: Muinais-tiedustuksia Pohjanperiltä by Calamnius J W Johan Wiktor - Finland Description and travel

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

Kirkollisia muistoja on Kemill? paljon. Nykyinen kirkko on varmaan nelj?s, vaan luultavasti ainakin viides. Muuanna aikana t?m?n vuosisadan alkupuolella seisoi t??ll? kolme kirkkoa yht? haavaa, ainoastaan kivenheiton matkaa toisistansa. Vanhin n?ist?, Kemin kivinen kirkko, jota kansantarussa mainitaan J?ttil?is-tekem?ksi, on rakennettu vuosina 1519-21 katoliseen rakennustapaan, ja n?ytt?? vallan muinaiselta. Lattian alla s?ilytet??n joukko ruumiita, joiden seassa my?skin er?s Rungius nimisen miehen, joka t??ll? oli pastorina 1610-29, ja jonka ruumis viel?kin on niin hyv?sti s?ilynyt, ett? se luullaan balsameeratuksi. Kirkossa, joka ei en??n ole k?ytett?v?n?, l?ytyy seuraavat muinaiskalut: 1. "Ristiin naulitun Kristuksen veisto-kuva, ?ljyv?reill? maalattu ja kullattu, Kemin nimismiehen Juhana Matinpoika Wilm'in lahjoittama." T?st? ei ole j?lill? muuta kuin rungon yl?puoli ja osa jalkoja; 2. Kristuksen veistokuva, jolla vasemmassa k?dess? on maan-pallo, oikea k?si poissa, p??ss? kruunu. Kuva seisoo el?imen p??ll?, josta on vaikea ratkaista, onko se leijona, karhu vai elefantti. Kanto-pylv??n? on paholaisen kuva; 3. Puolentoista kyyn?r?n korkeinen kuva, luultavasti pyh?st? Henrikist?; 4. Neitsy Maarian kuva, jokseenkin s?ilynyt pait v?rej?; 5. Lutherus'en kuva, k?mpel?; 6. Vaimo-ihmisen kuva lapsensa kanssa, vallan k?mpel?n-n?kyinen.

Ennen t?t? kirkkoa seisoi toinen, puusta tehty, Walmarin niemell?, miss? sija viel? n?ytet??n ja miss? muutamat kuopat muistuttavat entisest? hautausmaasta. Messenius'en mukaan olisi t?m? kirkko ollut rakennettu v. 1431. Mutta jos niin on, niin se ei suinkaan olekaan ollut ensim?inen, koska arvellaan, ett? t??ll? kirkkoherra-kunta jo vuonna 1248 pantiin toimeen. Kirkon mainitaan Ven?l?iset polttaneen, min? vuonna, siit? ei tietoa. Luultavasti tapahtui se "suuren ven?l?is-sodan" aikana 1473-1510? Samassa tilaisuudessa sanotaan my?skin kirkonkellojen tulleen upotetuiksi siihen paikkaa jokea, miss? nyt, kun t?m? haara on kiini mennyt, pikkuinen lampi on.

E. Frosterus k?sikirjoituksessaan "Breves Observationes ad antiquitates Ostrobotniae" sanoo Kemiss? olevan messinkisen suitsutus-astian, jota Paavin-aikakautena k?ytettiin pyh?? savua poltettaessa. T?m? savu-astia on kadonnut, ja kenties samaa tiet? mennyt kuin muutkin vanhat hopeat. N?ist? n?et kerrotaan, ett? niit? kerran sodan aikana kirkkov?rti kaivoi vihollisilta piiloon maahan, johonkuhun Wahtolan viereen, vaan ett? kirkkov?rti kuoli, eik? l?yt?nytk??n kukaan niit? en??n. Vanhimmat kalut ovat nyky??n er?s kalkki ja ?yl?tti-lautanen, varustettu munkkikirjaimilla ja koristuksilla ja vuosiluvulla: 1250. P?rh?l?n pappilassa s?ilytet??n my?skin er?s kupari-kalkki, jota ei en??n k?ytet?; t?m?n ik? ei kuitenkaan ole korkea, eik? sen muotokaan muutoin tavaton.

