; 575 pyyt?v?t hartaasti jumalain ja Latinonki turvaa. L?sn' oli Turnus my?s k?r?j?idess?; h?n palon, murhan kammoa kartuttaa: Troalaisia kutsutuks valtaan, etsitt?v?n frygilais-suvun h?it', ajetuks pojes itsens'. Joiden haltiokkaat emot Bakkholle tanssien mets?t 580 tiett?m?t harhoavat , nyt kokohon tulevat sek? pyyt?v?t sotaa. Raivohon hurmaunneet heti vaativat taistoa julmaa kaikk' jumalain sek? Salliman ennusmerkkej? vasten. Joukossa seisovat luon' asunnon kuninkaansa Latinon. 585 H?n ep?j?? kuni liikkumaton merikallio heit?; aivan kuin merikallio, tullessa ankaran myrskyn, ymp?rill??n tuhanten kohaellessa kiivasten aaltoin, kest?vi pohjallaan: karit, vaahtosat louhetki turhaan luonansa pauhaavat, revit??nk' kupehiltansa haura. 590 Vaan kun ei en?h?n h?n voinunna hullua mielt? voittaa, kun asiat k?viv?t kuten Junon olj tahto: taivaasen, jumaloihinkin vetoen is? vahvaan, ??nt??: "V?istymme Luomalle! Meid?t jo vie rajuilma! Itsep? n?? rikokset verin syntisin saatte te maksaa, 595 hurjat! Syyt?s on, Turnus, t??! Saat hirve?n koston: kerranpa viel' l?hestyt anomuksillas jumaloita! Sill' olin saanunna rauhan ja t?ys menestys is?nmaall' olj: nyt edes kuollakkaan levoss' en saa!" Lausuttuaan n?in sulkeutui palatsiinsa ja asjoillen menons' antoi. 600 Hesperilais-Lation tapa olj, jota albanilaiset linnat katsoivat pyh?ks; tuotapa mahtavin Rooma nyt pyhitt??, kun, l?hte?kseen sotahan, varustaikse, josko se hankkeutuu sodan turmion Getojen maahan siirt??, Hyrkaniaan ja Arabiahan tahi l?htee 605 Indiahan, Koin puolehen, tai sotalippuja saamaan Parthien maalta. On kaks Sodan porttia , -- n?? ovat uskollen pyh?t kammosta kauhean Martin: n?it' tuhat vaskista telke?, rautaissulkua sulkee lakkaamatt'; eik' vartia Janus portilta poistu. 610 Nuopas, kun isill' on sotahan totinen halu k?yd?, vy?h?n Gabinon, Kvirinuksen lev?ttiin puettautuin, itse konsuli vonkuvat portit auk' avajaapi; taistohon kutsuu h?n, jota kutsua nuoriso seuraa; yhtenen vaskiset torvetki raikahuvat sulavasti. 615 N?inp?h?n Aeneaan urohille Latinoa sotaa julkasemaan haluttiin sek? aukomahan sotaportit. Taattopa koskea kielsi ja k??ntyen pois pakeneepi julmaa tointa ja k?tkeytyy pime??n pakopaikkaan. Taivolta liihottain jumalain kuninkaatarpa silloin 620 portteja t?yt?isi k?dell??n; saranoilta ne v??nt?in, n?in sodan rautaiset jo Saturnia murtavi portit. Riehuu Ausonia, tuo tyyni ja rauhakas ennen. Jalkaisin sotahan osa aikoo, toinenpa telmii korkeena p?lytt?in ylevill' orihillansa; kaikki 625 pyyt?v?t aseita. Silokilvet ja kiilt?v?t nuolet voiteli ihralla yhdet, kun muut hihoi kirvest? sieraan: hauskaa kuunnell' on torvien ??nt? ja lippuja kantaa. Viis hyvin vaurasta kaupunkii asekkaita nyt laittoi aikahan m??r?ttyyn: Tibur ylpe?, vahva Atina, 630 Ardea, Krustumeri sek? Antemnae torikaski. Valmistetaan tukevat p??suojat ja