: Elämänpuu: Uskontotieteellisiä tutkielmia by Harva Uno - Tree of life

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

Luultavasti juuri t?llaiseen maailmankeskuksen kuvitteluun liittyy usko, ett? taivaan muodostaa jonkinlainen maan yli kaareutuva, kiinte? kansi. Muinaissuomalaisetkin ovat puhuneet "taivaankannesta". Tuon pallonpuoliskoa muistuttavan taivaankannen ??rien uskotaan yhtyv?n maakeh?n ulkoreunaan. Burjatit, jotka toisin paikoin kuvittelevat taivasta suuren, alassuin k??nnetyn padan muotoiseksi, selitt?v?t, ett? taivas sellaisena on alituisessa liikkeess? vuoroin kohoutuen, vuoroin, laskeutuen. Taivaankannen kohoutuessa syntyy aukko sen ??ren ja maan reunan v?liin. Heid?n tarunsa kertovat, mitenk? muuan sankari k?ytt?en t?t? tilaisuutta hyv?kseen asetti jousensa tueksi taivaankannen ja maankeh?n ??rien v?lille syntyneeseen aukkoon ja siten p??si pujahtamaan maailman ulkopuolelle. My?skin ven?l?isiss? kansantaruissa mainitaan, ett? paikassa, miss? taivas ja maa yhtyv?t, voidaan suorastaan maasta kavuta taivaan kuperalle kannelle. T?llainen k?sitys saattaa eri kansoilla synty? ihan itsest??n, taivaanranta kun n?k?piiriss?mme todella n?ytt?? ulottuvan alas maanpiirin reunaan. Mutta ei tuokaan kuvittelu, ett? taivas vuoroin kohoutuu, vuoroin laskeutuu, ole luonnonkansojen keskuudessa harvinainen. Ehrenreich huomauttaa, ett? se kerta on ollut aivan vallitseva usko pohjoisella pallonpuoliskolla. Tshuktshit selitt?v?t tuulien aiheutuvan t?st? taivaan alituisesta liikkeest?. Algonkin-intiaanit kertovat tarun nelj?st? veljest?, jotka noustakseen taivaankannelle k?yttiv?t hyv?kseen tuota hetke?, jolloin taivas ja maa l?hestyiv?t toisiaan; yhden heist? kuitenkin sanotaan saaneen surmansa joutuessaan taivaan ja maan v?liin.

Vaikkakaan k?ytett?viss? olevat l?hteet eiv?t nimenomaan mainitse, ovatko keski-Aasian kansat tehneet kuvia t?st? mahtavasta maailmanpatsaasta, voimme kuitenkin olla asiasta verraten varmoja p??tt?en siit?, ett? t?m? tapa on nykyaikoihin asti s?ilynyt er?ill? pohjoisemmilla kansoilla, viel?p? Siperian suomensukuisillakin heimoilla, jotka todistettavasti ovat olleet turkkilaistatarilaisen vaikutusvallan alaisina. Ostjakit nimitt?v?t n?it? puusta tehtyj? pylv?it?, joille he toimittavat teurasuhreja "kaupunginpatsaiksi" eli "kaupungin keskuksen vahvoiksi patsaiksi". Tekotavaltaan yksinkertaisimmat, selitt?? Karjalainen, ovat hiukan maahan upottamalla pystyyn asetetut ja tuskin koskaan niiss? lienee huomattavissa mink??nlaista hahmoittelua. Tsingalan kyl?n patsas oli noin parin sylen korkuinen, nelitahkoiseksi veistetty, ei kovin vanha, ohut hirsi. Nyky??n, huomauttaa mainittu tutkija, tavataan n?it? patsaita uskomuksellisen kohtelun esinein? ainoastaan muutamissa Irtyshin rantakyliss?, toisten sik?l?isten kylien omistamien sanotaan rantavy?ryjen mukana joutuneen jokeen virran viet?viksi. Tsingalan kyl?n "kaupunginpatsasta", vaikkakin se on aivan "asuntojen keskess?, ei suinkaan miss??n kunnioitusta her?tt?v?ss? paikassa", palvotaan uhrilahjoin aivan kuin jotakin jumaluusolentoa. Karjalainen kertoo, ett? "veronmaksuun kokoontuneet oman kyl?n ja muiden samaan kuntaan kuuluvien kylien asukkaat ostavat yhteisesti lehm?n tai h?r?n ja uhraavat patsaan juurella saadakseen menestyst? elinkeinoissa ja perheen lis??ntymist?". T?t? jumalaksi kuvittelemaansa puupylv?st? Tsingalan ostjakit nimitt?v?t "Rautapatsasmieheksi", mik? my?s on er??n toisen Irtyshin kyl?n Semeikinin patsaan nimi ja mik? nimi suuresti muistuttaa tatarien ennen mainittua "rautaista patsasta". On siis ilmeist?, ettei ostjakkien "kaupungin keskuksen vahva patsas", jota muuan satu sanoo "jumalan laskemaksi puuksi", voi, kuten Karjalainen olettaa, olla ainoastaan "uhriel?imen sitomista, uhriantien ripustamista sek? haltioiden sille asettumista varten pystytetty paalu", vaan itse taivasta kannattavan patsaan jumaloimus. Se ilmenee my?s patsaan ??rell? luetuista rukoussanoista.