N?ist? vanhemmista ajoista on paikkakunnalla toinenkin muisto. Se on ruotsalainen siirtokunta. Kemijoen l?nsi-puolella on koko kyl?, jonka nimen? on Liedakkala eli Sihtuna, ja joka on Ruotsin Sigtunasta asujamensa saanut. T?st? tiet??kin viel? kansan muisto mainita, ett? t?nne on asukkaita siirtynyt "Liedakkalan eli Sihtunan kaupungista Ruotsin puolelta." Moniaat ruotsalaiset nimet viel? muistuttavatkin t?st? alkuper?st?ns?, esm. Gunnari. My?skin suomalaisia siirtoja on paikkakuntaan tehty, niinkuin sen kielimurteista voikin p??tt??. Savo-karjalaisia alkuaineita havaitaan t??ll? yht? selv?sti kuin h?m?l?isi? Torniossa. Varsinkin on ison vihan j?lkeen asutuksia n?ihin paikkoihin tapahtunut.

Tervolassa ei l?ydy, pait mainittua juttua Kellonl?hteest?, ison vihan aikuisia muistoja. Luultavasti oli paikkakunta niin harvassa asuttu, ett'ei vihollisilla ollut juuri erinomaista t??ll? saatavana. T??ll?kin, niinkuin Kemiss? ja Simossa, l?ytyy kuitenkin, varsinkin Kivaloon p?in, "pakopirttej?" er?maissa; ja n?ist? ajoista on l?ydetty hopearaha, joka on s?ilytetty.

Iin pit?j? ynn? Kuivaniemen, Haukiputaan, Yli- ja Ala-Kiimingin kappelit.

Paikkakuntain nimien seassa on Ii tosiaan vaikeimpia selityksen puolesta. Huviksemme mainin t?ss?kin vanhemman Ol. Rudbeck'in selityksen asiassa. H?np? arvelee Iin saaneen nimens? muka Isiin j?lkeen, joka oli Cimmerialaisten kuningas Inakhon tyt?r. T?m? Isis kutsuttiin n?et my?s Rhea, Freja ja Jo, josta Ijo, paikkakunnan ruotsalainen nimitys. Ep?ilt?v?, jos kyll? verrattoman todenmukaisempi, on my?s Mathesius'en antama selitys. T?m? n?et sanoo, ett? "kansan-taru johtaa nimityksen er??st? Lappalaisesta, nimelt? Hijo, joka veljinens? Oulas ja Limas, olisi ensim?isen? n?it? paikkoja anastanut, antaen itse nimens? Iille, samaten kuin Oulas Oululle, Limas Limingalle". T?t? nyky? on t?m? taru jo kokonaan h?vinnyt pit?j?st?. Mutta jos elikin se t??ll? Mathesius'en aikana, se on: toista sataa vuotta sitten, niin on sittenkin tarun todenper?isyys varsin ep?ilt?v?, sill? jokseenkin varmaan voipi p??tt??, ett? t??ll? ennen Lappalaisia on asunut muuta kansaa. J?tt?en Iin nimen johdatuksen sikseen arvelen nimen olevan t?m?n entisen kansan j?tt?m?n vaan.

Ett? t?m? Hiiden kansa olisi Lappalaisia, sit? kielt?v?t kansan sanomat vakaasti, sill? "eri kansaa ne oli". Lappalaisista puhuukin kansantaru usein jonkunmoisella ylenkatseella, jota vastaan se aina pelolla mainitsee J?ttil?isi? eli Hiiden kansaa. Ja niinkuin J?ttil?isten viimeist? asuntopaikkaa n?ytet??n, niin n?ytet??n my?skin Lappalaisten. Ne ei ensink??n sovi yhteen.

