: Elämäni ja työni by Crowther Samuel Ford Henry Voionmaa Eino Translator - Industrialists United States Biography; Ford Henry 1863-1947; Ford Motor Company History; Automobile industry and trade United States History; Automobiles History; Businesspeople

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

ainoa. Ja n?in aina edelleen on laita tuhansissa muissa seikoissa.

Maanviljelij? tekee jokap?iv?isest? ty?st??n liian mutkikkaan jutun. Minun luullakseni tulee ainoastaan noin 5 prosenttia siit? voimasta, jota tavallinen maanviljelij? k?ytt??, todellisen hy?dyn osalle. Jos joku varustaisi tehtaan sill? tavoin kuin maanviljelys tavallisesti on varustettu, olisi se t?p?t?ynn? v?ke?. Huonoin tehdas Euroopassa on tuskin niin huonosti sommiteltu kuin keskinkertainen maanviljelij?n talo. Voimaa on k?ytetty hyv?ksi mahdollisimman v?h?isess? m??r?ss?. Ei siin? kyllin, ett? enin osa tehd??n k?sin, vaan sangen harvoin on pantu todellista huolta j?rkiper?isiin laitteisiin. Maanviljelij? kantaa vett? vuosikausia ennemmin kuin rakentaa v?h?isen m??r?n putkijohtoa. Kun tarvitaan ylim??r?ist? ty?t?, ajattelee h?n vain ylim??r?isten p?iv?palkkalaisten hankkimista. Maanviljelystuotteet ovat halvimmillaankin ollessaan kalliimpia kuin niiden pit?isi olla. Maanviljelysvoitto on huonompi kuin sen pit?isi olla, silloinkin kun se on korkeimmillaan. Koko suunnitelma ja siihen k?ytettyjen voimain hy?dyt?n k?ytt? tekee maanviljelystuotteet niin kalliiksi ja voiton niin v?h?iseksi.

Omassa maanviljelyksess?ni Dearbornissa kaikki suoritetaan koneilla. Me olemme poistaneet k?yt?nn?st? monta tuhlauksen muotoa, mutta taloudellisesti todella tuottoisalle kannalle emme viel? ole tulleet. Me emme ole voineet uhrata siihen viisi- tai kymmenvuotista herke?m?t?nt? tutkistelua keksi?ksemme, mit? todella olisi teht?v?. Olemme j?tt?neet tekem?tt? enemm?n kuin tehneet. Ja kuitenkin olemme aina -- mink?laiset hintasuhteet ovat vallinneetkin -- poikkeuksetta saavuttaneet ensiluokkaisen voiton. Me emme ole farmareita -- me olemme teollisuudenharjoittajia farmitilalla. Siit? hetkest? alkaen, jolloin maanviljelij? katsoo olevansa tehtailija, joka tosiaan kammoo kaikenlaista tuhlausta -- aineen tai ihmisvoiman -- me tulemme saamaan maanviljelystuotteita niin halpaan hintaan, ett? kaikki saavat riitt?v?sti sy?d?kseen ja voitto on kuitenkin niin tyydytt?v?, ett? maanviljelyst? pidet??n turvallisimpana ja parasta voittoa tuottavana kaikista elinkeinoista.

Puuttuva tuntemus ty?n todellisesta luonteesta ja ty?n parhaasta tekotavasta on syyn? siihen, ettei maanviljelyksen katsota kannattavan. Eik? maanviljelys, sellaisena kuin sit? nyky??n harjoitetaan, voi kannattaakaan. Maanviljelij? el?? onnenkaupalla ja esi-isiens? malliin. H?n ei tied?, miten h?nen olisi menetelt?v? saadakseen tuotantonsa halvaksi, eik? h?n osaa myyd? tuotteitaan. Teollisuudenharjoittaja, joka ei tied?, miten h?nen on valmistettava ja myyt?v? tuotteitansa, ei voisi kauan pysy? pystyss?. Se seikka, ett? maanviljelij? sittenkin voi kest??, osoittaa kuinka ihmeellisen kannattavaa maanviljelys itse asiassa saattaa olla.

On pyritt?v? halpaan, valtavaan tuotantoon niin hyvin maanviljelyksen kuin teollisuudenkin alalla -- ja halpa, valtava tuotanto merkitsee runsautta kaikille -- seh?n on ihan yksinkertaista. Vaikeus on siin?, ett? yleinen suunta pyrkii sotkemaan ihan yksinkertaisia asioita. Katsotaan esimerkiksi "parannuksia".