Nelitahkoiseksi veistetty? patsasta, jonka p??h?n t?m? taivaallisten voimain edustajaa esitt?v? kotkankuva on asetettu, dolganit nimitt?v?t "kukistumattomaksi tueksi" sek? kuvittelevat, ett? sen vastine, joka "ei koskaan vanhene eik? sorru" on Ylijumalan asunnon edustalla. Usein n?iss? patsaissa n?kee linnunkuvan alapuolella viel? taivasta kuvaavan katoksen. Toisin paikoin on saman katoksen kannattajina paitsi tuota keskell? olevaa "kukistumatonta tukea" lis?ksi kullakin ilmansuunnalla erikoinen, jonkun verran t?t? lyhyempi patsas. Joskus nuo sivupatsaat ovat erill??n ensiksimainitun, kaksoiskotkan kuvalla varustetun keskuspatsaan ymp?rill?.

Todenn?k?isesti on muillakin Europan kansoilla, ainakin muinaiskreikkalaisilla sek? slaaveilla, joiden puheenparsissa "maailman pylv?s" esiintyy, ollut sama k?sitys tuosta taivaankaikkeutta kannattavasta patsaasta. Siihen liittyv?n maailmanlopun pelon, mik? ilmenee lappalaistenkin selityksist?, ovat tunteneet my?s muinaiset kelttil?iset, joiden Strabo kertoo lausuneen: "Me pelk??mme ainoastaan yht? asiaa, nim. sit?, ett? taivas saattaa pudota p??llemme."

Varsin mielenkiintoista on tiet??, millaiseksi alkuaan ajateltiin itse taivas, jota tuon ihmeellisen paalun tai patsaan uskottiin kannattavan. Tuskin erehdymme olettaessamme, ett? taivasta t?ll?in on kuviteltu jonkinlaiseksi katoksen kaltaiseksi laitteeksi, jonka tarkoituksena on suojata maata ja maanp??llist? el?m??. Siihen viittaa viel?kin toisin paikoin vallitseva k?sitys, ett? taivas on suuri maan yli kaartuva teltanpeite. Jakutit selitt?v?t, ett? taivas on laadittu useista toisiaan peitt?vist?, tiukoiksi pingoitetuista nahkoista. Burjatit n?kev?t linnunradassa "neulotun sauman" ja muuan olento kerskaa: "Kauan, kauan sitten, kun viel? olin nuori, ompelin taivaan yhteen." Joskus jumalat raoittavat taivaan peitteit? n?hd?kseen, mit? maan p??ll? tapahtuu. T?ll? tavalla m.m. tshuvassit selitt?v?t meteoori-ilmi?t?. Onnellinen se, joka sattuu n?kem??n t?m?n "taivaan raon", sill? h?n saa sen, mit? h?n sill? hetkell? toivoo tai anoo Jumalalta. Samoin uskovat ostjakit, ett? Jumala suo ihmisille kaiken, mit? he "taivaan oven" avoimena ollessa sattuvat h?nelt? anomaan. Samaa ilmi?t? tarkoittavat my?s burjatit puhuessaan "taivaan ovesta", jota jumalat toisinaan pikaisesti raottavat. Kun tuo "ovi" on auki, jota kest?? vain silm?nr?p?yksen, "hohtaa taivaasta ihmeellinen valo, joka saa koko maan loistamaan omituisella tavalla". T?m? lapsellinen k?sitys valoilmi?st?, joka syntyy, kun meteori putoaa ilmapiiriin, on entisaikaan ollut hyvin yleinen sek? Aasiassa ett? Europassa. Yht? yleisesti on ollut tapana t?ll?in lausua jokin toivomus, jonka uskotaan toteutuvan.