Hiiden kansa on nyt paennut kauas pois Siperian taakse, kertoo taru. Kuitenkin he viel? silloin t?ll?in ilmestyv?t aaveina. Niin oli esm. muuan mies kerran, iltapuolella puuta hakatessaan Hiidenvaaralla, ?kki? kuullut kaikuvan ??nen huutavan: "Mit?s sin? siell? kesken y?t? puuta hakkaat, tuossahan talo, mene, pane maata!" H?mm?styneen? loi puun hakkaaja silm?ns? yl?s, ja todellakin, siin? talo seisoi h?nen edess?ns?. Ei muuta, tottelihan se puun hakkaaja, meni, pani maata ja nukkui siin? hyvin. Nousi taas aamulla ja meni ty?lle, niin katsoi h?n taaksensa -- talo oli kadonnut. Toinen mies taas oli kerran v?syksiss??n pannut maata er??sen saunaan syd?nmaassa. Hiidet toivat oven kautta h?lle silloin kauniin tyt?n. Mutta kun mies ojensi k?tens? halataksensa t?t? tytt??, niin jo veiv?t Hiidet irvistellen tyt?n pois.

Er??st? "J?ttil?is-linnasta" saapi joskus Iiss?kin kuulla haastettavan. Se ei kuitenkaan ole mik??n linna, vaan luonnon tekem? jyrkk? kallio nimelt? Herukkavaara, joka outoutensa t?hden n?ill? alamailla on saanut kunnia-nimen: linna. Se on Olhavan kyl?ss?, ja tarjoo jotensakin lavean katsanto-alan. Yksin?inen pietarin-leikki eli "Jatulin-taras", niinkuin n?it? Kemiss? kutsuttiin, kuuluu l?ytyneen Olhavan lasi-tehtaan tienoilla.

Erikaltaisia taas ovat ne kivi-ympyr?t, joita Hiidenkankaalla Putahilla tavataan, ja joita kansa kutsuu "J?ttil?isten luoliksi". Ne eiv?t kohoa maanpinnasta yl?sp?in, vaan painuvat p?in vastoin suppilon muotoon maan pinnasta alas, ja ovat laaditut suuremmista kivist?, kuin edelliset. T?mm?isi? t??ll? voipi havaita kymmenitt?in. Lappalaisten j?tt?miksi kansa n?it? ei katso, arvelee vaan niit? J?ttil?isten tekemiksi. Mik? niiden merkillisyytt?ns? koroittaa, on se, ett? kiviharjun toisella puolella eli miss? kivirakka muuttuu tavalliseksi kivikko-t?rm?ksi havaitaan kivi-laadelmia, mitk? kaikista muista eroavat. Kivi? on n?et laadittu yhteen kerrokseen niin, ett? ne muodostavat suora-nurkan eli rektangelin, melkeen yht? suuren kuin meid?n tavalliset haudat. Keskell? havaitaan v?list? my?s yksi litte? kivikin. Muutamat n?it? n?yttiv?t pitkist? sivuistansa sis??n p?in laskeuneilta, niin ett? ne kesken olivat syvemm?t. Miksi tarpeeksi n?it? on rakennettu, on vaikea arvata. Kivet kulkivat ainoastaan yhdell? kerroksella, eik? niiden alla n?kynyt juuri mit??n, mik? olisi niiden tarkempaan tutkintoon tahi kaivamiseen kiihoittanut.

Merkillisimpi? t?m?n paikkakunnan muistomerkkej? ovat kivikummut Konttikankaalla Tannilan kyl?ss?, seitsem?n nelj?nneksen p??ss? soiden ja r?meiden takana Siurua-joesta, ja melkeen saman verran p??ss? meren rannasta. Avaroista r?meist? kohoaapi t??ll? v?hitellen korkeneva kangas, kantaen niskoillansa korkeanlaisen, puoli-py?r?n muotoisen kivirakan, josta rakasta sitten kummut kohoavat. N?it? kumpuja, joita kansa kutsuu "J?ttil?isten haudoiksi", on t??ll? nelj?tt? kymment?. Ne ovat hyvin selvi?, ehk'eiv?t kaikki ole yhden kokoiset, vaan vaihtelevaiset sek? laajuutensa ett? korkeutensa puolesta. Hauta-rakennusta ei vaivaa hiekka, niinkuin useimmiten muualla asian laita on, vaan kivien v?lit ovat tyhj?t ja puhtaat, niin ett? vallan selv??n n?kee, ett? kivet ovat ihmisten kokoonlaatimat.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!