Parannuksista puhuessamme ajattelemme tavallisesti jotakin tuotteeseen tehty? muutosta. "Parannettu" tuote on sellainen, jota on muunnettu. Niin en min? katso asiaa. Min? en ryhdy panemaan toimeen mit??n, ennenkuin olen l?yt?nyt mahdollisimman parhaan laadun. T?m? ei tietenk??n sis?ll?, etteik? tuotetta saisi koskaan muuntaa, mutta min? uskon, ett? ajan mittaan on taloudellisempaa, etten edes ryhdy teett?m??n mit??n, ennenkuin olen t?ysin vakuutettu siit?, ett? hy?ty, muoto ja aines ovat parhaat mahdolliset. Ellei tutkimuksenne anna teille t?t? vakaumusta, niin jatkakaa niit?, kunnes olette saaneet vakaumuksen. Jos aikoo ryhty? valmistamaan jotakin, t?ytyy ensin keskitt?? tutkimuksensa itse valmisteeseen. Tehdas, j?rjestely, myynti ja p??omanhankinta muodostuvat tavaran laadun mukaan. "Liiketaltta" on silloin ter?v? kuin partaveitsi, ja te tulette ajan mittaan s??st?m??n aikaa. Se, ett? on sokeasti sy?ksynyt teett?m??n jotakin tuotetta hankkimatta t?t? varmuutta siit?, on syyn? moneen ep?onnistumiseen, joka on asianomaiselle itselleen j??nyt k?sitt?m?tt?m?ksi. Ihmiset n?ytt?v?t luulevan, ett? p??asiana tuotannossa on tehdas, puoti, rahallinen pohja tai johto. P??asiana on tuote, ja kaikki kiire ehti? sit? valmistamaan, ennenkuin suunnitelma on selv?, on hukkaan heitetty? aikaa. Min? kulutin kaksitoista vuotta ennenkuin sain T-mallin -- mik? nyt tunnetaan Ford-auton nimell? -- sellaiseksi kuin sen halusin. Me emme yritt?neetk??n oikein toden per??n ryhty? tuottamaan, ennenkuin meill? oli tarjottavana todellinen tuote. Sit? ei sittemmin ole asiallisesti muunnettu.

Me kokeilemme lakkaamatta uusilla aatteilla. Jos matkustatte Dearbornin seudulla, niin tapaatte kaikenmallisia Ford-autoja. Ne ovat kokeiluvaunuja -- ei uusia malleja. En tahdo laskea yht??n hyv?? aatetta luotani, mutta en halua my?sk??n ?kisti p??tt??, onko jokin aate hyv? vai huono. Jos aate tuntuu hyv?lt? tai vain sellaiselta, jolla n?ytt?? olevan mahdollisuuksia, niin ryhdyn koettelemaan sit? joka n?k?kannalta. Mutta jonkin aatteen, koetteleminen on aivan toista kuin jonkin muunnoksen tekeminen vaunuun. Kun useimmat tehtailijat ovat k?rkk??mm?t tekem??n muunnoksia tuotteeseen kuin sen valmistusmenetelmiin, teemme me aivan p?invastoin.

Suuret muutokset meill? ovat koskeneet valmistusmenetelmi?. Ne eiv?t koskaan pysy hiljaa paikallaan. Ei liene autojemme valmistustavassa en?? ainoatakaan otetta, joka olisi sama kuin valmistaessamme ensimm?iset kappaleet nykyist? mallia. Se selitt??, miksi voimme tehd? automme niin halvalla. Ne harvat muutokset, joita vaunuun on tehty, ovat tarkoittaneet mukavuuden lis??mist?, ja mik?li jotakin muutosta muotoon on tehty, on se tapahtunut lujuuden lis??miseksi. Vaunujen ainesta muutetaan sit? mukaa kuin saamme lis?? kokemusta aineen luonnosta. Me olemme my?skin tahtoneet ehk?ist? tuotannonseisauksen ja tuotantokustannusten lis?yksen jonkin erikoisen aineslajin puutteen vuoksi, jonka vuoksi olemme useimpia osia varten kokeilemalla hankkineet korvausaineen. Vanadiiniter?s on esimerkiksi se ter?slaji, jota me enimm?n k?yt?mme. Sen avulla voimme saavuttaa suurimman lujuuden pienimm?n painon ohella. Mutta ei olisi hyv?? liikemenettely?, jos antaisimme koko tulevaisuutemme riippua siit?, kykenemmek? saamaan vanadiiniter?st?. Senvuoksi olemme kokeilemalla hankkineet sille vastikkeen. Kaikki ter?slajimme ovat erikoislajeja, mutta jokaiselle niist? on meill? ainakin yksi ja muutamissa tapauksissa useampia t?ysin koeteltuja vastikkeita. Sama koskee kaikkia muita aineksia ja kaikkia osia. Alussa teimme itse vain muutamia osia emmek? lainkaan moottoreita. Nyt valmistamme itse kaikki moottorimme ja melkein kaikki osat, koska katsomme sen halvimmaksi. Mutta me teemme sen my?skin ollaksemme riippumattomia markkinoista tai tehtailijoista, jotka eiv?t kykene suorittamaan tilauksia. Lasinhinnat koroitettiin kohtuuttoman korkealle sodan aikana. Me kuulumme suurimpiin lasinkuluttajiin maassa. Nyt rakennamme oman lasitehtaan. Jos olisimme k?ytt?neet kaiken t?m?n tarmon muuntaaksemme tuotetta, emme olisi p??sseet mihink??n. Mutta j?tt?m?ll? sen muuntamatta voimme keskitt?? kaikki voimamme tuotantotavan parantamiseen.

