bell notificationshomepageloginedit profileclubsdmBox

Read this ebook for free! No credit card needed, absolutely nothing to pay.

Words: 1771 in 1 pages

This is an ebook sharing website. You can read the uploaded ebooks for free here. No credit cards needed, nothing to pay. If you want to own a digital copy of the ebook, or want to read offline with your favorite ebook-reader, then you can choose to buy and download the ebook.

10% popularity   0 Reactions

Translator: S. H--n

Tosikertomus Otleyn kirkkoherra

CHARLES B. TAYLER'ilta

Ruotsista suomentanut S. H--n.

Tampereella, Emil Hagelberg'in ja kumpp. kirjapainossa, 1878. Emil Hagelberg'in kustannuksella.

ENSIM?INEN OSA.

RAUTAKANKI ELI MAAILMAN MURHE

Harvat ovat ne, jotka eiv?t ole kokeneet, mit? suru ja k?rsiminen on; harvat ovat nekin, jotka ymm?rt?v?t, mit? k?rsiminen vaikuttaa ihmissyd?mess?. K?rsiminen ja suru on v?list? Jumalan k?dess? keinona, jolla Pyh? Henki vaikuttaa perin pohjaisen muutoksen syd?mess?; mutta se on Pyh? Henki, eik? murhe itsess??n, joka oikeastaan t?m?n ihmeellisen muutoksen tekee. Miss? surua ei seuraa Pyh?n Hengen vaikutukset, siell? saattaa ihmisen syd?n tulla haavoitetuksi ja vaivatuksi, vaan ei pehmitetyksi, niinkuin joka p?iv? tapahtumat ymp?rist?ss?mme my?s todistavat.

Seuraava todellinen kertomus opettaa meille, mit? semmoinen k?rsiminen vaikuttaa, jota ei Jumala saa pyhitt??, mit? se k?rsimys my?t?ns? tuo, joka pipliassa sanotaan "maailman murheeksi". T?m? tapaus tuotti minun sieluuni syv?n ja vakavan vaikutuksen, ja min? toivon, ett? kertomus siit? vaikuttaa samaa muissa. Jumala suokoon sen! Oli pime? ilta; raskaat pilvet olivat kokoontuneet l?nteen juuri auringon laskun seuduille, ja h?m?r? h?visi tavallista pikemmin. Er??n maaseurakunnan pappi oli kotimatkalla kaukaisesta paikasta avaraa ja harvaan asuttua seurakuntaansa, kun h?n huomasi kirkkaan valovirran, joka levisi tielle kyl?n sep?n ahjosta. H?n seisahti ihmettelem??n sit? vaikutusta, mink? h?ik?isev?n valon ja synk?n pimeyden jyrkk? vastakkaisuus esiintoi. Siin? olisi ollut kuva Rembrandtsin pensselille. Esineet, joita ei h?n ollut huomannut p?iv?n valossa, n?yttiv?t nyt ilmautuvan salamielisess? suuruudessa. Pajan vastap??t? oleva vanha vaunuvaja loisti valkean paisteessa; puoliksi avoimesta ovesta leimusi valo sinne ja t?nne rautavitjoille ja vanhoille siloille, joita riippui seinill?, samalla kun loitompana kaikki oli suljettu synkimp??n y?h?n. Mutta pajassa tapasi h?nen huomionsa jalomman esineen: sep?n muhkea olento ja kauniit kasvojuonteensa, h?nen siin? seisoessaan t?ydellisess? miehuudessaan, n?kyiv?t niin selv?sti t?ss? kirkkaassa valossa. Ei h?n koskaan muistanut n?hneens? juhlallisempaa kuvaa englantilaisesta ty?ntekij?st?.

Richard Norman oli silloin miehuutensa kukassa. H?nen selv?t, kauniit kasvojuonteensa todistivat hyvyytt? ja ymm?rryst?. Leve? rinta ja j?ntev?t k?sivarret n?yttiv?t eritt?in olevan m??r?tyt h?nen kovaa ty?t?ns? varten. H?nen kasvoissansa ja koko muodossansa oli rauhallisen levon kuva, kun h?n seisoi, toinen k?si palkeen vivussa ja toinen valmiina tempaamaan rautakankia ulos hehkuvasta ahjosta -- mutta tuo oli voiman levollisuus. Seuraavana silm?nr?p?yksen? lep?si rautakanki kiehuvana alasimella ja tuo sen vieress? seisova voimakas olento oli t?ydess? liikkeess?; v?kev? k?sivarsi vilkkaassa vaikutuksessa olevine j?nnitettyine lihaksinensa, heilutti kiireesti raskasta vasaraa, ja voimakas isku kerta toisensa per??n kohtasi pehme?t? kankia, jotta s?keneet lenteliv?t siit? joka suunnalle. Pian sit? k??nnettiin ja pian kajahti vasaran isku j?lleen, jota tehden valkea rauta alkoi muuttua punaiseksi ja sitte kadotti senkin v?rin, kunnes vasaran iskut taukosivat ja rauta makasi siin? j?htyneen?, kylm?n? ja muuttui mustaksi, miten ennenkin.

Papin ajatukset yleniv?t nyt korkeampaan aineesen, kun h?n seisoi ja katseli rautakankia, joka lep?si kovana ja mustana alasimella, vaikka se juuri v?h?? ennen kuumuudesta hehkuvana oli taipunut vasaran iskuista ja levitt?nyt s?keni? valosateena ymp?rillens?.

"T?ss? on minulla merkillinen kuva, joka on tarkoin tutkittava", ajatteli h?n; "eik?s t?m? rautakanki ole selv? kuva luonnollisesta ihmisest?, kun h?n tulee k?rsimisen uuniin! Kuinka pehme?ksi ja taipuvaiseksi tuo tulikaan kovassa ja valtaavassa tulikoetuksessa! Kuinka helposti tuo taipuikaan vasaran raskaista iskuista, ollessaan alasimella, hehkuen lainatusta kuumuudesta ja levitt?en lainatun valon s?keneit?! Mutta kuumuus h?visi, ja nyt lep?? se siin? kylmeten, tulee entist? kovemmaksi ja on nyt niinkun ennenkin musta, kova ja j?ykk? rautakanki. Nyt ei se en?? levit? mit??n hehkuvaa elonl?mp??, ei yht??n valon s?dett? siit? en?? l?hde. Turhaan saisi siihen nyt raskahinkin vasaran isku sattua; se kyll? saattaisi katketa, vaan ei taipua".


Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg


Load Full (0)

Login to follow story

More posts by @FreeBooks

0 Comments

Sorted by latest first Latest Oldest Best

 

Back to top