varvikkokimpun punoovat pajuloist'; osa vaskesta haarniskat takoo, s??rystimet sile?t tekev?t vanuvast' hopeasta. Vannahan t??ll? ja sirpin kunnia, tuoll' koko aatran 635 rakkaus poistui; liesill? karkasevat is?ns' s?il?t. Kuuluu toitaus nyt; jopa k?y sodan merkki, parooli. T?? kyp?r?n majastaan hoputen haki, tuo ikenens? korskuvat saatettuaan hevot, kilven ja kolmenki kerran kullatun pantsarin otti ja taattavan s?il?ns? vy?tti. 640 Aukaiskaat Helikon, jumalattaret, alkaen laulaa, ket kuninkaat sotahan k?viv?t, kutakin kenen joukot seurasivat ketoloit' tihitt?in, mit? miehi? silloin Italon kaunis maa vihannoi, kiils mist' asehista! Sill? sen muistatten, jumalattaret, mainita voitte: 645 meillep? tunkeus tuskin mainehen himme? haimi. Ensin Mezentius, tuo jumalain ylenkatsoja julma, joukkonsa valmistain, k?i Tyrrhenon rannalla taistoon. Vieress? poikansa olj Lausus, jota ei ihanampi ollunna kenk??n, paits Laurentosta muotoa Turnon. 650 Lausus, tuo hepojen masennuttaja kuin petojenkin pyydysmies, Agyllinan linnasta saatua turhaan toi tuhat miest': ois t??n pit?nyt paremman is?n saada k?skyj? kuulla, -- Mezentius ett'ei ois is?ns' ollut. Voittosin sitt' orihin sek? kiehkuraltaan komeoine 655 vaunuineen kedoll' ylv?st?? Herakles-uron poika, kaunis Aventinus, suku-merkkin? kilvell? mill' on k??rmeit? satakunta ja k??rmetten kiert?m? Hydra; auringon valohon papitar h?net synnytti Rhea vuoren Aventinon salomaiss' salavuoteudestaan, 660 -- nainen, mi yhdistyi jumalaan, kun Laurento-seutuun, surmattuaan Geryon, tirynthinen voittaja saapui, kun pes Iberian h?rki? tyrrhenolaisessa vuossa. N?? sotahan varustautuvat peitsin ja hirvein keih?in; py?rein taistelevat tikarein ja Sabellien piikkein. 665 Jalkasin itse, ja k??reytyin ison leijonan taljaan, hirve?n p?rh?isen pani valkois-hampahinensa yllehen kallon ja n?in kuninkaan hovihin esiyntyi julmana harteilleen Herakleen p??ll' ottaen viitan. Sitten veljest? kaksi Tiburtus'en linnasta l?ksi, 670 -- linnasta veljen Tiburtuksen mukahan nimetyst? -- Katillus sek? tuima Koras, sukuns joill' oli Argost'; marssivat n?? esimm?isin? tihj?jen keihojen keskeen, pilvest? syntynehet kuni huipulta korkean vuoren laskeuvat kaks Kentaurii, Homolen sek? Othryn 675 j??kk?h?n j?tt?en joutuun: suo samovaisille tilaa aarniomets? ja ryskyillen salon virvikk? v?istyy. Eik?p? Praenesten rakennuttaja puuttunut siell?, -- mink' kuninkaan sienneeksi Vulkanosta laumojen keskeen, liedest? l?ydetykskin ain' uskonut on joka aika, -- 680 Caekulus. Seuraa tuot' talonpoikien aimosa parvi: jotk' ylev?? Preneste? miehet ja Junon Gabioin kenn?smaita ja j?ist' Anienea kuin purokkaita Hernikko-louhia viljelev?t, is? joit', Amasenus, sie el?t?t ja Anagnia runsas. Kaikilla heill' ei 685 helskynehet asehet, sotavaunut ja kilvet, mut usein lenn?tt?? sinilyijyst? kuulaa; peits-pariansa muu osa k?ytt??pi; kyp?r?t kelt'taljasta sutten suojana p??n heill' olj; jalastaan vasemmasta mut paljaat j?i j?let, toista kun vain kovanahkanen kurpponen peitti. 