: Paholaiselle luvattu by Garborg Arne - Norwegian fiction Translations into Finnish

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

PAHOLAISELLE LUVATTU

Kirj.

Arne Garborg

Nikolainkaupunki, Waasan painoyhti?n kirjapainossa, 1886.

Vouti Niilo Pedersen oli soma ja v?kev? mies. H?n ei tehnyt koskaan hyv?? enemp??, kuin h?nen t?ytyi; mutta ei h?n kumminkaan tehnyt pahaakaan enemp??, mit? sai k?ym??n p?ins?, sanoi kansa. H?n ei ollut siis suuresti suosittu, mutta kansa kunnioitti kuitenkin voutiaan.

Kun h?n siis ylev?n? ja vankkana, leveine hartioineen ja pitkine harmaine hiuksineen, jotka riippuivat paksun, mustan nahkap??hineen alta, k?vi pitk??n ja harvakseen astuskellen ulkona, niin v?istyi kansa syrj??n ja tervehti h?nt?, kuten itse kuningasta. Ja kun h?n tuli pahalle tuulelle, niin katsoa tuijotti h?n muihin ihmisiin suurilla, ter?vill? silmill??n niin, ett? ne oikein vaalenivat siit?. Suunsa oli aina kiinni kuin kiven sauma, eik? kukaan ollut n?hnyt voudin naurahtavan. H?n oli harva-puheinen, vaan kova ??ninen, ja mit? h?n sanoi se oli sanottu.

Niilo Pedersen oli leskimies. Ja ne, jotka tunsivat ja muistivat h?nen vaimonsa, sanoivat t?m?n olleen tavattoman sorean, vaan mustapintaisen ja ilke?-katseisen. Aniharvoin saatiin h?nt? n?hd? ja tuskin milloinkaan kirkossa. Voudin palvelusv?ki arveli rouvallaan olevan semmoisia asioita, joista ei kenenk??n muun saisi tiet??, ja h?nen kuoltuaan kertoi huhu, ett? paholainen oli muka n?hty h?nen sairastushuoneessaan samana y?n?, jona h?n kuoli, ja siit? p??ttiv?t kohta kaikki ihmiset, ett? tuo musta, j?ykk? rouva Margareta oli myynyt itsens? paholaiselle.

Voudilla oli vaimonsa kanssa tyt?r, jonka nimi oli Gunhilda, ja joka kaikin puolin oli ?itins? n?k?inen, vaan ett? h?n oli vaaleapintaisempi ja kauniimpi. Mutta t?m? tuli tietysti h?nen nuoruudestaan, arveli kansa.

Ollessaan kymmenen vuotias, sattui Gunhilda kerran n?kem??n huoneen harjalla p?ll?houkan. Tytt? juoksi tupaan kertomaan t?t? ?itillens?. ?iti ei vastannut sanaakaan, vaan vaaleni heti kuin ruumis. Seuraavana aamuna sairastui h?n kuolintautiinsa, ja ennenkun viikko oli lopussa, p??tti h?n p?iv?ns?.

Sitten sai Gunhilda kasvaa vapaana. Is?ns? ei h?nest? paljoa huolinut ja sit?paitsi oli ukko harvoin kotonakaan. Tytt? kiiti ja heiskalehti metsiss? ja m?ill?, kuin lintu, jonka vuoksi h?nt? ruvettiin sanomaankin villiksi eli metsistyneeksi lapseksi. Ainoat, joiden kanssa h?n oleskeli ja viihtyi, oli palvelusv?ki, jotka kertoivat h?nelle satuja ja opettivat iloisia lauluja. Muuten kasvoi h?n saamatta paljon tietoa niiss? aineissa, joita muut ihmiset harrastivat, ja niinp? sanottiinkin, ett? h?n tuskin osasi "Is? meid?n", kun h?n rippikouluun meni. H?n oli kaunis, terve ja uljas; mutta silmiss?ns? oli tyt?ll? jotakin omituista, joka muistutti ?idist??n.

Rippikouluun meni h?n viidentoista ij?ss?. H?nell? ei ollut paljon yhteytt? muun nuorison kanssa, sill? useat vaan pelk?siv?t h?nt?; mutta yht? iloinen oli h?n kuitenkin. H?n ei v?litt?nyt muista kuin yhdest? ainoasta tyt?st?, ja se oli Signe Lid; h?nt? n?et sen, Gunhilda kaihoksui. Signe Lid oli yst?v?llinen ja vaaleaverinen, leppe? katseinen ja lempe? koko olennossaan; pojat pitiv?tkin h?nest? paljon. B?rd Neset my?skin oli yksi niist?, jotka loivat suosion silm?yksi? Signeen. Mutta t?m?p? juuri ei ollutkaan Gunhildalle mieluista. Kun B?rd istui ja silm?ili Signe?, sai Gunhilda ik??nkuin piston rintaansa. Gunhilda koki yh? enemmin ja enemmin vet?? B?rd'in silm?ilyj? puoleensa. B?rd tajusikin vihdoin t?m?n ja piti sen oivallisena tuumana. Onhan kaikille hyv? asia olla kauneiden neitojen miellykkeen?; mutta viel? jalommalta tuntuu olla semmoisen tyt?n lemmittyn?, kuin Gunhilda Niilontyt?r oli.

Kuluipa aikaa ja B?rd sai vakuutuksen, ett? Gunhilda oli kauniimpi kuin Signe. H?n oli, n?et sen, uljaampi ja hienompi sek? viel? p??lliseksi iloisempi, reippaampi ja soreamman n?k?isempi kuin tuo valkoisen kalpea, hiljainen Lid'in tytt?. T?ll?iset olivat nuo lumoavat vilkkaat silm?t; B?rd kuumeni ja punehtui, kun Gunhilda katsoi h?neen. Sit? paitsi oli h?n Signe? rikkaampi ja korkeasukuisempi. B?rd'ille tuli paljon miettimist? t?m?n asian vuoksi ja usein toivoi h?n saavansa vakaasti puhutella Gunhildaa. Mutta se ei tullut ?ntiin. -- On my?skin muistettava, ett? vouti ei ole koskaan ollut hyv?ss? kansan suosiossa.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!