: Permalaisten uskonto by Harva Uno - Permians Religion; Komi Religion; Udmurts Religion

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

ko kysyy tanssijalta: "kenelle tanssit?" vastaa t?m? mainitsemalla vainajan nimen. Kun vanhukset ovat tanssitaitoansa n?ytt?neet, asettuvat kaikki sek? nuoret ett? vanhat korin ymp?rille h??lauluja laulamaan. Iloista laulua s?est?? viulu ja jalkain poljenta. Muutamia lauluja on olemassa eritt?in t?t? tilaisuutta varten, esim. seuraava:

"Hevostarhasi, is?nt?, on t?ynn? hevosia, nyt me niist? yhden viemme. Vaikka yhden hevosen olemmekin vieneet, menestyk??t kuitenkin j?ljelle j??neet hevoset!"

Laulujen loputtua kannetaan kori kartanolle, jossa valjastetut hevoset ovat valmiina luita ja vieraita hautausmaalle kuljettamaan. Kori asetetaan ensim?iseen rekeen. Tapetun hevosen nahka levitet??n maahan ja nahan p??ll? j?lleen tanssitaan ja sen ymp?rill? h??lauluja lauletaan. Sitten l?htee koko joukko vanhalle pakanalliselle hautausmaalle ajelemaan tiukujen soidessa ja h??laulujen kaikuessa.

Vereshtshagin kertoo lis?ksi, ettei uhriel?imell? saa olla mink??nlaisia synnynn?isi? vikoja, vaan esim. jos se on lehm?, tulee sarvien olla ehe?t j.n.e. Viel? lausuu kirjailija, ett? sukulaiset tullessaan muistojuhlaan tuovat tuomisia mukanaan, kuten kumyshkaa ja mit? muuta valmistettua ruokaa sek? olutta sattuu olemaan, miehet tuovat sit? paitsi kukin vahakynttil?n. Jos miest? muistellaan, ovat miehet, jos naista, naiset etualalla.

K?yh?t, joilla ei ole varaa uhrata kotiel?int??n, ostavat markkinoilta uhriin v?ltt?m?tt?m?t p??n ja jalkojen luut kalmistoon kuljetettavaksi.

Viimeksimainittua tapaa muistuttaa seuraava omituinen tapa, jonka Osokin kertoo Malmyzhin piirin votjakeista:

Is?nt? hakee huonoimman niinivasun, jota ei sovi mihink??n tarkoitukseen k?ytt??, latoo siihen kaikenlaisia luita, joita sek? ihmiset ett? el?imet ovat kalunneet, ja sit? paitsi panee h?n siihen leiv?nkuoria ynn? olkilyhteen. Sellaisena h?n nostaa vasun p?yd?lle, sytytt?? kaksi vahakynttil??, joista toisen kiinnitt?? p?yd?nreunaan ja toisen tuvankynnykseen, sitten ottaa niinikopan k?teens? ja seisoen lakki p??ss? kumartelee kohti huoneen per?nurkkaa. Samalla kumartaa my?s koko perhe rukoillen, ettei Jumala n??nnytt?isi vainajaa n?lk??n ja viluun. Rukouksen p??tytty? kantaa is?nt? vasun luineen ja leiv?nkuorineen kynttil?n yli, joka on asetettu kynnykselle, sek? sytytt?? siit? olkikimpun, joka otetaan esiin niinivasusta. Sitten l?htee koko perhe vasussa palavan kynttil?n valossa mets??n, miss? ripustavat kopan uhrilahjana puuhun ripustettuina, ett? ovat toimittaneet vainajalle sek? ravintoa ett l?mp?? ja ett? ovat mit? tunnollisimmin t?ytt?neet velvollisuutensa h?nt? kohtaan.

Yleisi? muistojuhlia votjakit viett?v?t joko siten, ett? kukin perhekunta erikseen muistelee omia sukulaisvainajiaan, tai siten, ett? samaa sukua olevat perheet kokoontuvat yhteen suvun yhteisi? vainajia muistelemaan. Joskus saattaa koko kyl?kin, joka siin? tapauksessa tavallisesti on sukukyl?, viett?? yhteisesti kuolleitten muistoa. Nykyaikana lienee ensiksimainittu viettotapa enimm?n k?yt?nn?ss?, mutta useilla seuduin on kuitenkin meid?n aikaamme asti s?ilynyt j?lki? my?s viimeksimainitusta suvun keskisest? muistajaisvietosta.

Siin?kin tapauksessa, ett? kukin perhe aluksi viett?? erikseen muistojuhlan, on kuitenkin monesti tapana sittemmin k?yd? sukulaisten taloissa, niit?kin vainajia, jotka ovat n?it? l?hinn?, muistelemassa. Sellainen tieto on muun muassa Jelabugan piirist?. Ensiksi vietet??n muistajaisia kotona, jolloin omaiset nimelt? mainiten kehoittavat esi-isi??n tulemaan kesteihin ja sen j?lkeen menn??n viel? niiden naapurien pitoihin, joiden kanssa vainajat el?ess??n harjoittivat kanssak?ymist?. Hyvin yleinen muistojuhlan viett?mistapa on lis?ksi se, ett? sukulaiset kokoontuvat suvunvanhimman taloon yhdess? muistelemaan yhteisi? vainajia. Niin kertoo Kuvshinskij, ett? samaa sukua olevat henkil?t kokoontuvat m??r?ttyihin taloihin, joten kyl??n sin? p?iv?n? muodostuu useita pieni? seuroja.

Seuroittain tapahtuvista muistajaisista kertoo my?s Bogaevskij, mutta h?n lausuu, etteiv?t noita kyl?ss? juhlivia joukkoja muodosta henkil?t, jotka aina olisivat samaa sukuper??, sill? hyv?n naapuruuden siteet saattavat yhdist?? ihmisi? my?s yleisiss? muistojuhlissa. Naapuruuden perustuksella vietetyt muistajaiset kuuluvat ep?ilem?tt? kuitenkin my?h?isemp??n aikaan. Vanhimman tavan mukaan olivat muistajaiskokoukset aina vain sukukokouksia, sill? sukulaisten yhtyminen kuuluu jo itse vainajainpalvonnan luonteeseen ja sit? paitsi vainajalle valmistettua uhriruokaa vanhemman k?sityksen mukaan eiv?t sivulliset saaneet nauttia.

Miropoljskij mainitsee, ett? talo, jonne suku kokoontuu juhlimaan, on suvun vanhimman talo. Sit? paitsi h?n lausuu, ett? sukukokouksen j?lkeen viel? vuorotellen k?yd??n juhlimassa yksityisiss? taloissa.

On hyvin luultavaa, ett? mainitut koko kyl?n keskiset muistajaiset polveutuvat ajoilta, jolloin votjakkikyl?t yleens? viel? olivat sukukyli?, sill? Gavrilov tiet??, ett? ainoastaan saman kyl?n asukkaat ottavat osaa juhlaan, vieraista kylist? ei ket??n kutsuta. Bogaevskij huomauttaa samoin kuin Buch'kin, ett? vaimot, jotka hiljattain on taloon tuotu, eiv?t ota osaa muistojuhlaan.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!