690 Messapuskin, hepojen masennuttaja, poika Neptunon, jot'ei kenk?n? voi kukistaa tulin taikkapa miekoin, aikojahan levokkaan v?en kuin sodan unhottaneetkin joukot kutsuu ?kki?h?n sotahan, esill' ottain miekkansa. Nuo on Fescennien joukkoja, Aekvot, Faliskot, 695 n?ill' kotinaan on Sorakten linnat, Flavinion kent?t, lampi ja kukkulakin Ciminin sek? lehdot Kapenon. Astuivat tahilleen sek? laulelivat kuninkaastaan, aivan kuin s?epilviss? joskus joutsenet valkeet, laitumeltaan palatess' sulosointusin joikuvat ??nin 700 pitkist? kauloistaan: hel?j?? joki, helkkyv?t kauas Aasian j?rvetkin. Eik?p? luullunna ois vask'paitoja niin ison joukon voitavan yhtehen saada, mut taivaan lintujen pilven pyrkiv?n riekuillen meren selj?lt? rantojen suojaan. 705 Katso, Sabinojenkin ikivanhasta heimosta Klausus johtaa parvea suurt', tuo itsekin parvensa moinen, josta nyt Klaudialais-suku on Latioon levennynn? korttelineen, kun Sabinoillen osa Roomasta suotiin. Siin' oli my?s Amiternojen ruoti ja vanhat Kvintit, 710 ?ljy? tuovan Muttiskan ja Ereton koko joukko: jotka Nomenton linnaa, ruusuis-maita Velinon, hirve?n Tetrikon t?yr?st? taikkapa vuorta Severon, Kasperiaa, Foruloo tai vuota Himellan mi hoitaat; my?s Fabarin, Tiberinkin juojat ja joitapa j?inen 715 Nursia laitti, Hortinan luokat ja kansat Latinon, mitk' erottaa vedell??n paha-onninen Allia-virta: niin monet kuin Libylais-ulapallakin nousevat aallot, talvisaikana kun raju Orion tyrskyhyn peittyy; taikkapa kuin kev?h?ll' ovat tihj?t kypsyv?t t?hk?t 720 Hermon kent?ll?, keltasillai Lykian ketomailla. Helskyv?t kilvet ja maa jaloissaan tutajaa t?min?st?. Troijankin nimellen vihamies, Agamemnonin poika, vaunuihin hevot valjastaapi Halesus ja julmaa Turnollen tuhat kansaa vie, jotk' k??nt?v?t kuokkein 725 viinikk?it? Massikomaita ja joit' yl?vilt? Aurunkomaan ukot vuorilta laittivat, luont' Sidicinan kent?n ja jotka Kalest' olivat sek? laakasan virran Vulturnon asukas sek? my?ski Satikulus tuima, Oskeinkin v?ki. N?ill' ovat py?re?t linkomapeitset 730 keinona; vahvalla hihnalla n?it' tapa on varustella. Suojaa kilp vasentaan; k?sik?hm?ks on viikatemiehet. Et sin?k??n runostamm' ole mainitsemattamme j??v?, Eebalo, mink? Telon sanotaan Sebethon-kapehesta siitt?neheks, ij?kk??mp?n? Kaprin kun Telebolaisten 735 seutua hallitsi; mut is?n sarkoihin tytym?tt? poika jo silloin saattoi valtansa all' avaralta kansaa Sarrasten sek? Sarnon rannikkomaita ynn? Rufran, Batulon ja Celennan maan asukkaita, noit', yli joit' omenaisen Abellan katsovat muurit: 740 taitavat linkoamaan vasamoitansa Teutoni-laihen; heid?np? peitt?vi p?it? kiskottu korkkinen kuori, kilvet vaskitetut ovat, vaskiset v?lkkyv?t miekat. Laittoipa