Kun siis taivas t?m?n k?sityskannan mukaan on teltanpeitteen kaltainen suojus, joka suuren paalun tai pylv??n varaan pingoitettuna levi?? yli maan, on ymm?rrett?v??, ett? t?hdet tuolloin ovat olleet ainoastaan jonkinlaisia reiki? tuossa peitteess?. Pahin reik? on ollut seulasten muodostama aukko, josta maan p??lle on uskottu virtaavan tuulta ja kylm??. Paitsi Aasiassa ja Europassa on t?m?n uskon muistomerkkej? kirjaanpantu Pohjois-Amerikassa ja Australian saaristossa. L?mpimiss? seuduissa seulaset useimmiten ovat tuulen tuottajia, mutta pohjoiset kansat sanovat niiden synnytt?v?n talven. Viimeksimainittu k?sitys n?ytt?? aiheutuneen siit?, ett? seulasten ilmaantumista taivaalle seuraa kylm? ajanjakso, kun taas niiden katoaminen taivaanrannan taakse sattuu l?mpim?n vuodenajan alkuun. Jakutit, jotka sattuvasti nimitt?v?tkin seulasia "ilmarei?ksi" tarinoivat, mitenk? muuan sankari kerta kokosi kolmekymment? paria sudenkoipinahkoja ja valmisti niist? itselleen rukkaset tukkiakseen tuon tuulisen reij?n, joka "lakkaamatta puhalsi pakkasta ja viimaa".

T?llainen taivaan kuvittelu katoksen kaltaiseksi laitteeksi on ep?ilem?tt? ikivanha ja per?ti varhaiskantaisen kulttuurin luoma. N?ht?v?sti on ihmisen silloinen oma vaatimaton asunto ohjannut h?nen mielikuvitustaan, kun h?n on pyrkinyt luomaan kuvan itse??n ymp?r?iv?st? maailmasta. Telttaa muistuttavana esiintyy taivas my?s er?iss? Vanhan Testamentin kuvauksissa, kuten esim. Jesajan kirjan 40:nness? luvussa, jossa sanotaan: "H?n on se, joka levitt?? taivaan niinkuin ohukaisen vaatteen ja venytt?? sen asuttavaksi majaksi."

Ostjakkien kansanrunoudessa, kuten yll?olevasta esimerkist? ilmenee, puhutaan siis my?s "kivisest?" pylv??st?. Omituinen nelitahkoinen kolmen sylen korkuinen l?pikuultava kivipatsas esiintyy jakuttienkin tarussa er??n rautaisen alueen keskell?; siin? muuan sankari rukoilee Taivaan jumalaa. Mahdollisesti my?s keski-Aasian aroille pystytettyjen kivipatsaiden joukossa piilee t?llaisia maailmanpylv?it?, mitk? samalla saattavat olla maannavan havainnollisesti esitettyj? merkkej?.

N?iss? jugralaisten patsaisiin liittyviss? uskomuksissa on 7-luvun merkitys varsin silm??npist?v?. Ostjakkien tarut kertovat, mitenk? kosiomatkalle l?htev?n henkil?n on toimitettava uhri t?m?n "jumalakasvoisen Pyh?n puun" juurella eli "seisotettava sinne yhteen hihnaan sidottujen seitsem?n poroh?r?n uhri" sek? teht?v? "jumalakasvoisen pyh?n puun juurella seitsem?n hyv?? p??n taivutusta". Nuo seitsem?n el?int? mainitaan my?s er?iss? vaaralliselle matkalle l?htev?lle sankarille annetuissa neuvoissa: "Kutsu kyl?-t?yden monet miehesi, kaupunki-t?yden monet miehesi yhteen, tuo yhteen hihnaan sidotut seitsem?n el?int? ja sido ne vahvaan kaupunginpatsaaseen." Jakuttilaisissakin taruissa puhutaan "rautaisen puun" ??rell? olevasta seitsem?st? porosta. Todenn?k?isesti on noilla yhteen hihnaan sidotuilla "seitsem?ll? el?imell?", samaten kuin itse patsaalla, esikuvansa taivaalla ja tulemme silloin ajatelleeksi otavaa, jonka "seitsem?n el?int?" kuvitellaan olevan sidottuja pohjant?hteen "yhdell? k?ydell?".

