: Risto Rytkönen by Aur N Petter Wilhelm - Fiction

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

la joukolla, riensiv?t ihmiset kaukaisiin metsiin y.m. pakoon, j?tt?in kaiken muun omaisuutensa vihollisen saaliiksi. Rahat s?ilytettiin maankuopissa, raunioissa j.n.e. Kylien ja talojen t?ytyi s??nn?llisesti pit?? vahteja kallioilla, vaaroilla, rajamailla ja sytytt?m?ll? varoitustulia ja siten ilmoittaa vihollisten likenemisest?. Viholliset taas puoleltansa keksiv?t uusia teit?, joten v?lin tapahtui, ett? vihollinen rynt?si p??lle ?kkiarvaamatta. Silloin oli raja-asukkaiden henki ja omaisuus vaarassa joka hetki. Niin? aikoina kysyttiin Suomen kansan henkivoimain kest?v?isyytt?, eritt?inkin rajamailla Ven?j?? vastaan. Rauhattomuus ulkonaisilta vihollisilta, n?lk? ja hirmuiset taudit, laittomuus yhteisel?m?ss?, v?kev?mm?n oikeus siis vallassa, -- siihen hengellinen pimeys, taikauskoisuus y.m. -- kas siin? lauma vihollisia, joitten voima yksitellenk??n, saati sitte laumottain, ei ollut helppo kukistaa. Vuosisatoja onkin senlainen kukistusty? kest?nyt, mutta vasta osa vihollisten etuv?en voimia on voitettu; ryhmi? j?lkijoukoista on viel? voittamatta. Edelleen tarvitaan voimia -- uusia voimia!

Kansa, joka on kest?nyt senlaisia uhria, kansa jonka henkivoimain sitkeys on s?ilytt?nyt nimens? yli aikojen jolloin:

"Vaimot, lapset ry?stettiin, Is?t, ?idit murhattiin -- Ja talot konnut poltettiin".

Senlainen kansa -- sanomme me -- ei saa antautua orjan toimettomuuteen, ei saa ep?ill? tulevaisuudestansa, kuinka pime?lt? ja myrskyiselt? se n?ytt?k??nkin!

Kahakka p??ttyi hiljan illalla. Kun nyt ei en?? kuulunut hiiskaustakaan vihollisen puolelta, laittausi Olli miehinens? levolle er??sen hein?latoon, joka oli j??nyt palamatta. Miesten taikauskoisuus pelj?tti heit? asettumaan y?ksi niin likelle kuolleita vihollisia, vaan Ollin vakuutukset, etteiv?t kuolleet voineet tehd? mit??n pahaa, tyydyttiv?t eli olivat tyytyvin?ns? vihdoin miehet asettumaan, vaikkeiv?t uskaltaneet antautua unen valtaan, vaan jaarittelivat kaikenlaisia kummitusjuttuja. Olli kenties vaan n?ytt??ksens? miehille kuolleita pelk??m?tt?myytt?ns?, pist?ytyi ulos ladosta ja k?veli kent?lle kuolleitten keskelle. H?n luuli kuulevansa heikon uikutuksen kuolleitten rivist?, joka uikutus karsi niin h?nt?, ett? oli v?h?ll? l?hte? p?tkim??n pakoon ja olisi ehk? sen tehnytkin, vaan ei kehdannut, kun h?n n?ki yhden miehist?ns? seisovan ladon ovella. Olli rohkasi siis luontoansa ja k?veli uikutusta kohden p??tt?en lopettaa uikuttajan tuskat yhdell? keih??n pistolla, jos uikuttaja todellakin oli el?v? ihminen eik? kummitus. Mutta ??ni kuului vaan valittelevan ja v?liin vallitsi haudan hiljaisuus. H?n k?veli kuitenkin, vaikka ei pelvotta, sille suunnalle, mist? h?n luuli kuulleensa ??nen. Vihdoin luuli h?n n?kev?ns? palasen matkan p??ss? liikunnan kuolleitten riviss?; h?n seisahtui h?mm?styksiss?ns?. Iltakuu alkoi nyt valaisemaan ja Olli n?ki, ett? ihmisen muotoinen esine v?liin juoksi ja v?liin kumartui maahan, n?ytt?en kun h?n olisi etsinyt jotakin. Olli tunsi itsens? niinkun h?n olisi sidottu maahan. H?n tahtoi huutaa, vaan ei saanut ??nt? ulos kurkustansa, h?n seisoi liikkumatta yhdess? paikassa. Vihdoin l?hestyi se liikkuva esine, ja n?ytti huomaavan Ollin ja aikovan juosta pakoon. Nyt vasta p??si Ollin huulilta ??ni: "Oletko ihminen vai kummitus?" "Olli!" vastasi itkuinen ??ni. Olli juoksi nyt pelk??m?tt? kun kuuli nimens?, liki vaikeroivaa ja tirkisteli h?nt? tutaksensa vaan ei rohjennut k?yd? kovin liki tuntematonta.

"Olli! miss? on Risto?"

"Herra Jesus -- Anna! ja miesvaatteissa", huusi Olli surkealla ??nell?.

Samalla juoksevat miehet ladosta huutain: "Olli, Olli! kummituksia on ladossa, ne huutavat ja m?lisev?t, ett? seh?n el?v? on, -- l?hdemme pois t?st? paikasta!" huusivat miehet kauhistuksissansa. Olli koetti vakuuttaa miehi?, ett? olivat mahdollisesti kuulleet h?nen ja Annan ??nen ja luulleet kuulleensa kummituksia. "Ei he kuulivat ladossa hein?in sis?lt? m?lin?n", v?ittiv?t miehet. Anna oli kysynyt jo kymmeni? kertoja: "Miss? on Risto?" saamatta vastausta, sill? Olli oli olevinansa niin viivytetty miehilt?, ettei h?n muka kerjennyt vastata Annan kysymyksiin, eik? miehetk??n, jotka kyll? kuulivat kysymykset, tahtoneet vastata, kun tiesiv?t kuinka kipe? t?m? kysymys oli. Anna ihmetteli itseksens? kuinka Olli oli tullut niin v?linpit?m?tt?m?ksi h?nest? ja Ristosta, ettei h?n heti vastannut ja poistanut Annan levottomuutta. Olli toivoi, ett? h?n olisi viisi sylt? maan alla, ettei h?n kuulisi ja olisi pakotettu vastaamaan Annan kysymyksiin. Taas kysyi Anna:

"Olli, kuule! -- miss? Risto on?"

"Risto ei nyt ole t??ll?, h?n on toisella suunnalla, kyll? h?n tulee!"

"Tuleeko Risto huomenna?" kysyi taas Anna.

"Ei taida kerjet? viel? huomenna, mutta kyll? se tulee, ?l? ep?ile Anna!"

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!