sinut tappeluhun my?s vuorinen Nersae, maineeltas etev?n sek? taistelu-onnesta, Ufens; 745 h?ll' oli vallan tyrmi? kansa ja tottunut varsin korvessa mets?st?m??n, -- v?ki Aekvikulan aromailta. Maata he viljelev?t asehiss', ovat alttihit aina uusihin ry?st?ihin sek? ry?st?ist??n elelem??n. Saapui Marruvilaisien kansasta pappikin taistoon, 750 lehv?ll? onnekkaan olivin koristain kyp?r??ns?, Arhippon kuninkaan alamainen, urhein Umbro: kyyn suvullen, lohik??rmehillen k?hyvill' ?ke?sti t?? k?dell??n levitt?? uniloita ja taialla taisi kiukkuja laimentaa sek? taidolla tuskia poistaa. 755 Vaan ei dardanolaisen keih??n iskua tainnut h?n parantaa eik' haavoiss' auks h?nell' ollehet loitsut untelokkaat eik' Marsien vuorilta etsityt yrtit. Murhehtii sua Angvitian salo, Fucinon kirkas aalto ja p?ilyv? lampi. 760 L?ksip? taistelemaan my?s Hippolyton soma poika, Virbius; t??n etev?n olj Aricia laittanut ?iti, kasvatetun Egerian metsiss?, tuoretten rantain luona', miss' olj Dianan runsas ja tyynt?v? alttar. Hippolyton sanotaan, h?net kun emopuolensa vehkeet 765 surmahan sai ja h?n hurmeellaan is?n tyydytti koston, -- kun h?net olj repineet hevot raisut --, ilmohin j?lleen aetheri-t?hteihin sek? taivaallen palanneeks, kun sai elohon h?net Paeonin yrtit ja lempi Dianan. Silloin kaikenvoip' is?, suuttuen ett' umeasta 770 Tuonesta ihmislaps joku saattoi noust' elon valoon, l??kkehen semmoisen sek? taian keksij?n paiskas, Feeboksen pojan, nuolellaan Manalan suvannoille. Mutta Diana Hippolyton er?n?is-asunnoihin hell?n? korjas ja k?tki Egeria-impyen metsiin: 775 yksin ett' italoisissa metsiss? tuntematonna viett?isi eloaan, nimen muuttaen Virbius oisi. Siit?p? ast' kavioisetkin hevot templist' Dianan estet?h?n kuin my?s lehikoista, kun rannalla nuoren miehen nuo, pel?styin merihirmuja, kaasivat vaunut. 780 Poikapa kuitenkin tuliset hevosens' aromaiden kentill? lenn?ttelee sek? vaunuiss' sy?ksyvi sotaan. Ensimm?isen? hy?riipi jaloryhtinen Turnus, kantaen aseita sek? p??lt??n muist' ylemm?isn?: t??n ylev?n kyp?r?n kolm'kertanen t?yht?k?s kantoi 785 harja Khimairaa, purskuavaa kidast' aetnahist' tulta; sen enemmin tuo riehuvan n?ytti ja suitsevan julmaa tulta, min hirveemm?ks, verisemm?ksi tappelu kiihtyi. Mut keve?? kohovaisine sarvinehen Io kaunist kilpe? kullattua, -- se jo k?yden karvahan muuttuu 790 lehm?ksi, -- t?rke? aine, -- ja immen olj vartian' Argus; tuossapa kaas silatust' is? Inakhus urnasta vett?. Seuraapi jalk'miehien parvi ja kaikilla kentill' Argosen miehet ja kilpes?t taajenevat sotajoukot, laumat Aurunkkojen, Rutulot, veteraanit Sikanot, 795 my?s Sakraanien joukot ja kirjavat kilvet Labikoin; jotka sun korpiaskin, Tiberinus, ja rantoa pyh?? kyntelev?t, Numikon, Rutulein jotk' kumpuja kuokkii, Circeenkin yl?nk?it?, jotk' Anxurus Juppiter tienoot hallitsee, iloten viher?st? Feronian