: Raamatun tutkisteluja 4: Harmagedonin taistelu by Russell C T Charles Taze - Bible Criticism interpretation etc.; Jehovah's witnesses Controversial literature

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

niit?. T?m?n ep?ilyksen ja vallankumouksellisen taipumuksen vastustaminen on teid?n t?rkeimp?n? ty?n?nne. Mutta valtiolliset uudistukset eiv?t tuota t?ss? apua, sill? valtiollinen vapaus ei ole aineellisen edistymisen juuri, vaan hedelm?. Runoilijat ja haaveilijat ovat usein ylist?neet k?yhyytt?, ja ahneus on usein esitetty kaiken pahan juureksi; mutta se ei muuta sit? tosiasiaa, ett? rahojen omistaminen, jotka ovat kunniallisesti hankitut ja k?ytet??n viisaasti, on suurin valta maailmassa, kun taas k?yhyys ja h?t? tekev?t ihmiset toivottomiksi ja huonontavat heit?."

Ei t?m?k??n selv? esitys sis?ll? mit??n apuneuvoa pahaa vastaan. Sill? ep?ilyksen ja samalla jokaisen muutoksen vastustaminen nykyisess? yhteiskuntaj?rjestelm?ss? ei tuota apua.

Professori n?ytt?? arvelevan: "Se, mik? on ollut, tulee olemaankin", sill? h?n ei huomaa, ett? olemme aikakauden lopussa, ett? ainoastaan Herran voidellun valta voi saattaa j?rjestyksen kaikkeen t?h?n sekaannukseen, ett? Jumalan tahto on juuri nyt asettaa ihmiskunta ratkaisun ja olosuhteiden eteen, joita ei mik??n inhimillinen viisaus tai taitavaisuus voi ratkaista tai muuttaa, jotta ihmiset ??rimm?isess? h?d?ss??n ottaisivat vastaan Herran avun, j?tt?isiv?t omat tiens? ja antaisivat Jumalan opettaa itse??n. H?n, jolle Valtakunta kuuluu, on nimitt?in ottamassa suurta valtaansa tuottaakseen sekaannuksesta j?rjestyksen, kirkastaakseen seurakuntansa morsiamenaan sek? tehd?kseen sen kautta lopun velallisen, huokaavan luomakunnan onnettomuudesta ja siunatakseen maan kaikki kansat. Ainoastaan ne, joilla on t?m? totinen valo, voivat n?hd? t?m?n ihanan nykyisen ajan h?m?rien arvotusten ratkaisun, jonka edess? t?m?n maailman viisaat ovat neuvottomia.

Eversti Ingersoll oli, vaikkakin h?n oli uskonnonvastustaja, hyvin tunnettu viisaana miehen? niihin asioihin n?hden, jotka koskivat t?t? maailmaa. Sanotaan, ett? h?n oli lakimiehen? pidetty niin korkeassa arvossa, ett? h?n on saanut aina 250 dollariin saakka puolen tunnin neuvottelusta. Aikoinaan julkaisi h?n aikakauslehdess? "Kahdeskymmenes vuosisata" pitk?n kirjotuksen, josta esit?mme seuraavan otteen. Oikeassa valossaan puhuu se siit? osasta, jota koneet n?yttelev?t ty?ntekij?in taistelussa jokap?iv?isen leiv?n edest?, ja osottaa, ett? ne ottavat ty?ntekij?joukoilta heid?n toimensa ja leip?ns?. H?n osottaa my?skin, kuinka maailma, jolla ei ole mit??n sanomista p??omanomistajan kokouksia vastaan, heti puhuu salaliitosta, vallankumouksesta ja petoksesta, kun ty?ntekij?t kokouksessaan pohtivat sit? asemaa, johon koneet ovat saattaneet heid?t. Ja ajatellen niit? k?rsimyksi?, joita k?yhien sivistyneiss? maissa t?ytyy kest??, ajatellen heid?n onnettomuuttaan, tuskaansa, kyyneli??n ja sortuneita toiveitaan, heid?n n?lk??ns?, alennustaan ja h?pe?t??n, sanoo h?n, ett? ihmissy?nti on siedett?v?? sen tilan edell?, jonka uhriksi sivistyneiden maiden k?yh?t joutuvat. Sitten h?n jatkaa:

"Hyv?syd?misen ihmisen on mahdotonta olla tyytyv?inen maailmaan sellaisena kuin se nyt on. Ei kukaan voi edes iloita siit?, mit? h?n ansaitsee itselleen, kun h?n tiet??, ett? miljonat h?nen kanssaihmisist??n k?rsiv?t h?t??. Kun ajattelemme n?lk?isi?, tuntuu meist? melkein kuin olisi syd?met?nt? sy?d?. Kun kohtaa ryysyisi?, palelevia raukkoja, tuntee melkein h?pe?v?ns? sit?, ett? on hyvin ja l?mpim?sti puettu; ihmisen syd?n tuntuu olevan yht? kylm? kuin heid?n ruumiinsa."

"Eik? tule muutosta? Onko tuotannon ja kysynn?n laki, keksint?, tiede, yksinoikeus, vapaa kilpailu, p??oma ja lains??d?nt? aina ty?ntekij?in vihollisia? Ovatko ty?ntekij?t aina tiet?m?tt?mi? ja kyllin tyhmi? tuhlatakseen ty?nansionsa arvottomiin asioihin? Yll?pit?v?tk? he miljonia sotilaita, jotka ovat valmiina tappamaan toisten ty?ntekij?in poikia? Rakentavatko he aina palatseja ja asuvat itse h?kkeleiss?? Sallivatko he aina loisel?jien ja verenimij?iden el?? heid?n verest??n? Pysyv?tk? he niiden kerj?l?isten orjina, joita he yll?pit?v?t? Eiv?tk? rehelliset ihmiset lakkaa ottamasta pois hattua p??st??n petoksen edess?, joka menestyy?"

Kaikkiin n?ihin kysymyksiin ei tuolla viisaalla miehell? ole mit??n vastausta. Viittaamalla antaa h?n kyll? asiassa ty?ntekij?ille t?m?n neuvon: "?lk?? antako painaa itse?nne alas ja vahingoittaa teit?!" Mutta kuinka he voivat v?ltt?? t?m?n, siit? h?nell? ei ole mit??n sanottavaa, -- jos ei h?n arvellut, ett? vaikeudet voitaisiin voittaa, jos ty?ntekij?t tulisivat ?lykk?iksi ja kyllin voimakkaiksi hankkiakseen koneita. Mutta otaksu, ett? heill? olisi koneita ja tehtaita. Tulisiko kilpailu silloin v?hemm?n rasittavaksi, ja voitaisiinko silloin est?? liikatuotantoa ja sit? seuraavaa ty?tt?myytt?? Ei, p?invastoin. Kokemus on osottanut, ett? jos yrityst? aijotaan pit?? voimassa sen periaatteen mukaan, ett? kaikki saavat yht?l?isen palkan, tekee se joko pian kuperkeikan, koska v?hemm?n kelvollisille maksetaan palkka, joka on liian suuri yrityksen kilpailuvoimalle, tai vet?ytyv?t my?skin taitavammat takasin ja hankkivat itselleen paikan, jossa saa paremman palkan. Itsekk?isyys on niin juurtunut langenneeseen luontoon ja muodostaa nykyisess? yhteiskuntarakennuksessa niin olennaisen osan, ett? se, joka ei ota sit? laskuihin, huomaa pian, ett? h?n on suuresti erehtynyt. Ja herra Ingersoll tiesi varsin hyvin, ett? inhimillinen voima ei kykene saamaan aikaan samankaltaisuutta ?lyyn ja taitavaisuuteen n?hden.