Mutta 7-luku ilmenee my?s itse jumalan puhuttelusanoissa "seitsenlomainen eli -pyk?l?inen mies", mik? saattaa viitata siihen, ett? itse patsasta on kuviteltu seitsenkerroksiseksi. Ja esimerkkej? siit? onkin olemassa. Niinp? uhratessaan Salymin latvoilla Ahvenj?rvenukko nimiselle haltialle sik?l?iset ostjakit pystytt?v?t j?rven j??lle n. sylen pituisen kuusisen pylv??n, johon veitsell? tekev?t "seitsem??n kohtaan seitsem?n pilkkaa". Pylv??n p??h?n he sitovat kirjavaa kangasta ja asettavat uhriruuat pylv??n eteen, johon uhriteuras sidotaan rukousten ja kumartelujen ajaksi; teurastettaessa on verisuihkun lennett?v? pylv??n p??lle. Samanlaisia pylv?it? ovat Jenisei-ostjakitkin entisaikaan pystytt?neet virtansa rannoille hyv?n kalansaannin vuoksi. Nyky??n ei niit? tiet??ksemme en?? miss??n tapaa k?yt?nn?ss?, vaikkakin vanhukset tiet?v?t niist? kertoa. Krasnojarskin museossa n?kee niit? tallella, ja ne ovat n. pari sylt? pitki? jotakuinkin ohuita riukuja, joihin on seitsem??n kohtaan toinen toistaan ylemm?ksi veistetty syv? pyk?l?; niiden vastineita tapaamme samojedeillakin. Pyk?lien asemesta on toisin paikoin ollut tapana j?tt?? t?h?n paaluun seitsem?n oksankantaa. Niinp? kerrotaan Irtyshin ostjakkien avannon ??ress? uhratessaan pystytt?v?n j??lle pylv??n, johon j?tet??n seitsem?n oksantynk??. Karjalainen olettaa kysymyksess? olevan ainoastaan keinotekoisen uhripuun, mutta tuskin n?it?k??n tilap?isesti pystytettyj? pylv?it? voidaan erist?? yll?mainituista maailmanpatsaista. Joka tapauksessa on seitsenpyk?l?isell? rautapatsasmiehell? taivaallinen esikuva, sill? vogulien tarut tiet?v?t kertoa "seitsenjatkoisesta puhdashopeisesta pyh?st? patsaasta", johon jumalanpoika sitoo ratsunsa tullessaan is?ns? luo.

Perehtyess?mme aasialaiseen maailmankuvaan ei meid?n ole vaikeata selitt??, mit? nuo seitsem?n jatkosta, pyk?l?? tai oksantynk?? kuvastavat. Ep?ilem?tt? ne edustavat taivaan seitsem?? kerrosta, mik? kuvitelma on yleinen ostjakkien y.m. keskuudessa. Nuo "pyk?l?t" esiintyv?t my?s Altain tatarien shamanimenoissa, vaikkakin t??ll? taivaankerroksia kuvitellaan olevan yhdeks?n. Loitsimaan ryhdytt?ess? rakennetaan Altailla erikoinen teltta, jonka keskelle pystytet??n koivu siten, ett? puun latva kohoaa ilmaan katoksen keskess? olevan reppanan puhki. Koivun runkoon veistet??n yhdeks?n pyk?l??, joiden selitet??n olevan yhdeks?nkerroksisen taivaan vertauskuvia. Pyrkiess??n puuta my?ten ylimp??n taivaaseen on shamanin noustava kaikkien kerrosten l?pi. Se tapahtuu siten, ett? noita loitsiessaan v?hitellen kapuaa yl?sp?in pyk?l? pyk?l?lt?. Kun h?n on asettanut jalkansa alimmalle portaalle, on h?n saapunut ensim?iseen taivaaseen ja niin h?n kohoutuu vihdoin yhdeks?nteen asti.

Todenn?k?isesti maailmanpaalua tarkoittaa my?s Jenisei-ostjakkien rautainen shamaninsauva tai -valtikka, jonka oksamaisille poikkipuille niiden henkien uskotaan laskeutuvan, joita noita kutsuu avukseen. Samoinkuin taivaan tarukotkaa on t?t?kin pidetty yliluonnollisen mahdin ja vallan tunnuskuvana.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!