lehdost', 800 ynn? miss' on Saturnon syv? lampi ja pohjalla laaksoin etsivi tiens, loristen merehen, tuo j??vilu Ufens. Volskein kansasta saapui viel' paits n?it? Kamilla, johdattain ritarparvea vaskesta kiiltelev?ist?, naissotilas: ei rukkihin eik' Pallaan kudekoppaan 805 neitosen tottunehet k?det, vaan kovat tappelut impi kest?? voi sek? juoksullaan ohi tuulista kiit??. Leikkaamattoman laihonpa t?? yli korsien latvain kiit?nyt ois, v?hint??n t?h?t hentosat turmelematta; tai meren keskitenkin h?n kuohuvill' aalloill' liehuin 810 ois samonnut, nopeat jalat aavalla kastelematta. Tuot' imehtii koko nuoriso, suojista, pellolta rient?in, joukossa ootellen emot ihmettelee tulevaista, katsoo h?mm?styen: kuninkaallinen purppuravaippa kuin koristaa ihanoit' olanp?it', miten kultaissolki 815 hiuksia kiinnitt??, miten kantaa Lykian viint?, paimenmyrtill? kuin koristettua keih?st? k?ytt??.

Viitteet:

KAHDEKSAS LAULU.

Aeneaan liittolaiset.

Ainehisto.

Sotaa alottaissa, l?hett?? Latinus Venulon, Diomedest? liittoon anomaan . -- Tiberino, Tiber-joen haltia, kehottaa Aeneasta l?htem??n arkadilaisen Evanderin liittoa pyyt?m??n . -- Aeneas, rukoeltuaan, l?htee laivoilla matkaan, jota Tiber virta tulvallaan edist??; Aeneas saapuu Pallanteon linnan edustalle . -- Arkadilaisten parhaillaan uhratessa, saapuu Aeneas heid?n luo ja pyyt?? p??st? Evandron puheille, jonne t??n poika Pallas h?net saattaa . -- Aeneas pyyt?? Evandroa liittoonsa, osoittaen, ett? he ovat kesken??n sukulaisia; Evandro, Ankhisen yst?v?, suostuu t?h?n . -- Evandro kertoo, kuinka Herkules tappoi hirvi?n Kakon, Vulkanon pojan, joka oli varastanut Herkuleelta muutamia h?rki? . -- Uhri ja ylistyslaulu Herkuleen kunniaksi . -- Matkalla kaupunkiin Evandro kertoo entisist? maan vaiheista sek? n?yttelee Aenealle Rooman seudun merkillisyyksi? . -- Y?maja Evandron hovissa . -- Venus pyyt?? puolisoaan Vulkanoa valmistamaan Aenealle aseita, johon t?m? suostuu . -- Aeneaan asetten valmistus Vulkanon ja Kykloopein pajassa y?ll? . -- Aamu; Evandron ja Aeneaan yl?snousu ja yhtyminen . -- Evandro, kerrottuaan Mezentiuksen julmuuksista, kehoittaa Aeneasta etsim??n tuon kapinallisten alimaisten liittoa sek? puolestaan lupaa, poikansa Pallaan johdon alla, l?hett?? voimiensa mukaisen apujoukon h?nelle . -- Venus, jylisytt?en sek? n?ytt?en aseita taivaalla, antaa merkin, mink? Aeneas selitt?? Evandrolle . -- Uhrit, varustaiminen ja l?ht? sotaan . -- Venus lahjoittaa Aenealle komean kilven y.m. aseita . -- Kilpeen kuvatut tapaukset Rooman historiasta: Romulus ja Remus suden hoitamina; Roomalaiset ry?st?v?t Sabinolaisten naisia; petollisen Metton rankaistus; Porsenna, Kokles ja Kleelia; Manlio puoltaa Kapitooliota; Aktion meritappelu; riemujuhla keisari Augusto Oktavianon Aktion voiton vuoksi y.m. .

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!