Lainauksen ensim?inen osa l?yt?? vastakaikua jokaisessa jalossa sielussa, ja toivomme l?ytyv?n monta sellaista. Mutta ne n?ist? jalomielisist?, jotka ovat hyvinvoipia tai Ingersollin tavoin rikkaita, tulevat siihen oikeaan johtop??t?kseen, -- johon h?nkin ep?ilem?tt? tuli -- ett? he ovat niin voimattomia kurjuuden edess?, ett? joskin he panisivat kaikki rikkautensa ja koko vaikutuksensa vaakalaudalle, niin vaikutukset eiv?t olisi suuremmat kuin jos he koettaisivat pys?ytt?? Niagaraputouksen heitt?m?ll? itsens? siihen.

Jalo ja kelvollinen Wendell Phillips on kerran lausunut seuraavat sanat: "Ei mik??n siveellinen tai henkinen uudistus ole koskaan l?htenyt yl?luokasta. Niin t?ytyy my?skin ty?ntekij?in itse aikaansaada ty?ntekij?luokan vapaus."

Hyvin totta. Mutta kuinka voivat ty?ntekij?t vapauttaa itsens? tuotannon ja kysynn?n lain seurauksista ja ruumiillisen ja henkisen erilaisuuden vaikeuksista, siit? ei Phillipsill? ole mit??n sanottavaa. Vallankumous voisi aikaansaada paikallisia ja ohimenevi? muutoksia, mutta mit? se voisi toimittaa maailmanlaajuisia ep?suhteita ja kilpailua vastaan? Voisimme yht? mielell?mme koettaa pid?tt?? nousuvett? tai koota sit? tynnyreihin.

Pariisilainen lehti Figaro mainitsee seuraavan ennustuksen, jonka suuri englantilainen historioitsija Macaulay vuonna 1884 kirjotti er??lle yst?v?lleen Amerikassa: "On selv? kuin p?iv?, ett? teid?n hallituksenne ei koskaan voi hallita h?t??k?rsiv?? ja vihastunutta enemmist??, kun teid?n hallituksenne on joukkojen k?siss? ja rikkaat, jotka muodostavat v?hemmist?n, ovat kokonaan j?tetyt heid?n armeliaisuutensa varaan. Tulee p?iv?, jolloin joukot New Yorkin valtiossa valitsevat lains??t?j?nne. Mit? lains??t?ji? n?ist? tulee, sit? ei voi hetke?k??n ep?ill?. He tekev?t mahdottomaksi teid?n menestymisenne. Silloin tarttuu joku keisari tai Napoleon hallitusohjaksiin. Kahdennellakymmenennell? vuosisadalla ry?stet??n ja h?vitet??n teid?n tasavaltanne, niinkuin raakalaiset viidennell? vuosisadalla h?vittiv?t Rooman valtakunnan, ainoastaan sill? erotuksella, ett? Rooman valtakunnan h?vitt?j?t, hunnit ja vandaalit, tulivat toisilta alueilta, kun taas teid?n raakalaisinanne ovat teid?n omat maamiehenne, teid?n omien valtiolaitostenne hedelm?."

Sitten kun Macaulay kirjotti t?m?n, ovat h?nen omat maamiehens? vaatineet ??nioikeutta ja saaneet sen, samoin kuin Belgian, Saksan, Ranskan, It?valta-Unkarin ja Italian kansa j.n.e. Se onnettomuus, jota Macaulay ennusti Yhdysvalloille, uhkaa nyt koko "kristikuntaa". Macaulaylla ei ollut muuta neuvoa kuin se, jonka muutkin olivat antaneet, nimitt?in ett? rikkaat ja vaikutusvaltaiset ottavat itselleen vallan ja istuvat sitten varmuusventtiilill? niinkauvan kuin mahdollista -- kunnes r?j?hdys tapahtuu.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!