Taltan t?rkein osa on sen ter?. Jos on mit??n periaatetta, mihin liike-el?m? perustuu, niin se on t?m?. Yhdentekev?? kuinka hyvin taltta on tehty, kuinka hienoa sen ter?s on tai kuinka hyv? se on muodoltaan -- ellei siin? ole ter??, niin se ei ole taltta, vaan onpahan vain metallikappale. Se, mik? jotakin merkitsee, ei ole siin?, min? jotakin asiaa pidet??n, vaan siin?, mihin sit? voidaan k?ytt??. Mit? j?rke? on k?ytt?? suurta voimaa tyls??n talttaan, kun kevyt isku ter?v??n suorittaa ty?n? Taltta on leikkaamista, ei vasaroimista varten. Vasaroiminen on ty?ss? sivutoimitus. Jos siis haluamme tehd? ty?t?, niin miksemme keskit? itse?mme ty?h?n ja tee sit? mahdollisimman nopealla tavalla? Myyntitoimen ter?n? on se kohta, miss? tuote on tullut kosketuksiin kuluttajan kanssa. Ep?tyydytt?v? tuote on kuin tyls?ter?inen taltta. Tarvitaan paljon tarpeetonta voimaa sellaisen tavaran kaupaksisaantiin. Tehtaan ter?n? on mies ja kone ty?ss?. Ellei mies ole oikea, ei konekaan voi olla sit?, jos kone on puutteellinen, ei miesk??n voi tehd? teht?v??ns?. On tuhlausta pyyt?? kenelt?k??n enemp?? voimaa kuin m??r?tyn ty?n tekemiseen on ehdottoman v?ltt?m?t?nt?.

K?sitykseni ydin on siis, ett? tuhlaus ja itaruus est?v?t todellisten palvelusten tekemist?. Sek? tuhlaus ett? itaruus ovat tarpeettomia. Tuhlaus riippuu p??asiallisesti siit?, ettei ymm?rret? sit?, mit? tehd??n, tai hutiloidaan siin?. Itaruus on vain jonkinlaista lyhytn?k?isyytt?. Min? olen koettanut aikaansaada tuotteeni tuhlaamalla mahdollisimman v?h?n sek? ainesta ett? ty?voimaa, asettuen voiton kokonaissumman suhteen kokonaan riippuvaksi myynnin laajuudesta. Tuottajana haluan maksaa mit? suurimmat palkat -- mik? merkitsee kaikkein suurinta ostovoimaa. Kun kaikesta t?st? johtuu, ett? kustannusten tulee olla mahdollisimman pienet ja ett? me myymme mahdollisimman pienell? voitolla, saatamme levitt?? tuotetta, jonka hinta vastaa ostovoimaa. Seuraus on, ett? kaikilla, jotka ovat meid?n kanssamme tekemisiss? joko ty?njohtajina, ty?miehin? tai ostajina, on etua meid?n toiminnastamme. Meid?n luomamme laitos t?ytt?? yleishy?dyllisen teht?v?n; t?m? on ainoa syy, miksi siit? puhun. T?llaisen toiminnan periaatteet ovat seuraavat:

Kuinka n?m? periaatteet syntyiv?t, mit? ne ovat vaikuttaneet ja kuinka k?ytt?kelpoisia ne yleens? ovat, sit? koetan osoittaa seuraavissa luvuissa.

II luku.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!