: Kamillan avioliitto by W Gner Elin Piirinen E Translator - Swedish fiction Translations into Finnish

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

KAMILLAN AVIOLIITTO

Kirj.

ELIN W?GNER

Suomentanut

Erland Piirinen

Tampereella, Kirjapaino Hermes, 1919.

SIS?LLYS:

Helmikuun 21 p:n?.

Olen laskenut lyhdyt laiturilla, jossa kuljen, ja niit? on kolmekymment?, yht? monta kuin minun on varrottava minuutteja, ennenkuin saan tiet?? kohtaloni.

Vuosikausia olen harjoitellut odottamaan, sen j?lkeen malttamaan mieleni, ja sitten taas odottamaan. Mutta t?m? vaivainen puoli tuntia tuntuu minusta siet?m?tt?m?lt?, min? menet?n malttini, vapisen.

"Min?, joka koko el?m?ni olen odottanut tuon toivotun tuloa, istun nyt ja odotan puolen tunnin kulumista". Strindberg on sanonut noin jossakin, ja minun t?ytyy nyt h?nen laillaan ihmetell?, ett? puoli tuntia toisinaan voi tuntua pitemm?lt? kuin "koko el?m?ni". Mit? kello on nyt? Vain kolme minuuttia on kulunut siit? kun sit? viimeksi katsoin, minuutit ovat varmaan noiduttuja.

Ennen vanhaanhan kansa luuli, ett? vuoden sadon viimeiseen lyhteeseen, viimeisten jauhojen viime kakkuun kokoontui ihmeit? tekev? voima, ja ett? kun puu kuorittiin latvaan p?in, niin pakeni puun henki ylimm?lle oksalle, ja siell? se pysyi vankina. Samalla tavoin n?ytt?v?t kuluneet vuodet jollakin salaper?isell? tavalla siirtyneen viimeiseen puoleen tuntiin. Kaikki on noissa minuuteissa, kaikki mit? olen kokenut, sittenkuin tulin Erikin vaimoksi, ja aina t?h?n hetkeen asti. Muisto ensi lempemme ajoilta kohoaa kuin suloinen v?ristys pitkin j?seni?ni, ja seuraavassa silm?nr?p?yksess? vihloo syd?nt?ni tuska, jota tunsin, kun me erosimme k?yhyyden takia. Kun otan kelloni esille ja n?en viisarin hiljaa l?henev?n sit? hetke?, jolloin saan puheluni Tukholmaan ja Erikille, sykkii syd?meni j?nnityksest? ja riemusta, kuten silloin kun olen mennyt h?nt? tapaamaan. Pist?n kelloni pois, ja syd?meni on niin raskas, kuin h?n heti j?lleen matkustaisi. Kello 5,35 olen yht? rohkea ja toivorikas, kuin ollessani morsiamena valkeassa hunnussani, ja kello 5,37 niin ep?ilev?, kuin monien vuosien pettymykset ovat minut tehneet. Minun pit?isi voida luottaa mieheen, joka on ollut puolisonani kolme vuotta, ja kuitenkaan ei minulla ole aavistustakaan mit? h?n, kun puhelinneiti sanoo: selv? Tukholmaan, vastaa pyynt??ni. Enimm?n pelk??n ett? h?n vastaa: -- ajatelkaamme asiaa. Sill? silloinhan on kaikki yht? ep?varmaa taas.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!